Suunnitelma oli varsin yksinkertainen: viivaa pitkin niin, että numeron 1 kohdalta poimitaan iso avokallio ja muutama sata metriä polkua. Olin kartalla vielä 2:n eteläpuolella olevan louhikkokasan kohdalla.
2. Eteen tuli polku, jonka luulin olevan 1:lle menevä polku. Polku loppui kohdassa 3, ja äkkäsin, että tätä pätkää ei ollut kartassa. Jatkoin suoraan (mutta liian pohjoiseen) tavoitteena päästä isolle avokalliolle.
4, Tulen polulle. Lähden juoksemaan sitä eteenpäin kuvitellen tulevani kohtaan 1.
5. Kompassi näyttää aivan ihmeelliseen suuntaan. Ahaa - olenkin väärällä polulla. Eli tulin kohdan 1. "oikealle puolelle" Siinä pitäisi olla joku erikoiskohde koska kartassa on X. Eipä näy mitään. En jää etsimään vaan jatkan uudella suunnalla kohti rastia.
5. (yhä samassa paikassa). Nyt tapahtuu aivokuoressa oikosulku. Vain näin älykäs henkilö kuin minä pystyy muodostamaan liki teleportaation kaltaisen siirtymisen oikeaan paikkaan. Kuvittelen - siis tuosta vaan - että olenkin polulla, joka menee 1:stä pohjoiseen, eli ison avokallion pohjoisosassa. Otan siis suunnan siitä kohti olettamaani pistettä 6b, vaikka todellisuudessa suuntaan kohti pistettä 6a.
6b. Kuvittelen olevani tässä vaikka olen pisteessä 6a. Kaikki näyttää täsmäävän.
7b. Kuvittelen olevani tässä vaikka olen pisteessä 7a. Kaikki näyttää täsmäävän ja rastin pitäisi olla edessä.
8. Kiviä on aivan kuten pitääkin, mutta ei lippua. Joku ei nyt täsmää... Ihmettelen ajouraa ja päätän katsoa idässä olevan avokallion. Sen pohjoispuolella on sopivia kiviä, mutta ei rastia. Selvä peli - päätän hakea itseni kartalle pellon reunasta.
9. Kuvittelen olevani pellon kulmassa (jäi rajauksen ulkopuolelle). Outoa, että rakennukset eivät näy eikä avoimeksi merkitty alue tarkennu näkökenttään. Olen siis vieläkin enemmän vasemmalla. Asia korjaantuu kun juoksen ripeästi oikealle eli itään.
10. Pellon kulman muoto ja traktoriura, joka tekee U-käännöksen. Bingo! Olen tässä. Voi #¤"#%%&!
Tämä oli ensimmäinen laatuaan. Ensimmäisen pummauksen jälkeen sain itseni kartalle, mutta ennen kuin ehdin tehdä korjaustoimenpiteitä siirsin itseni toiseen paikkaan eli pummasin uudestaan ilman että liikuin metriäkään. Tämä oli siis pummi pummissa tai koodareiden termein ilmaistuna onnistuin luomaan rekursiivisen pummin. Vaikeusaste yhtälön rakaisemiseksi oli liian suuri ja oli tehtävä se mitä miehen oli tehtävä.
Sanokaapas viisaammat miten tämän olisi voinut välttää? Kompassissahan ei ollut tällä kertaa vikaa, se näytti suunnan kuten sen pitikin. Onneksi ei ollut pimeää ja onneksi ei tapahtunut Jukolassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti