Siinä on käynyt huono tuuri, että lajin keksineen kolmikon nimet olivat: Rod Phillips, Gail Davis ja Neil Phillips. Jos he olisivat olleet esim. Bill, Steve ja Kerstin, meillä olisi nyt Bisteker-suunnistus, joka taipuisi suomalaisen suussa kuten pisteker. Siitähän kävisi suoraan ilmi mistä touhussa on kyse. Nyt on aina sanan puolivälin paikkeilla nielastava ja miettiä, montako ännää ja geetä tähän piti vielä laittaa. En laita tähän mitään ohjetta tms. rogaining-lajista, sillä kaikki faktat löytyvät täältä.
En lähtenyt soitellen suunnistamaan, vaan kotona tietokoneen ääressä suunnittelin tarkasti miten maksimoin suoritukseni.
Kartta PurplePeniin pohjaksi ja sitten vetelin mittaviivoja ja suunnittelin sopivaa reittiä kaikkien rastien kautta. K-546-131-543-147-534-jne. Alku on selkeä ja tähän ei taida muita järkeviä ratkaisuja olla. Viivat ovat eri väriä koska ne on piirretty useammassa pätkässä, joka helpottaa niiden siirtelyä.
Matka jatkuu (vihreä viiva) ...341-738-535-736. Sitten 937, mutta miten sieltä pääsee takaisinpäin? Jos tätä seuraavaa reitinvalintaa ei olisi miettinyt etukäteen, vaan olisi tempaissut suoraan matkaan, niin huonosti olisi käynyt.
Tavoite on tietysti käydä hakemassa 945, joka on "motitettu" talojen taakse. Tarkemmin katsoen, sinnehän pääsee teitä pitkin kun ensin ylittää hakkuuaukon (lammen luoteispuolella.)
945:n jälkeen on sitten jäljellä vielä neljä rastia. Viiva kertoo, että matkaksi tulee noin 7,5 km. Aikaa on tunti eikä sekuntiakaan enempää. Juoksuvauhdissa ei siis saa himmailla yhtään, vaan kaikki juoksupätkät on pisteltävä tosissaan. Onneksi koko matkalle sattuu paljon polkua ja tietä. Rastipisteet näyttävät muutekin helpoilta, eli aikaa ei tärväänny pusikoissa haahuilemiseen.
Eli päätös: Jos 945:n jälkeen aikaa on jäljellä 5 min, silloin pitää juosta suoraan maaliin. 5-10 min ajassa ehdin vielä hakea ehkä pari rastia. Koska olen jo ahnehtinut 945:ltä sen 9 pistettä seuraa siitä tämä: Mikäli jätän 945:n käymättä, ehdin varmasti kertätä reitin loppuosan 539,342,348 ja 144-rastit. Niistä tulisi 5+3+3+1=12 pistettä. Mutta koska olen ahne ja haluan 9 p 945:ltä, minun on sen lisäksi saatava vähintään 4 p loppurasteista (9+4>12), jotta 945:llä käyminen on ylipäätään riskin arvoinen. Eli jos aika menee täpärälle käyn 342 ja 144 rasteilla. Tietenkään yhden pisteen rastilla ei kannata käydä jos aika lipsahtaa sekunninkin yli. Kolmen pisteen rastilla kannattaa käydä jos ajan ylitys on <59 sek.
Ymmärsitkö? Eli sama suomeksi: Jos aika käy vähiin, napsitaan lopusta vain ne rastit, joiden pisteistä on eniten hyötyä. Yllä kuvassa suunnitelma siihen, että aikaa on riittävästi jäljellä. 144:ltä maaliin pitää tehdä koukkaus, koska kenttä on merkitty kielletyksi alueeksi (tätä ei havaintojeni mukaan useampi suunnistaja noteerannut).
Rogaining'in sääntöjen mukaan tietokoneen käyttö suunnittelussa on kielletty. Edelläolevaa pistepohdintaa varten olisi varmasti jo muuten kehitetty appi, joka ratkoisi ongelman muutamassa minuutissa. Tämä reitin suunnittelu muistuttaa kovasti klassista kauppamatkustajan ongelmaa, joka on supertietokoneillekin hankala pala purtavaksi. Jos tämä olisi ollut kisa, niin minut olisi siis hylätty jo ennen starttia. Mutta kun tämä ei ollut kisa, eikä ollut virallista ajanottoa, eikä ollut rasteilla leimaamista, niin omatuntoni on puhdas. Sitä paitsi tämähän oli ihan vaan harjoittelua.
Entä miten siinä sitten kävi? Reitti löytyy täältä:
http://kouvolansuunnistajat.fi/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=552
Valitse suunnistaja 32. Painamalla View-comments -painiketta näet kuka on kuka (kun ensin olet valinnut reitit).
945:ltä lähtiessä aikaa oli jäljellä 15 min. Pitäisi riittää ajattelin, mutta tien ylityksen jälkeen oli hieman risukkoa ja vauhti tippui paikoin ihan nollaan. Lähdin kuitenkin keräämään kaikkia neljää viimeistä rastia. Toiseksi viimeisellä olin vasta varma, että ehdin ajoissa maaliin. Aikaa meni 53:39 ja keräsin kaikki rastit eli 88 p.
Kotikenttäetu oli merkittävä. Tämä maasto on erittäin tuttu ja muutaman rastipisteen tiesin jo ulkomuistista. Lisäksi kun polut ja latupohjat on tahkottu läpi satoja ja satoja kertoja, uskalsi kapeillakin poluilla pitää reipasta vauhtia. Juostua matkaa tuli 7,64 km ja todelliseksi kilometrivauhdiksi tuli 7:01 min/km. Aika hyvin vain mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti