Rukalta raporttia

Vietin viikon Rukalla ja tutustuin ensimmäistä kertaa Kuusamon talvimaisemiin murtsikkahiihtäjän silmin.

Latuverkosto

Ruka Kuusamo -nettisivuilla latuja kerrotaan olevan 477 km. Tässä luvussa on mukana Kuusamon keskustan ladut ja ehkä myös kylillä olevat erilliset ladut. Mahdollisesti myös erämaaladut. Teksti TV:n mukaan Rukalla on latuja 465 km. Se on täyttä palturia. Rukalla on laskujeni mukaan koneella hoidettua latuverkostoa 92,8 km. Aika huomattava ero ilmoitetun ja mitatun välillä. Minulla oli tavoite hiihtää viikon aikana kaikki Rukalla latukoneella ajetut ladut läpi, eikä tämä tuottanut ongelmia. Tämä kaikki vajaa 100 km on hiihdettävissä sekä perinteisellä, että vapaalla tyylillä. Niin sanotut erämaaladut siis ovat eri asia, esim. Karhunkierros Erämaalatu Juuma-Valtavaara latu, joka kunnostetaan kerran viikossa. Kun menin ladun alkupää ohi, se oli aina ajamatta, ja vaikka se olisikin ollut kunnostettu, sen hiihtäminen olisi vaatinut erilaiset varusteet.

Jokaisessa risteyksessä on opaskartta, joten navigoiti onnistuu ilman mukana kuljetettavaa karttaa.

Rukan ja Kuusamon keskustan välistä yhdyslatua en hiihtänyt. Jos majoitus olisi ollut selvästi Rukan eteläpuolelle eli esim. jossain Rukajärven paikkella, olisi varmaan tullut hiihdettyä myös etelän eli Kuusamon keskustaan suuntaan.

Muutamia ongelmakohtia tai parannettavaa Rukan latuverkossa on:

- Rukan länsipuolelta pääsee itäpuolelle vain kahta reittiä pitkin. Suorempi ja lyhyempi sisältää pitkän punaisella merkityn eli tosi raskaan ylämäen. Toinen selvästi pidempi vaatii nousemista Pyhävaaran päälle ja on vaativuudeltaan musta eli vaikea. Sunnuntaihiihtäjille, lipsuvilla suksilla hiihtäville ja pienille lapsille ei ole sopivaa reittiä. Nämä reitit on hiihdettävissä molempiin suuntiin ja sisältävät myös silloin tosi vaativia alamäkiä.

Itä- ja länsipuolet pitäisi yhdistää Rukan vaaran eteläpuolelta kulkevalla helpolla ladulla. Kartan mukaan tälle ei olisi mitään estettä.

- Rukan vaaran pohjoispuolella on latu, jota kautta pääsee vain itäpuolelta länsipuolelle. Tämä latu on siis yksisuuntainen. Täällä ei paljon hiihtäjiä näkynyt, enkä ihmettele, sillä sitä kautta mentäessä on pakko laskea Rukan kisaladun piiiiitkä ja jyyyyyrkä alamäki. Katselin tovin mäen päällä ja kyllä siinä aurasivat kansallisen tason hiihtäjäoletetutuilta näyttäneet urheilijat. Sunnuntaihiihtäjillä puntit tutisivat. Itse uskalsin toisella yrittämällä laskea mäen ilman auraamista. Vaikka lumen kitkakerroin oli melkein 1, vauhtia oli 50 km/h. Jääkelillä menisi varmaan toistasataa. Tänne jos tekisi kaksisuuntaisen reitin, jossa ei olisi vaikeaa ylä/alamäkeä, Rukan murtsikkareittivaihtoehdot lisääntyisivät merkittävästi.

- Teiden ylityksiä on liikaa. Monessa täytyy ottaa sukset pois jalasta, sillä tiellä on paljasta asvalttia tai sepeliä ja töhkää. Tämä ei tietenkään haittaa muita kuin minun kaltaisia köyhiä, joiden on ostettava ja hiotuttava sukset omalla rahalla. Siitä sen näkee kenellä ei pikkurahasta ole puute, kun vetävät suorin suksin paljasta hiekkaa pitkin. Toki tämä ongelma on vain lähellä keskustaa.

- Yhteiskäyttötunnelit ovat vähän siinä ja siinä. Kelkoille tehtäköön omat tunnelit. Varsinkin Rukan kylän vieressä oleva yhteiskäyttötunneli oli melkoista sotkua. Lunta sotkee siinä ja monessa muussa kelkkareitin ja tien ylityksessä myös se, että kelkkojen telamatot vetävät mukanaan likaista sohjoa tieltä useiden kymmenien metrien matkalle.

Tämä kuva Hakojärven paikkeilta. Todella nautittavaa uraa perinteiselle tyylille.

Latujen kunnossapito

Latukartta ja hoitotilanne löytyy netistä ja ilmaiseksi, toisin kuin Ylläksellä, jossa se on maksumuurin takana. Paperisia latukarttoja saa ilmaiseksi, Ylläksellä näistäkin pitää maksaa. 

Latuverkosto oli kokonaan kunnostettu noin klo 9 mennessä aamulla. Ladut oli hoidettu hyvin. Vaikka tuuli oli useana päivänä kovaa, ladulla oli roskia yllättävän vähän. Kouvolassa vastaavalla tuulella ladut ovat mustanaan neulasia, risunpätkiä, nöyhtää ja kaarnan paloja.

Ihmettelin miksi eri latukartoissa oli eroja ja tässä syy. Maanomistaja oli kieltänyt ladun koneellisen kunnossapidon. Eli on näitä änkyröitä muuallakin kuin Kouvolassa. Paikalta lähti hiihtämällä tehty luomulatu, jolla oli pituutta noin puoli kilometriä, ja jota jälkeenpäin saamani tiedon mukaan olisi päässyt hiihtämään. En siinä paikalla arvannut, joten kiersin lenkin kummatkin haarat erikseen.

Samalta Alakylän lenkiltä Ala-Pessarin järven kohdalla. Kahdella sanalla sanoen: Aivan Mahtavaa.

Mikä tämä on? Törrötti ladun vieressä. Vieressä olevat mustahattuiset töttöröt ovat joko jäteveden imeytyskentän tuuletusputket tai maassa olevien venttiilien suojaputket. Putkien etäisyys toisistaan puoltaa ensimmäistä vaihtoehtoa. Mutta tämä sininen venttiili? Miksi venttiili on vaakaputkessa eikä pystyputkessa. Putken ja venttiilin on pakko olla kuivat, koska ne ovat pinnalla. Oletukseni on, että tämän täytyy olla jonkunlainen syöttö- tai huuhteluventtiili. Halkaisija on 200 mm eli ihan yhden kiinteistön käyttöön tämä ei ole. Onko tämä siis siirtoviemärin huuhtelua varten? Vai onko putki ulospuhallusta varten? Miten silloin varmistetaan, että pystyosaan ei jää nestettä talveksi? Outoa että moinen törröttää paljaana ja keskellä melkein ei mitään.

Sää & keli

Lunta satoi viikkoni aikana yhtä vaille kaikkina päivinä. Pakkasta oli yöllä 15 ja iltapäivällä 5 astetta. Aamulla ladut olivat siis erittäin huonosti luistavia. Iltapäivällä, kun niitä pitkin oli jo hinkattu, luisto parani hieman. Melkein joka päivä oli tuulta tai erittäin navakkaa tuulta. Tuulen pöllyttämä rutikuiva lumi on kuin perunajauhoa. Se nitisee ja natisee, eikä siinä saa suksia pitämään eikä luistamaan. Hiihdinkin siis suurimman osan urakasta luistellen.

Keskiviikona eikä sitä edeltäneenä yönä satanut lunta. Keskiviikon keli oli siis erinomainen ja skinit toimivat mainiosti. Melkein kaikki tässä jutussa olevat kuvat on kuvattu juuri keskiviikkona. 

Sekin on mainittava, että monessa ylämäessä ei voi hiihtää vuorohiihtoa latua pitkin, sillä latu on soossina. Kaksisuuntaisella uralla luistelijat rikkovat ladun ja vähänkin loivaa jyrkemmässä ylämäessä mennään haarakäyntiä ladun päällä. Jos latu-urat olisivat 20 cm leveämpiä, ongelma helpottuisi paljon.

Rakennuskanta

Kelomökkejä ja -huviloita on tietysti paljon. Kiinnostaisi tietää kuinka monen mökin kelot on tuotu Suomeen Venäjältä. Näin useamman mainoksen, jossa kerrottiin "tähän rakennetaan kelohuviloita". Mistä näihin kelot, sillä Suomestahan ne on tietääkseni kaikki jo hakattu aikapäiviä sitten.

Kuusamon kunnassa ei ole julkisivulautakuntaa tai vastaavaa. Perustan väitteeni siihen, että mäkien rinteillä ja siellä täällä töröttää todella rumia vinokulmioisia epäsuunnikkaita. Jotkut näistä näyttäisivät paremmilta, jos ne kiepsauttaisi ylösalaisin. Arkkitehdit ainakin ovat saaneet toteuttaa kaikki märimmät unensa. 

Itse olen tässä asiassa perinteistä pitävä ja mielestäni talossa katto on ylhäällä ja sokkeli alhaalla. Eikä ikkuna saa olla seinää isompi. Ainakaan näitä hirvityksiä ei pitäisi rakentaa maiseman näkyvimpään paikkaan. Vai onko ne tehty tarkoituksella juuri siihen kaiken kansan ihmetelväksi?

En ottanut niistä kuvia, ettei kukaan pahoita enempää mieltään.

Munkit

Uuttusuon latukahvilassa porkkanaleivos maksaa 2 €. Korpikahvilassa porkkanaleivoksen hinta on 3,80 €. Mutta! Korpikahvilan leivos on tilavuudeltaan ainakin kahdeksankertainen. Prosenteissa se on siis 700% isompi kuin Uuttusuon leivos. Kunhan ei valitse kulmapalaa, joka on yhdestä nurkastaan hieman pyöristynyt.

Tässä kallein - ja huonoin annos. Pieni kaakao oli automaatin äkkimakeaa (kuten kaikilla muillakin majoilla). Viisi euroa pienestä aavistuksen kuivahtaneesta laskiaispullasta on liikaa. Ravintolan interijööri oli kyllä hieno. Varsinkin ontoista kelopätkistä tehdyt kattovalaisimet. Mutta Viisi Euroa!! Ai niin, tämähän ei ollut latukahvila vaan salonki.

Kuontivaaran majalla tankkausta perussetillä. Erittäin idyllinen paikka. Katossa roikkui valaisin, joka oli tehty yksinkertaisesti upottamalla halogeenispotit tuppeen sahattuun lankkuun, joka roikkui ketjulla katon hirsistä. Valitettavasti siitä ei ole kuvaa, mutta jos tulee paikka kohdalleen, toteutan itse samanlaisen.

Kaakaon hinta vaihteli välillä 2,5 - 4 euroa. Pullan hinta välillä 3 - 5 €. Kaakao + munkki maksoi yleensä 7,5 €. Kallista? No totta helkutissa on kallista! Rakenna itse kahvila keskelle korpea ja ryhdy paistamaan siellä munkkeja ja mokkapaloja. Sitten vaan toivot, että tulee riittävästi asiakkaita. Maksan siis kiltisti nämä hinnat, kun joku herkkuja tarjoilee hiihtäjälle. Arvioni on, että kahden vuoden päästä munkki+kaakao on tasaraha 10 €. Salen tomaatit jätin ostamatta:

Kelkat

Rukalla on moottorikelkkoja noin satatuhatta kappaletta. Kämppäni lähistöllä oli vuokraamo ja siinä pihalla seisoi 62 kelkkaa. Montako oli ajossa?

Yksi kelkka törötti keskellä latua poikittain ja kuski räpläsi jotain. En tiedä oliko se housuissa vai netissä. Lopulta nysväys tuli valmiiksi ja matkamme jatkuivat. Toinen kelkka meinasi ajaa päälle kun kuski ei aikonut pysähtyä Stop-merkin kohdalle, vaan vasta tien varteen. Stop-merkki ei ollut tiessä kiinni, vaan ennen risteävän tien kanssa saman suuntaista latua. Vauhdin hurmaa?

Vuosselin järven reunamalla kulki latu ja kelkkaura vierekkäin. Lähimmät mökit ovat noin 50 m päässä. Siellä ei kukaan pääse luonnon rauhaan. Kelkoilla ei ajeta siinä kohtaa, vaan niillä revitetään vinguttamalla. Onko moottorikelkoissa sama muoti kuin prätkissä, että alkuperäisen vaimentimen tilalle vaihdetaan äänekkäämpi? Tai sitten pakosarjat ovat haljenneet. Kesällä järvellä huristellaan vesiskoottereilla? Ehkä, sillä siinähän on Ruka Valley ihan vieressä 😂😂.

Kun voitan lotossa ja jos sen jälkeen iskee idea ostaa mökki Rukalta, yksi vaatimus on, että lähimmälle kelkkareitille on vähintään 3 km matkaa.

Kelkkauran laidat kolisevat. Jos ura on merkitty maastoon, mutta hankea riittää leveämmälle, jäljistä näkee, että koko tila otetaan käyttöön. Miten maanomistajien kanssa sovitut luvat ja maastoliikennelaki suhtautuvat tähän?

En kiellä kelkoilla ajamista, päinvastoin. Ajamista vartenhan ne on tehty. Vaikka kelkoilla ajelusta 99,99% on täysin turhaa, niin on myös täysin turhaa 90% kaikesta muusta touhuilustamme. Olen itsekin kerran osallistunut kelkkasafarille ja kivaa oli. Mutta jotain tolkkua...

Hajahuomioita

Rukatunturi ei ole tunturi, vaikka alueen opaskartassa ja jopa Karttapaikassa niin kerrotaan. Ruka on vaara. Aina oppii uutta.

Ruka ei ole Lappia vaan Pohjois-Pohjanmaata. Tämä johtuu siitä, että asiasta vuosia sitten päätettäessä, pari henkilöä jyräsi päätöksen niin, että Kuusamo liitettiin Pohjois-Pohjanmaahan. Kiinnostaisi tietää mikä oli näiden henkilöiden motiivi, ja kuinka mitättömästä syystä mahtaa olla kyse.  Matkailullisesti Ruka on kuitenkin Lappia.

Se on siinä ja siinä, että vuoden 2012 Skoda Octavialla, jossa on vain 1.4:n kone kehtaa Rukalle tulla. Parkkipaikoilla näkyy kosolti Mersun, Range Roverin ja Bemareiden jättikokoisia katumaastureita, joiden yhden rengassettien hinta on enemmän kuin koko oman kotteroni arvo.

Huiputus

Rukan ympärysladun tasalta on Valtavaaran huipun juurella olevalle kodalle nousumetrejä 130. Aikaa tähän meni hiihtämällä 29 min. Sitten sukset pystyyn hankeen ja viimeiset parisataa metriä jalkaisin. Maisema muuttui tällä loppumatkalla huimasti, vaikka polku nousi vain 40 m. Toiseksi alimmassa kuvassa näkyy pitkälle Venäjän puolelle ja oletan horisontissa olevan mäen sijaitsevan Zasheyek nimisen paikan pohjoispuolella noin 40 km rajan tuolla puolen. Alimmassa kuvassa näkyvät Rukan vaaran päällä olevat antennit.
(Mikalle tiedoksi - kyllä. Se on vessa.)

Huipulla tuulee ja selkä märkänä hiihtotakissa, siellä ei kärsinyt olla kahta minuuttia kauempaa. Sanoisin, että toistaiseksi parhaimmat näkemäni talvimaisemat. Klikkaa kuvia niin näet ne vähän suurempina (jos luet tätä kännykälläsi, niin sitten en osaa sano mihin suuntaan pitää vetäistä, että kuvan saa suurennettua).