Tämä on ensimmäinen kartta, jonka avulla olen opetellut suunnistusta. Kartta on mustavalkoinen Maanmittaushallituksen kartta vuodelta 1970. Mittakaava on 1:25000.
Väreinä on musta ja valkoinen. Keltainen ja sininen väri on itse värikynillä käsin väritetty. Väritysurakka on loppunut kesken. Todennäköisesti kiinnostus lopahti. Katkenneen kynä terän on aina saanut teroitettua uudelleen.
Muistan miten tämän kartan kanssa on kävelty Ruotilantietä myöten ja samalla tutkailtu tien vieressä olevaan maastoa. Huhhuh. Luulenpa, että ei tästä ole paljon saanut irti - varsinkaan sen ikäinen nassikka.
Tämmän tyylisellä kartalla ne sen ajan huiput ovat vetäneet vauhtia, joka on ollut alta kuutta minuuttia kilometri. Ensin on vaikea kuvitella moista, mutta tarkempi analyysi antaa ainakin yhden selityksen. Radoilla oli pituutta reilusti, mutta rasteja oli vähän. Rastipisteiden oli pakko olla erittäin selkeitä ja yksiselitteisiä. Ei ole apukäyristä ja pikkukumpareista tietoakaan. Eli ensin on otettu suunta ja sitten vedetty pitkät pätkät täysillä kaikki mäet ja suot läpi mitä matkalle on osunut. Tarkempi suunnistus (ja hitaampi eteneminen) on alkanut vasta oikean mäen päällistä lähestyttäessä. Näinhän sen on ollut pakko olla, koska kartasta puuttuu suurin osa nykykarttojen kohteista. Nykyään on niin paljon luettavaa kartassa, että ei pystytä juoksemaan riittävän lujaa. Vaikuttaako asiaan myös se, että ennen miehet oli rautaa?
Jos joku järjetää retrosuunnistuksen tällä tai vastaavalla kartalla, olen paikalla!
 |
| Klikkaa kuvaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti