Tunturisuunnistus oli tänä vuonna Enontekiön Näkkälässä Pöyrisjärven erämaassa. Olen käynyt suunnistamassa tätäkin kauempana kotoa kilometreissä mitattuna, mutta en koskaan näin kaukana mistään. Karttapaikan kuva osoittaa suurinpiirtein missä kisamaasto oli:
Ensin tärkein. Kouvolaan tuli palkinto! Eemil Sakki / Kouvolan suunnistajat voitti avoimien sarjojen arvontapalkinnon.
Valmistautuminen
Normaalit kuviot: Kevensin iltarastisuunnistusta kuluneella viikolla enkä tehnyt mitään muuta fyysistä. Hiilareita naamariin ja öisin normivalikoima painajaisia.
Logistiikka
Perjaintaina startti Kouvolasta 04:00. Kahden pysähdyksen taktiikalla Enontekiön Hettaan Hotelli Jussan tupaan. Sieltä la & su Näkkälään ja maanantaina aamupalan jälkeen takaisin Kouvolaan. Auton mittariin tuli 2182 km.
Lauantaina kohti kisapaikkaa.
Ruijantielta tieltä käännyttiin Näkkäläntielle, joka on kapea, noin yhden auton levyinen ja jossa on määrävälein levennyksiä ajoneuvojen kohtaamisia varten. Ensimmäiselle levennykselle oli pysähtynyt motoristipari, joista toinen oli tien reunassa takapuoli paljaana ulostamassa. Näkkäläntien normaali liikennetiheys lienee suuruusluokkaa 0,05 autoa/tunnissa. Motoristi oli kurvannut levikkeelle ja oletti, että tällä sivutiellä saa suorittaa operaation rauhassa. Kas kummaa - ohi ajaakin viidenkymmenen auton letka suunnistajia. Kotona Tanskanmaalla riittää kerrottavaa 😂!
Näkkäläntie on päällystetty, vaikka se on todella pieni tie, eikä se mene "minnekkään". Tätä pohdin ja päädyin seuraavaan: Maapohja on lentohiekan oloista hiesua, jonka päällä kasvaa sentin kerros kituliasta jälkälää. Jos tie olisi hiekkatie, tuuli olisi vienyt hiekan mennessään. Niinpä tielle on täytynyt levittää raskaampaa ainesta. Samalla vaivalla kun siihen olisi tuotu eri murskeet yms, onkin levitetty asvaltti. Koska tien kantavat rakenteet ovat olemattomat, tie on routinut ja sen on erittäin töyssyinen. Minulla ei ole tienrakennuspätevyyttä, eli paremmin asioista tietävä saa korjata. Tai sitten asia on yksikertaisesti niin, että alueella on jonkun isokenkäisen mökki.
Kisastartti
 |
| Kilpailukeskus kokonaisuudessaan. |
Tällä kertaa päätettiin mennä vaihteeksi parisarjassa. Meidän sarjavalinta oli HA-pari. Muut vaihtoehdot, joita pohdittiin olivat HB-pari ja H80, johon yhteisikämme olisi riittänyt. HA-pari oli kovin parisarja joka kisoissa oli, koska H21-sarjaa oli tarjolla vain yksilösarjana. Tästä valinnasta lisää jutun loppupuolella.
Navisportin päätteellä kirjautuminen maastoon ja sitten puolisen kilometriä lähtöpaikalle. Kilpailuohjeiden lähtöosuus oli tiivis ja monitulkintainen. Kilpailunjohtajan kantava ääni lähtöpaikalla korvasi ohjeiden pienet epätäsmällisyydet ja matkaan päästiin oikeaan aikaan.
Suunnistus lauantai
Taktiikka: Mahdollisimman suoraan, suot kieräten. Suot ovat pehmeitä ja tosi hitaita, joten vähänkin isommat kierretään. Tunkattiin rinteetkin melko suoraan. Tosin joukkueemme H55-jäsen (=minä) puuskutti vähän väliä: "Ei yhtään lujempaa." tai "Tämä mäki kävellään." tai "Nyt pitää höllätä". 15 min olisi saatu ajasta pois helposti, jos olisi edes hölkätty kaikki mäet ylös. Itsesuojeluvaisto kuitenkin kertoi, että kaikkea pitää säästellä seuraavaan päivään.
Eväinä oli 0,7 dl vettä ja 6 geelikarkkia per naama. Tankattiin noin joka toisella rastilla. Sitten kun viimeinen iso nousu oli takana, kiristettiin vähän vauhtia....niin nojoo, siis yritettiin kiristää vähän vauhtia.
Sää:
Pilvet: 1/8, lämpötila: +23 ast. C. Ilmankosteus: 95%. Ötököitä: ei.
 |
| Kuvassa lauantain palautusenergiat. Stopstop - ei mitä tahansa mättöä, vaan tarkkaan harkittuja tuotteita. Huomaa, että Marlin Vital mehu mustikka-aronia-rypäle on nimenomaan LIHAKSILLE. Ei iholle, ei hiuksille, ei katseeseen, ei uneen vaan nimenomaan LIHAKSILLE. |
Suunnistus sunnuntai
Sama taktiikka kuin lauantaina ja samat eväät. Nyt juostiin myös mahdollisimman paljon ylämäkeä. Henkeä ahdisti alkupuoliskolla. Sanoin sen johtuvan siitä, että ollaan niin korkealla. Se ei kuulemma pidä paikkaansa, vaan ahdistus johtuu mäkitreenin puutteesta. Se voi olla osasyy, mutta epäilen lopulliseksi syyksi, sitä, että venyttelin reisiä huolella lauantai-iltana ja jalat tuntuivatkin yllättävän hyviltä sunnuntaina. Juoksin siis jalkojen puolesta niin kovaa, että keuhkot eivät yksinkertaisesti meinanneet pysyä mukana vauhdissa.
Viimeinen kaksi kilometriä joukkueen H21-jäsen (=Eemil) vedätti ja H55 sinnitteli mukana. Tultiin niin lujaa, että koskaan en juossut yhtä kovaan vauhtia maastossa (ehkä jossain lyhyessä sprintissä, mutta en maastossa). Uskokaa tai älkää niin pysyin myös kartalla. Nopein kilometri mentiin sunnuntaina aikaan 5:26 ja koko matkan keskivauhti oli 7:28 min/km !!! Jos yhtään olisi vauhti kasvanut, olisi silmissäni näkynyt poimuajo.
Sää:
Pilvet: 8/8, lämpötila: +15 ast. C. Ilmakosteus: ennen sadetta 100%, sen jälkeen puolimatkasta alkaen hitaasti voimistunutta tihkusadetta. Ötököitä: ei. Erinomainen suunnistussää.
Reitinvalinnat
 |
| Kuvankaapaus Liveloxista sunnuntain radasta. |
Reitit löytyvät Liveloxista. Lauantai täältä ja sunnuntai täältä. Niistä ei tässä enempää. Reitit kertovat kaiken. Suunnistuksessa ei olisi ollut parannettavaa. Kaikki meni nappiin. Nooh..minä olisin yksinäni tehnyt lauantaina 4-5 välillä 5 min koukun, mutta ei silti tehty. Tämä näkyy Liveloxissa pienenä väkäsenä. Aikaa siinä ei mennyt hukkaan paria sekuntia enempää. Tässä yksi väli sunnuntailta niille malliksi, jotka eivät jaksa tutkia Liveloxia:
Kartta
1:15000 suunnistuskartta A3 molempina päivinä. Ei siis tunturisuunnistuskartta vaan suunnistuskartta! Kilpailuohjeissa kerrottiin kartan olevan selkeä. Se oli totta. Kartasta sai oikein hyvin selvää eikä sen tulkinnassa ollut mitään epäselvää. Täydet pointsit kartoittajalle. Rastipisteitä zoomasin luupilla, mutta se ei ole kartan tai mittakaavan vika vaan ikänäön. Vihreää väriä kartoissa oli erittäin vähän eikä sekään osunut meidän matkalle.
Maasto
Tämän takia tänne ajettiin:
 |
| Kartalla tämä on valkoista väriä eli metsää. |
 |
| Tässä alhaalla metsää ja kuva otettu avoimen (=kartalla keltainen väri) kukkulan päältä. |
 |
| Avoimet supat näyttivät suunnilleen tältä. Tässä menee polku supan pohjalla. |
 |
| Valkoista kartalla = JUOKSE niin lujaa kuin pystyt! |
 |
| Tässä vähän "tihempää". |
Kuvat on otettu Näkkäläntien varresta muutaman kilometrin päästä kisakeskuksesta. Valitsin kuvista ne jotka silmämääräisesti vastasivat varsinaista suunnistusmaastoa. (Anteeksi jos tässä on tautologiaa eli turhaa toistoa, mutta kun en voi liikaa hehkuttaa, tämä Taralle erillishuomiona 😏).
Kamerahan ei ollut juostessa mukana. Kitukasvuisia koivuja harvakseltaan ja pohja tasaista kuin nurmikko. Siinä ei kasvanut kunnolla edes jäkälä. Aivan kuin puistosuunnistusta nurmikolla juosten.
Supat selkeitä ja täysin tasaisia pinnaltaan.
Avotunturissa (josta ei kuvaa) pohja ei ollut aivan näin tasainen ja noin puolet alasta kasvoi vaivaiskoivua. Rakkaa eli sepelilouhikkoa ei ollut lainkaan. Avotunturissa pystyi menemään ihan viivasuoraan, jos ei halunnut kiertää mäkiä.
Suot oli upottavia ja märkiä. Pari lyhyttä ylitystä, jossa piti muutama kymmenen metriä kahlata noin polven/nivusten syvyisessä vedessä. Nähtiinpä jonkun suunnistajan ylittävän kapean järven kahlaamalla (vai uimalla). Pää oli pinnan yläpuolella. Meillä ei kantti riittänyt siihen. Järven kierto teki 300 m lisää matkaa. Entä jos vesi olisi ollut kylmää? Tai entä jos jalat eivät olisikaan yltäneet pohjaan?
Tulokset & numerofaktaa
Lauantai:
rata: 14,4 km
juostu matka: 16,83 km
aika: 2:22:49
nousua: 294 m
laskua: 273 m
keskivauhti: 8,29 min/km
sijoitus: 5/6, eroa kärkeen 41:13
Sunnuntai:
rata: 13,8 km
juostu matka: 16,47 km
aika: 2:02:54
nousua: 252 m
laskua: 273 m
keskivauhti: 7:28 min / km
sijoitus: 4/6, eroa kärkeen 32:07
Yhteistulos:
aika: 4:25:37
sijoitus: 5/6, eroa kärkeen 1:13:20
Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Sama rata oli myös sarjoilla HA ja H80. Jos valintamme olisi ollut H80 (joka on siis ikäparisarja), olisimme voittaneet sarjan 8 min erolla. Jostain syystä siinä sarjassa oli vain 2 joukkuetta.
Nyt kohdalle osui siis avoimen sarjan arvontapalkinto, joka alla kuvassa. Aitoja Lapin herkkuja. Maitopurkki ei ole palkinto, vaan se juotiin iltapullan kyytipoikana ja toin tölkin kotiin maitopurkkikokoelmaani. Minulta puuttui vielä Pirkka kevytmaito 5 dl tölkki. Jääkaappimagneetti ja pinssi ovat matkamuistoja.
Yhteenveto:
Suunnistus oli helpompaa kuin edellisellä kerralla Tunturisuunnistuksessa. Selvästi helpompaa. Kartta tietenkin vaikutti asiaan, ja todella avoin maasto, mutta myös radat olivat helpommat. Parilla rastin siirrolla niistä olisi saatu paljon vaikeammat. Nyt päästiin hyödyntämään polkua ja avoinaista maastoa mahdollisimman paljon.
Takapuoli ja jalat olivat yhtä könttiä autossa istumisen takia. Vaan se maasto! Aivan huikeaa! Tätä ei voi kokea missään muualla. En tiedä onko Lapland O Weekin maastot vastaavia kun en ole kyseisessä tapahtumassa vielä käynyt. Kuten täällä kirjoitin, nämä tapahtumat pitäisi yhdistää, sillä ne syövät toisiaan. Tunturisuunnistuksessa oli vähiten osallistujia kuin koskaan minun mukana ollessa.
Onhan se kaukana, mutta oletteko kuulleet siitä, että jotkut lentävät tuhansien kilometrien päähän päästäkseen makaamaan päivisin hiekalle ja joraamaan öisin diskoon? Se vasta hullua on!
Suuret kiitokset järjestäjille, että viitsitte järjestää suunnistusta näin mielettömän upeaan maastoon järjettömän matkan päähän.
 |
| Sydän pysähtyi. Onko dieselin hinta noussut yhdessä yössä noin paljon? Huh - se onkin Norjan kruunuja. |
