Valinta tälle vuodelle oli Fin5-rastiviikko ja syynä oli yksinomaan se, että tapahtuma on lähellä. Erikoinen epä-rastiviikkomainen-fiilis tuli siitä, että iltapäiväksi ehti kotiin. Normaalisti kuvio rastiviikolla on ensin tunnin siirtyminen majapaikkaan ja sitten ihmetellään mitä tehdään loppupäivä. Nyt suunnistuksen jälkeen voi jatkaa normaalia kotielämää, eli tuntuma on melkein kuin iltarasteilla.
Omaan Fin5-suunnistukseeni Turkialla en paneudu tässä sen tarkemmin, sillä siitä ei ole ihmeempää kerrottavaa. Reittihärvelistä voitte katsoa kiemurat, joita toisena päivänä tuli liikaa.
Yhden munkin ostin Turkialla. Anteliaat 2 pistettä. Ei hilloa, reikä keskellä ja aavistuksen kuivahtanut.
Jätskituutti maksoi 2,5 €. Se on aivan liikaa tavallisesta Pingviinituutista ja siksipä en sellaista ostanut. Mangnumista sen vielä kärsii maksaa. Pehmistä ostin kalliista hinnasta huolimassa, koska sitä herkkua ei S-marketista saa. Tuntuuko minusta, vai onko asia tosiaan niin, että tuotto yritetään maksimoida nostamalla hinta mahdollisimman ylös? Niinhän se se ei mene. Kun hinta nousee, kappalemääräinen myynti pienenee vaikka kate nousee. Kun hinta laskee kappalemääräinen myynti kasvaa mutta kate pienenee. Näiden kahden suoran, eli kappalemääräisen myynnin ja katteen tulosta syntyy tuotto eli se joka myyjää kiinnostaa. Suurin tuotto tulee siinä missä suorat leikkaavat toisensa. Tämä ei koske pelkästään jätskimyyntiä vaan yleisesti vähän kaikkea. Vai johtuuko tämä siitä, että nuukailen? Kannatuksen vuoksi silti ostelen herkkuja ja tarpeettomia muistoesineitä. Ihan vaan hyvää hyvyyttäni järjestäjien kannalta ajattelen asiaa, sillä parempi kymppi köyhän urheiluseuran kassassa kuin hyllyssä kahdenkympin myymätön fanituote.
Jos palataan asiassa taakse päin muutamia vuosia, munkin hinta oli 5 mk. Sitten tuli euro ja munkin hinnaksi vakiintui 1 €. Siinä pysyttiin pitkään ja nyt alkaa olla munkki järjestään 2 €. Kukaan ei ole vielä uskaltanut korottaa hintaa 3 euroon, mutta olen nähnyt jo munkille hinnan 2,5 €. Kahden ja puolen euron hinta munkista - olkoonkin maasto-olosuhteissa buffetissa - takoittaa sitä, että munkin on oltava täyden viiden pisteen munkki. Paljonko yhden munkin valmistaminen maksaa? Ei lähellekään euroa.
Ensimmäisenä välipäivänä tiistaina kävin Karhulassa sprinttaamassa vaikka kausikortillani olisi päässyt Selänpäässä mainioon maastoon KS:n iltarasteille. Karhula on lähempänä ja vaihtelun vuoksi näin. Olisin kyllä ehtinyt sprintin jälkeen Valkealan perukoillekin, mutta keskiviikkona olisi luvassa pitkää matkaa Onkamaalla. Ei ahnehdita ettei tule se ahneen loppu. Karhulassa kartta oli Posso ja rata Pitkä. Hylsy olisi tullut jos olisi ollut kisa. Tässä rastiväli 13-14, jossa tein oman ratkaisuni.
Katsoin, että tässä (keskellä kuvaa) on ylityspaikka, mutta ei suojatietä. Outoa? Mika oli samaan aikaan kanssani tässä kohdin rataa ja hän katosi näköpiiristäni enkä huomannut katsoa mitä kautta hän meni, eli odotin, että pari autoa meni ja sitten ylitin kadun ylityspaikan kohdalta. Maalissa sitten huomasin, että kielletyn alueen viivoitus täyttää ylityspaikan merkin.
Vaihtoehto yksi, joka olisi ollut laillinen, oli pieni pakitus rastilta 13. Kadun ylitys suojatien kohdalta ja sitten koko loppupätkä kadun pohjoista jalkakäytävää.
Vaihtoehto kaksi, joka olisi myös ollut laillinen. 13:lta kadun etelän puoleista jalkakäytävää ja sitten raput alas vasemman kautta ja alikulkutunnelin kautta kadun alitus. Tästä on erittäin selkeät ja hyvät ohjeet
Rannikkorastien sivuilla. Aina pitäisi vilkaista tapahtuman sivuja ennen lähtöä. Kävin kyllä katsomassa niitä, mutta sen verran ajoissa, että tämä ohje jäi näkemättä.
Tämän ja muut ohjekuvat jos olisi etukäteen nähnyt, niin olisi ymmärtänyt miten toimia. Vaan eipä mennyt tämäkään reissu hukkaan, eli taas oppi jotain.
Tässä kysymysmerkin kohdalla ihmettelin välillä 12-13 useamman sekunnin. Kartan mukaan paikalla on muuri tai joku vastaava.
Näytti siltä, että Osuuspankkihan se siinä.
Jatkoin juoksua, sillä edessä oli risteys, jonka kohdalla oli tarkoitus kääntyä vasemmalle. Sieltä menin ja sitten ymmärsin mikä oli homman nimi. Toimistojen päällä on ylätasanne, jonne pääsee toiselta puolelta. Rakennelman ymmärtäminen kadun puolelta muuksi kuin tavalliseksi liikekiinteistöksi ei ensin onnistunut.
GPS-käppyrä näillä asetuksilla on hieman kulmikas 1:4000 pohjalla. Samanlaiselta ne näyttävät muillakin. Näyttää myös siltä, että kaikki eivät vieläkään tiedä oliivinvihreän värin merkitystä. Pari metriä menee vahingossa jossain kulmassa, mutta jotkut pistelevät menemään pitkin pihoja pitkiä pätkiä. Koska he sen myös niin avoimesti härveliin piirtävät, oletan, että tietämyksissä on aukkoja.
Loppusyherö oli mielenkiintoinen. Kun olin rastilla 20 katsoin vettä ja ihmettelin miten sen toiselle puolelle pääsee. Ei mitenkään. Juoksin yläkautta eli väärää reittiä rappuja alas ja sitten huomasin, että se olikin Kymijoen haara jota tähystin. Rasti on paljon lähempänä pienen lammikon takana, joka on minun ja joen välissä.
Hauskan näköinen väliaikanäyttö:
Alin rivi on minun radan loppupuolelta. Sijoituksia rastiväleiltä: 58, 75, 57, 99, 98, 103! Näyttää hurjalta! Eli todellista etanavauhtia.
Oletko katsonut omia väliaikojasi radalta, jossa on paljon rasteja? Rivit alkavat sekoittua silmissä ja oma rivi hukkuu. Jos oman nimen vierittää ikkunan alimmaksi sitä on helpompi seurata. Saattaa kuitenkin olla niin, että se ei satu kivasti ikkunaan vaan näyttää tältä:
Toinen rivi leikkautuu ikävästi. Tästä jos vierittää sivua varovastikin alas päin se "pomppaa" kerralla useampia rivejä. Ei onnistu hiirellä eikä huolinäppäimillä.
Ratkaisu on hiiren vieritysrulla.
Paina rullaa alas päin ja näytölle ilmestyy alla olevan mukainen kohdistin.
Nyt voit vierittää ikkunan sisältöä portaattomasti ylös-alas ja oikealle-vasemmalle vaikk yhden pikselin verran. Mitä enemmän eli mitä kauemmas liikutat hiirtä sen jälkeen siitä paikasta kun sitä rullaa, sitä nopeammin ruutu scrollaa. Vedä hiirtä alaspäin siis vain aivan vähän ja kas alin rivi tulee näkyviin.
Sitten oli keskiviikkona vuorossa Onkamaa.
Kisakeskus oli hienossa männikössä kankaalla.
Parkkipaikan kanssa sattui keskiviikkona hyvä tuuri, sillä pääsimme aivan kisakeskuksen ytimeen. Siis niin lähelle, että sen lähemmäksi ei päässyt edes Herra Tasavallan Presidentti (jos hän olisi ollut paikalla).
Kartta ämpäristä ja alla olevan kuvan mukainen suoritus (klikkaa kuvaa niin se suurenee hieman).
3-4 ehkä turhan kaukaa kierretty. 8:lta lähtö jumitti pusikkoon ja siinä meni aikaa ja tarkka paikka hukkui toviksi. Muuten ihan ok suoritus, josta olisi ehkä aivan nappiosumalla saanut 2 min. pois. Luulin, että nyt tulee hyvä sijoitus, mutta mitä vielä. Hävisin voittajalle 13:50 min ja olin 11. Olen siis aivan paskassa juoksukunnossa! Lujempaa pitäisi juosta...korjaan paljon paljon lujempaa.
15.7. Onkamaa 4. kilpailupäivä. Keskimatkan rastiväli 4-5.
Oranssi viiva oli reitti, jota pitkin oli tarkoitus mennä. Sininen oli se jota pitkin menin ja punainen on Iikka Peltolan reitti. Eli siis: Suo kiertäen ja kohti tietä tavoittena rastiväliviiva. Pääsin kyllä tielle jotakuinkin haluamaani kohtaan, mutta melkoisen kaarroksen kautta. Juoksin pohjoisessa olevaa ajouraa eri kohdassa kuin luulin. En nähnyt X-merkillä olevaa lautakasaa. Enkä tietenkään nähnyt uran eteläpuolella olevaa isoa kiveä kun sen olin jo ohittanut aikaa sitten. Suon yli ja kalliolle, mutta väärä suo ja väärä kallio. Vastaan tuli kolme poikittaista ojaa joita en löytänyt kartalta. Suunta ja kohti tietä. Ei vaan tule tietä, vaikka kuinka liikuttelee jalkoja. Hetken kävi mielessä ajatus: "Nyt kilahtaa!" Sitä en osaa selittää miten pääsin tielle siihen kohtaan mihin pääsin, sillä olin parisataa metriä ihan mustassa aukossa.
Sateen todennäköisyys oli 70-90%. Se tarkoittaa, että poutaa on 30-10% todennäköisyydellä. Niin myös oli. Sade alkoi kun olimme autossa moottoritiellä. Taas oli hyvää tuuria.
Lauantai 16.7. Onkamaa 5. kilpailupäivä. Pitkämatka 7 km.
Nyt yritin mennä mahdollisimman suoraan ja hötkyilemättä. Kolmiokin löytyi heti kartalta. Pari turhaa mäen nyppylän kiipeämistä ja 8. rastille hieman sivuun, mutta silti viikon paras suunnistus. Vajaan vartin jäin voittajalle, eli samat fiilikset kuin edellisinä päivinä.
Tässä lauantain suoritus:
Linkki.
Koko viikon sijoitukset sarjassani menivät alla olevan kaavion mukaan. Niiden jotka eivät olleet ekana päivänä mukana, viivasymbolit ovat kaavion alla. Huomaa, että jos on jäänyt kisa välistä, viiva katkeaa; tai jos on vain yksittäinen kisa on kaaviossa vain pallukka. Sisältää varmasti virheitä, sillä on tehty silmät ristissä suitsaitsukkelaan.
Fin5 2016 yhteenvetona:
+ kartat ja radat ok
+ pitkiä rastivälejä
+ ei kalusto- eikä jalkavaurioita
+ paikoin mukavaa maastoa
+ kolmena päivänä parkki lähellä
+ pääsin joka kisassa alle tavoitevauhtini 10min/km
+ neljänä päivänä ei satanut kun olin metsässä
+ sain osallistumismitalin (en tiedä kuuluiko minun saada se)
+ tapahtuman logo on mielestäni erittäin onnistunut
- sijoitukseni oli mitä oli ja aikaero kärkeen on huima
- kahtena päivänä parkki tosi kaukana
- ei ollut myynnissä pinssiä
- paikoin kovasti hakkuutähteitä
