Mobot odottavat

Siirryi kertaloikalla 2000-luvulle kaukaa 1900-luvun puolelta. Minulla on nyt älykännykkä. Totta se on! Ei tulenuusi, vaan poikani hylkäämä muutaman vuoden vanha One+2 kalikka.

Älykännykässä on yksi asia joka tekee siitä todella epäkäytännöllisen - koko. Edellinen puhelimeni Nokia 1100 meni farkkujen etutaskuun pitkittäin ja poikittain ja puhelin taskussa pystyi myös istumaan. Tämä Android-olio ei mahdu kunnolla edes talvitakin taskuun. Juu, ei tästä enempää, sillä kaikki tämän jo tiesivät.

Älykännykkä mahdollistaa Mobo-rasteilla suunnistamisen. Eli mars Google Play -kauppaan ja sieltä Mobo appi kännykkään. Lataus ja asennus meni hyvin ja ohjelma käynnistyi.

Vaan sitten tuli ongelma: kartat eivät latautuneet. Siinä missä piti olla karttavalikko näytöllä oli musta ruutu. Lisäksi yläreunan painikkeesta, josta pitäisi päästä Mobon kotisivulle, ei päässyt mihinkään vaan tuli virheilmoitus epäsopivasta sivusta. 

Aikani pyörittelin tätä ja sitten kokeilin Mobo2 -sovellusta. Samat ongelmat. Puhelin ei siis ole uusin malli, mutta ei se niin vanha ole. Android on 6.0.1. Baseband-versio on MPSS.BO.2.6.2.c1-00072-M8994FAAAANAZM-1.82470.1 ja Kernel-versio on 3.10.84-perf+OnePlus@ubuntu-54 #1Tue Oct 24 01:07:25 CST 2017. 

Kopioin nuo litaniat suoraan kännykän tiedoista ja ainoa mitä niistä ymmärrän on se, että joku Linux'in versio tuossa pyörii. Työpuhelin, joka on mallia Samsung J1 (siis kaikkein yksinkertaisin, alkeellisin ja hitain sekä vanhempi (versio 4.4.4) kuin tämä One+2) pyöritti Moboa ilman ongelmia.

Huomasin, että kännykälläni päässyt lainkaan Mobo kotisivulle http://mobo.osport.ee/?l=fi , eli edes selaimella ei päässyt. Pääsin sivulle vasta kun annoin selaimelle käsin luvan 'laskeutua' tälle sivulle. Ja silti tuli silmille kaikenlaisia varoituksia.

Eihän siinä muu auttanut kuin kysyä apua Mobon kehittäneeltä Tarmo Klaar'lta. Hänen ohjeiden mukaan resetoin kännykän kellon, jotta se kävisi varmasti samaa aikaa nettiajan kanssa. Resetoin Mobo-sovelluksen. Poistin kaikki väliaikais- yms. tiedostot. Initialisoin incognito-moodin. Vaihdoin mobiilidatan wifiin ja takaisin.

Ei apua. Sitten kokeilin kännykän resetoimista tehdasasetuksiin. Ei apua. Tässä kohtaa nostin kädet pystyyn.

Vaan eipä hätiä mitä. Klaar muutti palvelimensa asetuksia niin, että myös tällä minun kännykälläni pääsee moboilemaan. 

En osaa sano mikä tässä loppujen lopuksi kiikasti. Kuinkahan moni Mobo-suunnistuksesta kiinnostunut on jättnyt asian sikseen kun kaikki ei alkanut heti toimia kerralla? Toivottavasti ei kovin moni.

Olisiko tässä ensi kesän kuntoilutavoite tiedossa? Käydä läpi kaikki lähiseudun Mobo-radat. Kouvolassahan on tällä hetkellä viisi rataa (joista minä olen kahden ratamestari). Kotka-Hamina -akselilla näkyy olevan neljä rataa. Loviisa ja Lapinjärvi pitää bongata samalla kertaa kun tulee jotain muutakin asiaa sinne päin. Siinä ne lähimmät. Toki karttaa zoomalla ratoja löytyy lisää.

Joulukalenterin 2021 vastaukset.

 Munkkirastin Joulukalenterin 2021 oikeat vastaukset.

1. Koria Pioneeripuisto 27.4.
2. Anjala Känkkärä 28.4.
3. Valkeala Liisakarhunmäki 10.6.
4. Tykkimäki 4.5.
5. Vahtero 7.7.
6. Hevosmäki 6.7.
7. Turpaa Kossinmäki 23.6.
8. Mankki 2.9.
9. Anjala 11.8
10. Ummeljoki Mustahaikula 4.8.
11. Keltakangas Jätekeskus 16.6.
12. Törösti 20.4
13. Myllytöyry 13.5.
14. Utti leirikenttä 29.4.
15. Myllykoski Kurkimäki 1.9.
16. Uttihalli 12.8.
17. Värälä Kahrinmäki 25.9.
18. Valkeala Kääpälä 29.7.
19. Inkeroinen Savijärvi 4.7.
20. Iitti Sääskjärvi 27.7.
21. Viitakumpu 14.9.
22. Valkeala Puhjonranta 31.8.
23. Palomäki 22.4.
24. Mustahaikula Labyrintti 4.8.

Luukku 7 eli Kossinmäki oli vaikea. Vihjeitä: Käytössä leimasinkapulat ja siksi ajankohta 26.5. tai myöhemmin. Vettä sataa ja ukkostaa kunnolla. Kävellen (C-rata) ja koko rataan meni minulla aikaa noin puoli tuntia -> tämä rajaa tuloksista paljon tapahtumia pois. Vaunun vieressä näkyy useammassa kasassa muovisia ojaputkia. Jos mikään näistä ei auta, niin videolla seitsemän ja puolen minuutin paikkeilla kartan kulma vilahtaa kuvassa.

Luukku 10 eli Mustahaikula oli vaikea. Tämä oli Mustahaikulan 4.8.  A- ja B-radoilta maasto-osuudelta kuvattu video. Sama tapahtuma kuin siis 24. luukun takana ollut labyrintti-suunnistus. Reittihärveliähän tästä tapahtumasta ei ollut teknisten rajoitusten takia. Luukun 10 videossa näkyy lopussa vasemmalla iso 400kV sähkölinjan metallirakenteinen kolmiosainen kulmatolppa eli suomeksi sanottuna todella jättimäisen suuri sähkötolppa. Johtoaukeallakin on leveyttä sata metriä. Vastaavaa ei ole missään muualla Kouvolan alueen iltarastimaastoissa.

Luukun 16 maasto on osin samaa kuin luukun 14. maasto - ja päin vastoin, eli Utin leirikenttää ja kuutostien etäpuolista aluetta, mutta kun lähtö on tässä tunnelissa, lähtöpaikan eli luukun 16 on pakko olla Uttihalli.

Vaikea oli myös luukku 17 eli Kahrinmäki. Tämä piti kuvata kahdessa osassa, koska kamera hajosi juuri tässä kohtaa, ja video piti koostaa useammasta lyhyemmästä otoksesta. Videon alussa vilahtaa kartta, josta saa hieman vihjettä. Muuten se oli vaan pääteltävä maastosta missä ollaan.

Tässä Timon salapoliisityö omin sanoin luukun 17 ratkaisusta (huomaa, että kyseessä oli KS-iltarastit, mutta käytössä oli Keskilaakso-Rastien leimasimet): "Kylläpä teetti taas tänään töitä. No, sama oli viikko sittenkin. 10:nnen päivän luukku olisi voinut jäädä ratkaisematta, ellen olisi skannannut omaa karttaani näyttääkseni labyrinttikarttaa yhdelle kaverilleni. Tämän päiväisessä lähtökohta oli alussa vilautettu kartta, mutta jostain syystä en saanut sitä muka täsmäämään mihinkään tämän kesän kartoista. Sitten keksin, että katsonpa rastivälien aikoja. No, se osoittautui aika huonoksi ideaksi, enkä sitä reittiä jatkanut alkua pitemmälle. Sitten keksin arvoituksen avaimen omalle kohdalleni - leimasimet. Loppujen lopuksi leimasinta 137 ei ollut KS-iltarasteilla, joista aloitin, kuin yhden kerran. Sitten vain katsomaan missä sijaitsivat koodit 34, xx, 39, 36 ja 137. Kaksi jälkimmäistähän olivat sopivasti tien molemmin puolin ja loputkin tuntuivat täsmäävän. Eräs Skoda Octavia meinasi hieman hämätä, kun ennen katkosta se jäi oikealle puolelle ja tien ylityksessä vasemmalle. — Ja täsmäsihän se alun karttakin, kun oli oikea paikka löytynyt ja oikein tarkkaan osasi katsoa."

37 vastaajaa lähetti yhteensä 581 vastausta. Virkeimmät olivat käyneet kirjaamassa vastauksensa heti aamuyöllä pari minuuttia sen jälkeen kun kalenterin luukku oli auennut. Luukuthan aukesivat 01:00 Suomen aikaa, eikä suinkaan keskiyöllä. Ilmeisesti kalenteripalvelun kotimaan aikavyöhyke?

Vääriä vastauksia tuli vain 30 kpl eli 5%, joka on todella vähän verrattuna aikaisempiin nikkaroimiini joulukalentereihin. Eli vastaajat eivät arvailleet vaan kaivoivat oikean vastauksen esille vaikka väkisin - tai jättivät vastaamatta.

Kaikki 24 vastausta oikein vastanneita oli 8 kpl ja yhtä tai kahta vaille kaikki oikein vastanneita oli useita. 24 oikein vastanneiden kesken arvotun palkinnoin voitti Tuija Viitala.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotun kirjapalkinnon voitti Timo Simonen.

Onnea voittajille, kiitos kaikille luukkuja avanneille ja Paljon Hyviä ja Mielenkiintoisia Suunnistuksia Vuodelle 2022.

Joulukalenteri 2021

Munkkirastin Joulukalenteri.

Luukkujen takana on suunnistusvideoita. Sinun tehtävä on selvittää/tietää/arvata missä video on kuvattu. Kaikki videot on kuvattu Keskilaakso-Rasteilla ja Kouvolan Sanomien iltarasteilla kaudella 2021. 



UUPS! Joku tonttu oli laittanut luukkuun 16 ensin väärän videon. Nyt se on korjattu, ja eikun vastaamaan...

Vastauslomake oli auki joulukuun loppun asti.

Voit vastata useamman kerran yhteen luukkuun, mutta vain viimeinen antamasi vastaus jää voimaan.  Kirjoita paikka tai kartan nimi niin, että se on yksiselitteinen. Esim. Valkeala ei riitä, mutta Konttivuori on ok. Myllykoski ei riitä, mutta Saviniemi tai Kirstinkallio on ok. Apuna kannattaa käyttää videolta löytyvien vihjeiden lisäksi myös viime kesän reittihärveliä ja iltarastituloksia.

Alkukausi suunnistettiin kokonaan omatoimisesti ja omatoimisuus oli mahdollista myös loppukaudesta. Päivämäärällä tarkoitetaan tapahtuman varsinaista päivää, jotka ovat iltarastikalenterien pvm-sarakkeessa. Videon kuvauspäivä ei välttämättä ole sama kuin tapahtumapäivä. Vastauslomakkeessa on päivämäärä, mutta sitä ei ole siis pakko täyttää. Tosin epäselvissä ja tasatilannetapauksissa oikea päivämäärä saattaa ratkaista voittajan.

Eniten oikein vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Samoin kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirja.

Vastauslomake oli auki joulukuun loppun asti.

Odotellessa voit katsella Munkkirastin Joulukalenterin mallivideota. Tämä video valikoitui mallivideoksi, koska tähän videoon ei osunut mitään selvää vihjettä paikasta (kuvaaja vielä harjoitteli). Mallivideo on kuvattu 21. huhtikuuta Pilkkakorvenmäellä.

 

Jos video on suttuinen, valitse koko näyttö eli YouTube-painike oikealta alhaalta, ja sitten näytöstä ratas-kuvio oikealta alhaalta ja aseta käsin videon laaduksi paras 1080p. Koneellasi/laitteellasi saattaa olla kuvanlaadun oletusarvona ihan mitä sattuu.

Joulukalenteri toimii paremmin tietokoneen näytöllä kuin kännykän ruudulla.

Ja nörteille tiedoksi: Videoiden metatiedot on sotkettu/poistettu. Niitä ei siis kannata tonkia. Lähtö videoidaan ja varaslähtön ottaneet hylätään 😜

Raatojuoksu 2021

"Jos se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta." Tuttu sanonta, jolla yritetään opettaa ihmisiä tunnistamaan netti- yms. huijareita. Se pätee myös suunnistukseen. Vaikka menisi kuinka hyvin, se ei ole tae siitä, että jatko sujuu yhtä hyvin.

Siitä olikin aikaa pari vuotta kun viimeksi olen ollut mukana Raadossa. Taisi olla viides kerta tänä vuonna kun laitoin numerolapun rintaan. Aina se jännittä, ei sille vaan voi mitään.

Marraskuussa on pukeutuminen aina vähän arpapeliä. Mitä laittaa päälle? Suunnistushousut, lyhyet kalsarit, pitkähihainen seurapaita, ei käsineitä. Lähtöpaikalla aurinko alkoi paistella, mutta tuuli oli hyytävä. Asuvalinta osoittautui kuitenkin oikeaksi. Kaksi paitaa olisi ollut liikaa ja vaikka näpit olivat lähdössä jäässä, kroppa lämpeni nopeasti. 

Startti

Yhteislähtö on hankala juttu. Eikö voitaisi sopia, että seuraavassa yhteislähdössä, oli se sitten missä tahansa, kaikki tutustuvat karttaan 30 s lähtömerkin jälkeen ja vasta sitten rynnätään matkaan? Jookos? Näin startti olisi helpompi.

Kun lähtömerkki kuului, oli pakko rynnätä eteenpäin, ettei jäänyt jalkoihin. Olin rivin reunimmainen, eli siitä kun hieman kaarsi oikealla tuli kyllä tilaa. Pohja oli paksua korjaamatonta odelmaa (katso selitys esim. wikipediasta) eli jalkoihin oli pakko katsoa. Sain kartan auki lähtöpellolla, mutta mitään reitinvalintaa en ehtinyt edes ajatella. Kolmio löytyi kartalta ja ensimmäinen rasti näytti olevan arkin oikeassa ylälaidassa. Päätös: Juoksen siis tuonne oikealle kohti metsää. Sitten ojan yli ja sinne vaan minne muutkin näyttävät menevän. Ei siitä mitään ehdi ajatella tai suunnitella. Eli täysin pitkä päätyyn ja perään fiilis. Heti kun yritti vähän kohdistaa katsetta karttaan, kummaltakin puolelta juoksee väkeä ohi niin, että humina käy. Viimein kun tuli ensimmäinen pieni nousu, letka alkoi kävellä ja siinä ehdin katsoa kunnolla karttaa: "Okei tuonne päin eli tuo mäen oikealle puolelle."

Kuvassa noin puolet ykkösvälistä (karttapalojen kuvanlaatu on tosi heikko minusta johtumattomista syistä). Kaikki karttapalat © If Sibbo-Vargarna:

 

Ykkönen on aina tärkeämpi kuin muut rastit. Ykköselle voi ryssiä koko touhun, mutta voittoa sillä ei ratkaista. Noh - minun tapauksessa voitosta ei ole kyse, mutta kun ykkösen saa kunnolla hoidettua homma alkaa rullaamaan. K-1 oli 2,1 km ja varsin monimuotoisen näköinen. Huomaa, että tässä on ns. raatohajonta. Ei perhosia eikä salmiakkeja, vaan ihan kylmästi eri rastit eri suunnistajille. Siksi näyttää kuin en olisi käynyt rastilla. Olen piirtänyt kuvaan punaisella omat rastini.

Puolivälissä väliä oli leveämpi oja (kuvan alareunassa). Kuulin miten ohutta rankaa pitkin ojaa ylittänyt molskahti ilmeisesi kokonaan ojaan ja ylitysvuoroa odottaneet kymmenet suunnistajat antoivat aplodit. Kiersin muutaman metrin oikealta ja kun näin, että edelläni mennyt ei uponnut kuin napaan saakka ojaan, menin yli samasta kohtaa. Huuuuuh - kylmää, eli nyt kovaa eteenpäin, ettei kangistu. Tästä piti ottaa varma polkukierto selvästi oikean kautta. Juoksin ohi risteyksestä. Suunnitelma vaihtui suorempaan, joka todennäköisesti maksoi muutaman minuutin. Piti kiivetä ylös ja alas ja mutkia oli pakko tehdä. Ykkönen oli siellä missä sen pitikin olla.

1-2-3-4
Varsin hyvää etenemistä. Letkoja meni oikeaan suuntaan ja niissä roikuin aina kun mahdollista. Pysyin kartallakin varsin hyvin. Pitkän loivan rinteen ja ojan ylityksen jälkeen tarkka sijainti hukkui, mutta mäkeen kiivetessä sain heti kiinni. Njet problem.

4-5
Tämä näytti vaikealta ja en ehtinyt tutkia väliä etukäteen yhtään. Letka lasketteli alas suolle ja sinne minäkin. Välin puolivälissä oli kahden mäen välinen laakso... vai miksi tätä sanotaan? Itse ajattelin, että jatketaan siitä suoraan ja vihreän läpi menevälle ajouralle, joka menee jyrkänteiden alta. Kaikki menivät kuitenkin mäen yli, joten sinne minäkin. Sieltä pari polun kautta notkoon, jota kautta rastille. Kaikki hyvin.

5-6
Lyhyehkö väli polkuja pitkin isolle kivelle ja sitten kohti juomarastia lähtöpellolle.

6-7
Kartassa olleen juomarastin kohdalla oli tankkauspiste, mutta se oli peuroille ja kauriille. Suunnistajien juomapiste oli pellon toisessa päässä. Mietin puoli sekuntia lähdekö sinne, mutta koska ei janottanut, päätin jatkaa suoraan. Ja sitten kilahti.

Huomaa, että tässä on taas ns. raatohajonta. Reittihärvelissä oleva rasti ei ollut minulla. Olen piirtänyt kuvaan punaisella oman rastini (7-45) sijainnin.

Tulin seiskan etupuolella olevalle jyrkänteelle. Sen jälkeen pitäisi olla pikkujyrkänne. Sitä ei kuitenkaan ole. Eli ilmeisesti olenkin vasta edellisellä kumpareella/jyrkänteellä. Outoa, että tässä on selvä kumpare, mutta kartan mukaan on avokalliota vaikka tässä ei ole. Vai hetkinen, eikun...olenkin täällä liikaa vasemmalla jossa on samanlainen pitkä jyrkänne. Siksi kaikki muut menivät liikaa oikealla. Eli siis suunta tuonne päin. No nyt on niin iso jyrkänne että ei yli pääse. Jaahas talo. Aivan. Ja koska ketään ei viimeiseen viiteen minuuttiin ole näkynyt missään, olen pummannut.

Juu talo, se on tossa. Siitä suunta. Olen 150 metriä liikaa edessä. Eli takaisin. Mikään ei täsmää. Suunta tielle ja sieltä paikan haku. Halli tien toisella puolella. Juu olen tässä. Tässäpä hyvinkin. Eli tästä atomin tarkka suunta ja väkisin viiva suoraan kohti jyrkännettä. Sitten vastaan tuli tuttu jyrkänne. Mitä ihmettä??? Tässähän minä olin vähän aikaa sitten eikä tässä mitään rasti ole näkyvillä. Siis onko tämä paikka tämä vai joku muu paikka? Sitten näin miten kaksi miestä menivät kohti jyrkänteen toista päätä. No katsotaan nyt sitten uudestaan. Ja kas siinähän se rasti on. 

12 minuuttia sekoilua joka maksoi noin 40 pykälää sijoitusta. En nyt suuremmin tähän kuvaile tunnetilaa rasti LÖYTYMISEN jälkeen, mutta se alkaa isolla V-kirjaimella.

7-8

Olin edellisellä 6-7 välillä siis melkein kaikkein hitain. Aaaaargh. Vaan entäs sitten. Seuraavalla lyhyellä 7-8 välillä tein parhaan väliaikani ollen 10:ksi nopein. Suunta mäen yli. Täysillä ja kun avokallio aukeni kivi näkyi etuvasemmalla ja sinne! Perkele.

8-9
Tyypillinen väli tähän maastotyyppiin. Kulkusuuntaa vastaan on poikittaisia mäkiä, jyrkänteitä ja vihreitä kohtia. Valintani oli oikean ja vasemman kautta luovien. Ei ongelmia.

9-10
Väliajoista (kuva edellä) näkee, että tämä oli toiseksi huonoin välini. Alku mentiin letkassa ja tasan peräkkäin, sen verran huonokulkuista maasto oli. Mäki alas ja ylös mäkeen. Letka pysähtyi koska polku loppui tiheikköön. Olin hereillä ja suuntasin hieman oikealle ja siinähän oli polku. Sitä eteen päin ja mutkasta ylös mäkeen. Sitten notko ja siitä suunta rastille jonne matkaa noin 100 m. Suunnassa ei voinut kulkea kun 10 metrin välein on jyrkänne josta ei pääse ylös/alas. "Tuossa on iso avokallio ennen rastia. Ja tässä menee tämä polku. Ja tuossa on jyrkänne, eli rasti on sen toisella puolella." Kaikesta huolellisuudesta huolimatta lipsahdin viereiseen notkelmaan, joka näytti ihan siltä, että siellä on suo. Takaviiston ylös kalliolle ja sieltä alas rastille. Tämä kiemura erottuu juuri ja juuri härvelissä.

Maastossa tuntui, että aikaa meni korkeitaan minuutti rastin hakuun, mutta kello kertoo toista. Tosin sijoitus ei pudonnut kuin kolme pykälää. Eli tämä on ollut vaikea rasti monelle muullekin, mutta kärki on mennyt kovaa. Tästä linkistä härveliin.

10-11-12
Selvät välit. Tiepätkän vedin niin lujaa kuin irtosi. Ohitin noin 20 suunnistajaa ja kukaan ei mennyt minun ohi. Väliajoissa oli 15. nopein ja sijoitus parani 9 sijaa. Silti hävisin kärjelle kaksi ja puoli minuuttia. Eli jotkut juoksevat kertaluokkaa nopeammin.

12-13-M
Urakalla sinne päin. Polkua oli metsä täynnä, eli niistä ei pystynyt ottamaan mitään selkoa. Kenttäkuulutuskin alkoi kuulua, eli sinne vaan ääntä kohti.

Loppuviitoituksella kaikki peliin. Ja mitä ihmettä! Kiri irtosi ilman ongelmia. Ohitin puolen tusinaa suunnistajaa. Näistä ainakin kaksi oli numerolapun perusteella samassa sarjassa kanssani. Yhteislähtökisassa jos ei ole ketään ohitettavaa, loppukiristä ei ole mitään hyötyä. Nyt siitä oli.

Fiilikset

Kaksijakoiset fiilikset. Juoksu kulki todella hyvin. Ei mitään ongelmia. Eli aina kun sattui alle polkua kiihdytin. Ylämäkiinkin jaksoi kiivetä kohtuullisella vauhdilla. Eli fysiikan puolesta täysi kymppi. Tankkaus onnistui siis ihan nappiin.

Suunnistus meni yhtä rastiväliä lukuun ottamatta normaalilla tasolla. Näitä edellä kertomani mukaisia megapummeja ei saisi tehdä. Olisi ollut parempi, että olisin seisonut paikallani kaksi minuuttia kuin suolapatsas ja miettinyt. Samalla olisi pulssi laskenut. Mutta ei. Kun kello käy ja numerolappu on rinnassa, aika-avaruus vääristyy. Jos oma liike hidastuu tai pysähtyy, tuntuu että aika laukka eteenpäin. Mitä kovempaa juoksee, sitä hitaammin aika tuntuu liikkuvan - olkoon suunta mikä tahansa. Onko kukaan tutkinut tätä asiaa oikeasti? Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist tämän ehkä osaisi selittää. Hän kun on perehtynyt Einsteinin eri teorioihin melko perusteellisesti. En jaksa googlettaa, mutta jos tiedät mikä efekti oikeasti on kyseessä, heitä kommenttipalstaan jotain.

Järjestelyt

Taattua Raatolaatua. Moottoritien rampista ylös ja suoraan parkkiin. Maalissa on juotavaa useampaa sorttia ja pikkunaposteltavaa. Ainoa miinus (edellä kerrotun juomapaikan sijainnin lisäksi) oli se, että bajamajassa vessapaperirulla oli telineessä väärin päin. Paperin pitää olla niin, että se on irti seinästä.

Lopuksi

Sijoitus oli 66/241. Aikaa meni 1:52:39 ja juostua matkaa tuli 13,5 km. Ratapituus oli 10,5 km. Ilman pummia olisin päässyt tavoiteaikaani, joka oli 105 min eli 1:45:00. Todellinen juoksuvauhtini oli 8:38 min/km johon pitää olla erittäin tyytyväinen kuten myös sijoitukseen - olenhan jo lähempänä kuutta- kuin neljääkymppiä.

Maasto oli vaikeaa. Tai ei se ollut vaikeaa jos osaa suunnistaa tämän tyyppisessä maastossa. Omat iltarastimaastot täällä Kouvolassa tuntuvat paljon helpommilta. Seuramme kaikkien asioiden erikoisasiantuntija HK totesi minulle, että asia vain tuntuu siltä. Kun uusmaalainen tai lounais-suomalainen suunnistaja, joka on tottunut avokallio-jyrkänne-hässäköihin tulee tänne Kymenlaaksoon hän kokee saman minkä minä Sipoon korvessa. Vuohijärven-Selänpään supikot ja mäntykankaat tuntuvat hänestä mahdottoman vaikeilta. Vaikea kuvitella.

P.S.
Latasin Käyrälammen härveliin oman reittini. Kuusi lajitoveria sitä ainakin kyseli viikon aikana.

Ruskajuoksu 2021

Olen Jumalniemessä käynyt pyöräilemässä aiemmin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun suunnistin siellä. Tapahtuma oli Ruskajuoksu eli Rannikkorastien kauden päätöstapahtuma.

Uhmakkaasti ilmoittauduin A-radalle. Käytössä oli tänä vuonna numerolaput ja sain numeron 2. Siis kaksi. Ikinä ei ole ollut näin pientä numeroa, yleensä se on ollut 1678 tai jotain sen suuntaista. Ja numero 2 tarkoittaa eturivin paikkaa. 

Lämpötila kotona kun matkalle lähdettiin oli +2 astetta. Jumalniemessä lähtöviivalla se ei ollut yhtään enempää, ja koska viima oli melkoinen lämpötila tuntuin vielä tätäkin kylmemmältä.

Neljä lenkkiä ja kolme kartanvaihtoa se vaati, että 9 km rata oli saatu pyörimään pienehköllä alueella. Sitten vaan matkaan. Kuten aina, oli vedettävä täysiä, ettei jää jalkoihin. Ja jalkoihin on pakko katsoa, että ei mene nurin aukon kannikossa ja kivikossa matkalla K-pisteelle.

Kartan sain auki vasta K:lla ja ykköselle tein turhan kierron vasemman kautta. Tosin suoraan menevä polku oli melko onneton (selvisi seuraavalla lenkillä). Saattaapi olla, että vasen mäen kierto ei tuhlannut aikaa paljoakaan.

Tulokset löytyvät täältä.

Suunnistus sujui hyvin. Heinikossa olevaa kuoppaa hain hetken: oikealla vai vasemmalla - katson vasemmalle. Kuoppa löytyi sitten hetken tarpomisen jälkeen oikealta.

Notko avokallion päällä teetti ihmetyksen. Kiipesin avokallion reunasta ja notkon piti olla lievästi oikealla kalliolla, mutta jälkianalyysi paljasti, että olin kaukana avokalliosta etelään. Outo juttu. Olisi pitänyt heti katsoa alhaalla olevaa pellon kulmaa.

Juoksu kulki hyvin, mutta eteneminen oli varsin hidasta. Vähän väliä oli edessä tuulenkaatama kuivaoksainen runko tai useampi, joita piti kierrellä tosissaan. Kivikoissa piti myös rymytä. Oikeaan pohkeeseen pisti joku tikku tms., onneksi ei isompaa vahinkoa. Mäkeä ynnä jyrkännettä oli myös riittävästi matkalla.

Hyvin väki hävisi metsään. Kolmannella lenkillä en nähnyt kuin pari muuta suunnistajaa. Viimeisellä lenkillä, joka oli putkipätkä, noin puolivälissä rataa, alkoi näkyä muita suunnistajia taas enemmän. Siinä meni ohi (vai sainko heidät kiinni?) pari nopsajalkaa samaan suuntaan, mutta en pysynyt heidän vauhdissaan. Viimeisen rastin jälkeen sitten pieni kirin tapainen ja sain ohitettua loppusuoralla kaksi suunnistajaa.
Olen tyytyväinen suoritukseeni ja sijoitukseen.

Reittihäveli löytyy täältä.

Kiitos järjestäjille. Enemmäkin olisi voinut olla osallistujia mukavassa tapahtumassa, varsinkin kun sattui erinomainen suunnistussää. Ilmeisesti moni Ruskajuoksu-oletettu oli samaan aikaan SM-kisoissa.

Tämän verran meidän tiimi käytti karttoja Ruskajuoksussa. Ja kaupan päälle tuli 8 kpl tulenuusia karttamuoveja.

Sivuja päivitetty

Kirjat-sivua on päivitetty 14.10.2021. Nyt sieltä löytyvät kaikki kirjoittamani kirjat sekä antologiat ja muut kirjat, joita olen ollut tekemässä osana työryhmää.

Hajahuomioita yökupin ratamestaroinnista

Toimin KS-Yökupin ratamestarina 5.10. Myllykoskella. Miksi Mylsällä ja miksi sprinttikartalla ja miksi tapahtuma oli otsikoitu City-Night-Race'ksi? No ihan vaihtelun vuoksi. Jos verrataan tätä tapahtumaa parin viikon takaiseen Onnenmäen vaikeassa maastossa ja vaikeilla radoilla suunnistettuun yökuppiin, ollaan aivan eri maisemissa ja eri fiiliksissä. Pisteet toki menevät samaan taulukkoon, eli jos niitä halusi, oli pakko tulla paikalle.

Oma ajankäyttöä ajatellen taajama oli huomattavasti joutuisampi toteuttaa. Kamat oli paketoitu edellisenä päivänä valmiiksi. Töistä lähdin pari tuntia etuajassa ja rastit ripoteltiin kahteen mieheen paikoilleen noin reilussa tunnissa. Rastit kerättiin pois heti tapahtuman jälkeen ja siihen ei mennyt aikaa kuin reilu puoli tuntia. Tätä nopeammin se ei käytännössä onnistu mitenkään. Autolla pääsi muutaman kymmenen metrin päähän jokaisesta rastista - vastaava ei onnistu Onnenmäellä tai muuallakaan metsämaastossa.

Ratoja vakio määrä eli kolme kappaletta. Koska maasto on helppoa ja nopeaa, pituutta laitoin hieman reilummin.

Kaikkien ratojen alku oli sama. Huomaa, että reittihärveli ei näytä ratapiirroksissa olevia kiellettyjä alueita. Jotta kielletyt alueet näkyisivät myös härvelissä, ne pitää olla talletettuna pohjakarttaan. Rastiväliviiva 1-2 näyttää lähtevän eri suuntaan alla olevissa kuvissa. Radassa viivaan oli tehty mutka, joka kiertää pakollisen ylityskohdan kautta. Reittihärveli ei näistä tiedä mitään, joten se vetää rastiväliviivat aina suoraan. Nämä pitää muistaa kun ihmettelee härvelissä näkyviä reittejä. Suunnistajalla on siis ollut kartassaan merkintöjä, jotka eivät härvelissä näy.

Vasemmassa kielletyssä alueessa on pieni metrin levyinen kaistale josta pääsisi menemään. Vieressä on matala pensasaita ja sen takana piha. Selvyyden vuoksi merkkasin tämän kielletyksi. Pari muutakin pihaa oli varmuuden vuoksi merkitty kielletyllä alueella.

Kuvien oikeasta yläkulmasta ei saa kulkea kohti rastia, sillä siinä on oliivin vihreä piha. Havaintojen mukaan tästä kuitenkin useampi suunnistaja meni. Olisiko tähänkin pitänyt laittaa kielletyn alueen viivoitusta? Mielestäni ei, koska silloin pitäisi kaikki pihat merkitä kielletyllä alueella. Kieletty piha kuitenkin erottui kartasta aivan selvästi. Ratamestarin mieltä ei kolkuta, mutta ehkä joidenkin suunnistajien.

Tehtaan puistossa ensimmäinen pyöritys. Mitään vaikeaa tähän ei saa. Rasti nurkan takana ja sitten nurmikkoa/pihateitä pitkin suoraan seuraavalle. Mutta niin vain otti tässä yksi kokenut suunnistaja hylsyn. Hänen maailmansa romahti hetkeksi ja happea oli pakko vetää istualtaan kun huomasi itsekin mikä rasti jäi välistä. Nämä tällaiset lämmitävät aina ratamestarin mieltä - varsinkin kun itse on hölmöillyt viime viikkoina.

A-radalle tämmöinen viritelmä:

Sama väli suunnistetaan (juostaan) siis kahdesti. Jos tässä tulee leimasinvika, niin tulosten selviminen on hankalaa. Siksi tarkistan aina kaikki käyttämäni leimasimet etukäteen MTR:n avulla, joka näyttää jos leimasimen paristo alkaa hyytyä.

Sitten A-radan herkkupala, eli pitkä väli 14-15. 

Koko väli ei mahdu tähän yhdessä kuvassa mitenkään järkevällä tarkkuudella. Katso se härvelistä. Rastin 15 paikkaa piti sommitella pitkään. Saattaa näyttää, että se on vain lyöty tien reunaan, mutta paikka on tarkkaan harkittu. Pienikin siirto idemmäs/lännemmäs olisi vetänyt kaikki suunnistajat jompaan kumpaan reunaan. Nyt härvelistä näkyy, että useita erilaisia toteutuksia on keksitty tälle välille. Hyvä juttu.

Lopuksi pari rastia jalkapallostadionin reunoille. 

Porttien aukiolon varmistin kentänhoitajalta. Kuvassa näkyvä portti on iltaisin kiinni, eli siihen pätkä violettia viivaa. Kentän nurmikko varmuuden vuoksi myös kielletyksi, vaikka tuskin nastareilla siihen mitään jälkiä olisi jäänyt. Ovathan futistossujen nappulat kertaluokkaa jöötimmät. Rasti 43 (määrite: keskimmäinen aita) oli selvässä paikassa, vaikka kartta siinä kohtaa onkin melko täynnä tavaraa. Suunnistajia saattoi hämätä kentän laidalla sikin sokin lojueet irralliset mellaka-aidat, joita ei tietenkään ole kartassa. Rastivälin 141-43 pääsi siis nurmikentän ja katsomon välistä, tai reilusti katsomon puolelta tai järkiään kiertämällä koko katsomon ulkokautta (paljon pidempi matka).

Ilmassa oli kevyttä sadetta ja sen ansiosta taivas oli pilvessä ja pimeys tuli sopivaan aikaan. Kirkkaalla ilmalla pimeys olisi tullut puoli tuntia myöhemmin. Tosin Mylsällä on katuvaloja sen verran, että ihan sysipimeään ei päääse.

Osallistujia oli odotettu määrä ja ihan hyvin, kun sää oli mitä oli.