keskiviikko 13. marraskuuta 2024

Suunnistusleffoja osa 2

Taas on löytynyt arkistojen kätköistä paljon suunnistajia kiinnostavia elokuvia. On länkkäriä, toimintaa, lastenleffaa, uudempaa, vanhempaa, kevyttä ja painavaa sekä kaikkea siltä väliltä.

Luettuna tämmöinen lista tuntuu puuduttavalta. Huomattavasti hauskempaa on pitää pubivisa tyyppinen arvuutus pienen porukan kesken - tämä näin tässä ystävällisenä vinkkinä kerrotaan.

Oikeita vastauksia ei tässä ole, mutta Google tietää melkein saman nimisen elokuvan kun sitä hakee ohjaajan nimellä.

Suunnistuselokuvat 1-100 löytyvät täältä.

101. Kourallinen leimoja, Emit-trilogia (Sergio Leonen)
102. Vain muutaman leiman tähden, Emit-trilogia (Sergio Leonen)
103. Rastit, pukit ja leimat, Emit-trilogia (Sergio Leonen)
104. Kauhun kilometrit (Steven Spielberg)
105. Muistan sinut, Pilkkakorvenmäki (Alice Winocour)
106. Afterwork – Päivämme iltarasteilla (Charlotte Wells)
107. What’s Orienteering Got to Do With It? (Shekhar Kapur)
108. Muklat: Vääräsen ja Pukeman talon asukit (Ali Samadi Ahadi, Markus Dietrich)
109. I Wanna To Do Orienteering: The Jukka Sakki Movie (Kasi Lemmons)
110. Nastarijalkakissa: Viimeinen toivomus (Joel Crawford)
111. Kartalle piirretty viiva (Terrence Malick)
112. Kouvolan Suunnistajat esittää: Karvonen & Pollari -elokuva (Aleksi Mäkelä)
113. See How They Run (Tom Georg)
114. Kunnian polut (Stanley Kubrick)
115. Lähtö ennen maalia (Kari Ketonen)
116. Mielensäpahoittaja Emit-korttia etsimässä (Mika Kaurismäki)
117. Jukka ite (Marko Talli)
118. Suurenmoisen lahjakkuuden sietämätön taakka (Tom Gormican)
119. Armotonta menoa – talkootyön lauluja (Susanna Helke)
120. Jukkas Forever (Jeff Tremaine)
121. Riikka Hillo - Avain porukkatalolle (Frank Darabont)
122. Vihreä kymmen kilometriä (Frank Darabont)
123. Tunturisuunnistuksen sankarit (Dome Karukoski)
124. Tunturisuunnistuksen sankarit 2 (Teppo Airaksinen)
125. Tunturisuunnistuksen sankarit 3 (Tiina Lymi)
126. Tunturisuunnistuksen sankarit 4 (Juha Wuolijoki)
127. Supersuunnistaja (Joona Tena)
128. Supersuunnistaja 2 (Joona Tena)
129. Jarno (John G. Avildsen)
130. Jarnon uusintajuoksu (Sylvester Stallone)
131. Tiikerinsilmä Jarno III (Sylvester Stallone)
132. Jarno IV (Sylvester Stallone)
133. Jarno V (John G. Avildsen )
134. Jarno Kiintola (Sylvester Stallone)
135. Pusikko Fiction – tarinoita virheistä (Quentin Tarantino)
136. Emitnaattori - leimaaja ( James Cameron )
137. Emitnaattori 2 - Kilpailupäivä ( James Cameron )
138. Emitnaattori 3: Protesti ( Jonathan Mostow )
139. Emitnaattori - Tarkistusliuska ( Joseph McGinty Nicho )
140. Emitnaattori Genisys ( AlanTaylor )
141. Emitnaattori Dark Fate ( Tim Miller )
142. Hellehattu, Nastaritossu  ( Kaisa Rastimo )
143. Hellehattu, Nastaritossu ja Syrjäläisen veljekset ( Anna Dahlman )
144. Hellehattu, Nastaritossu ja ärhäkkä rastikerholainen ( Lenka Hellstedt )
145. Hellehattu, Nastaritossu ja kana (Reetta Aalto)
146. Forest Käki (Robert Zemeckis)
147. Taru soiden herrasta: Soiden ritarit ( Peter Jackson)
148. Taru soiden herrasta: Kiviryhmä (Peter Jackson)
149. Taru soiden herrasta: Kekin paluu (Peter Jackson)
150. Yösuunnistuksen ritari (Christopher Nolan)
151. Kadonneen rastin etsijät (Steven Spielberg)
152. Ikonen Pasi ja tuomion tähtiseura (Steven Spielberg)
153. Ikonen Pasi ja viimeinen osuus (Steven Spielberg)
154. Ikonen Pasi ja avokallion valtakunta (Steven Spielberg)
155. Suunnistuspeli (Gary Ross)
156. Suunnistuspeli - Viestin liekit (Francis Lawrence)
157. Suunnistuspeli - Peesaaja, osa 1 (Francis Lawrence)
158. Suunnistuspeli - Peesaaja, osa 2 (Francis Lawrence)
159. Suunnistuspeli: Balladi Miina Hyytiäisestä ja pummaajista (Francis Lawrence)
160. Harri Peltola ja visainen kivi (Chris Columbus)
161. Harri Peltola ja salainen kallio (Chris Columbus)
162. Harri Peltola ja Anttilankankaan vanki (Alfonso Cuarón)
163. Harri Peltola ja kuumottavat piikkarit (Mike Newell)
164. Harri Peltola ja FIN5:n kilta (David Yates)
165. Harri Peltola ja puolimatkan prinssi (David Yates)
166. Harri Peltola ja kivikon vaellukset, osa 1 (David Yates)
167. Harri Peltola ja kivikon vaellukset, osa 2 (David Yates)
168. Luottoankkuri elokuva: All in (Kari Ketonen)
169. Myllykosken Maija (Tiina Lymi)
170. Junkkarin Vuori (Steven Spielberg)
171. Kadonnut maailma - Junkkarin Vuori (Steven Spielberg)
172. Junkkarin Vuori III (Joe Johnston)
173. Junkkarin World (Colin Trevorrow)
174. Junkkarin World: Kaatunut tuuliteltta (J. A. Bayona )
175. Junkkarin World: Dominion (Colin Trevorrow)
176. Paluu K-pisteelle (Robert Zemeckis)
177. Paluu K-pisteelle II (Robert Zemeckis)
178. Paluu K-pisteelle III (Robert Zemeckis)
179. Kyllä Jukka osaa (Panu Raipia)
180. Anssi Pajuoja - suunnistaja joka tuuppasi minua (Jay Roach)
181. Anssi Pajuoja - kumma jätkä (Jay Roach)
182. Anssi Pajuoja ja kultamitali (Jay Roach)
183. Aikuistensuunnistuskoulu (Hugh Wilson)
184. Aikuistensuunnistuskoulu 2: Eka suunnistus (Jerry Paris)
185. Aikuistensuunnistuskoulu 3: Jatkokoulutuksessa (Jerry Paris)
186. Aikuistensuunnistuskoulu 4: Korttelisuunnistajat (Jim Drake)
187. Aikuistensuunnistuskoulu 5: Tehtävä Muhmäellä (Alan Myerson)
188. Aikuistensuunnistuskoulu 6: Suuri rastiviikko (Peter Bonerz)
189. Aikuistensuunnistuskoulu 7: Mielakan keikka (Alan Metter)
190. Rossi - hirmuisia kiertoja (Olli Soinio)
191. Rossi ja kaikkien aikojen suunnistus (Taavi Vartia)
192. Rossi ja kultainen pokaali (Taavi Vartia)
193. Rossi ja metsänhenki ( Olli Saarela)
194. Rossin sydän ( Pekka Lehtosaari)
195. Elä ja anna toisten suunnistaa (Guy Hamilton)
196. Kun metsä ei riitä (Michael Apted)
197. Suon villi laulu (Olivia Newman)
198. Sääntökirja. Nyt (Francis Ford Coppola)
199. Sahara (Dennis Villeneuve)
200. Sahara: Osa kaksi (Dennis Villeneuve)


















lauantai 26. lokakuuta 2024

Munkkirasti 10 VUOTTA !


Munkkirasti 10 vuotta!


Kirjoitin ensimmäisen juttuni (eli postaukseni) tähän blogiin tasan kymmenen vuotta sitten eli 26.10.2014. Juttu käsitteli edellisen päivän Halikkoviestiä.

Ihan tarkkaan en muista mistä idea blogiin tuli ja minkä kynnyksen yli astuin kun aloitin bloggaamisen. Todennäköisesti juoksin päin puuta metsässä, sillä en muista lipputangon nupin pudonneen päähäni. Suunnistaja lehteen kirjoitin pakinoita vuosina 2012-2019 eli ehkä jotain ideoita jäi sieltä muhimaan.

Kymmenessä vuodessa on syntynyt 295 erillistä juttua/julkaisua, joista suurin osa käsittelee jollain tavalla suunnistusta, tai ainakin sivuaa sivulauseessa lajia. Hiihdosta ja pyöräilystä on myös useampia juttuja. Kahtena ekana kokonaisena vuonna juttuja tuli vuodessa 45 kpl ja sen jälkeen vauhti on hidastunut noin 25 juttuun per vuosi.

Tilastotietojoen mukaan tämä juttu on blogin luetuin juttu. Kaikkiaan blogiin on tehty 135324 lukertaa. 


Tämä ei tietenkään tarkoita todellisia lukijoita, sillä mukana on robottien vierailuja ja myös omat vierailukertani rekisteröityvät. Jutun julkaisun jälkeen toistan katson/korjaan -toimenpiteitä niin kauan, että virheiden määrä on siedettävä. Nämä kaikki omat klikkailut rekisteröityvät kävijöiksi, sillä olen omassa selaimessani estänyt kaikki evästeet, seurannan, rekisteröinnin yms. mikä vaan on mahdollista. Se tekee sen, että blogger ei tunnista minua oman blogini tekijäksi, vaan laskee myös minut lukijaksi. Todellinen lukukertojen määrä on todellisuudessa huomattavasti vähemmän.

Piikit yllä olevassa kuvassa kävijämäärissä osuvat joulukuulle, jolloin yleensä on ollut joulukalenteri.

Harkitsin blogia perustaessani myös Wordpressiä, mutta koska olen laiska, menin siitä mistä aita oli matalin. Tämän blogger-blogin perustaminen oli todella helppoa kun oli jo Gmail-osoite eli tili. Wordpress olisi ominaisuuksiltaan pykälää monipuolisempi ja vapaampi alusta toimia, mutta se olisi vaatinut enemmän työtä aloittamisessa. 

Bloggerissa on puutteita, joista tässä muutama:

● Kuvien asemointi juttuun on kankeaa. Kuva voi olla sivun keskellä. Jos kuvan laittaa sivun jompaan kumpaan reunaan, teksti ei rivity oikein. Kaiken huipuksi editorissa näkyvä näkymä on erilainen kuin selaimessa näkyvä blogi, eli haluttu näkymä on haettava taluttamalla tekstiä merkki kerrallaan.

● Rivinvälejä ei millään tahdo saada saman mittaisiksi erilaisten otsikkofonttien jälkeen ja tämä on joka kerta käsin kokeiltava. 

● Hakutoiminto on onneton. Haettava teksti pitää olla kirjoitettu täsmälleen oikein, eikä jokerimerkkejä voi käyttää. Yritä hakea jotain ja huomaat, miten onneton se on.


● Osa ulkoasumäärittelyistä on uskomattoman monen valikon takana, vaikka kaiken pitäisi olla samassa paikassa. Osa näistä edellä luetelluista ongelmista voi tietysti olla tämän valitsemani teeman ominaisuuksia, mutta jäljempänä on selitetty miksi en vaihda teemaa.

● Blogia ei voi tilata. Tämä ominaisuus poistui muistaakseni loppuvuonna 2023, eikä mitään ole tullut tilalle (ei ainakaan ilmaista ei-koodausta vaativaa). Eli teidän lukijoiden on vain muistettava käydä kurkkamaassa mitä se nyt on kirjoitanut. 

● Äänitiedostojen toistoon ei ole mitään valmista. Äänitiedosto pitää linkittää esim. Driven kautta, mutta yhtäkään äänitiedostoa en ole saanut toistumaan Bloggerissa, vaikka tarvittava koodipätkä ei ole kummoinen ja se on kopioitu 1:1 ohjeista.

● Teeman vaihto tai editointi on uhkayritys. Joskus vaihdoin otsikkokuvaa, mutta enää sitä en tee. Vaihdettuani kuvan, sen koko muuttui käsittämättömän pieneksi, eikä kuvan kokovalinta enää toiminut. Ei vaikka sen määritteli suoraan html-koodiin. Useita päiviä meni räplätessä asetuksia ilman mitään logiikkaa tai järkeä kunnes sain kuvan takaisin. Enää en tuhlaa aikaa siihen.

● Liityin Facebookkin vuonna 2021. Yksi ongelma siihen liittyen on yhä selvittämättä. Jos linkitän jonkun jutun Bloggerista Facebookkiin ilman, että liitän erillista kuvaa, se näyttää tältä:


Siinä on selvä kirjoitusvirhe. Mistä se tulee? Blogissa ei missään lue vastaavaa tekstiä. Blogini perusasetuksissa kuvaukseksi on määritelty näin:

Ja tämä teksti lukee blogin INFO-sivulla :

Jos tiedät miten tuo em. FB:hen ilmestyvä teksti korjataan, kerro heti.

Näistä puutteista huolimatta Blogger on kätevä paikka julkaista juttuja. Kun rutiinin oppii, ei tarvita yhtään koodausta ja kaikki menee sujuvasti. Se pitää muistaa, että wordistä tai netistä ei saa kopioida copy-pastella suoraan tekstiä Bloggeriin. Teksti pitää kierrättää esim. Notepadin eli Muistion kautta, jotta sen saa puhtaaksi tekstiksi. Suoraan Wordistä tai netistä kopiomalla mukaan tulee tolkuton määrä ohjausmerkkejä, jotka eivät näy tekstissä, mutta saavat Bloggerissa aikaan kaikenlaisia käsittämättömiä ulkoasuongelmia ja häiriöitä. Ihmettelin pitkään miksi jossain kohtaa tekstiä oli pari tyhjää väliä, joita ei saanut pois Del tai Backspace-näppäimillä. Kas kun siinä kohtaa oli näkymättömissä, joku Wordistä tietämättä kopioitu talukon asetuskoodirypäs. Nyt kun tämän tietää, sitä osaa välttää ja tarvittaessa korjata.

Tienaako sillä?

Suomessa blogien juttujen klikkausprosentti liikkuu yleensä 0,5-5% välillä ja tyypillinen klikkauskohtainen mainoshinta Suomessa on noin 0,30€, tosin molemmat edellä mainituista lukemista voivat vaihdella huomattavasti sivustosta riippuen.

Jos Blogillani olisi 200 kävijää päivässä ja mainosten klikkausprosentti olisi 3% ja klikkauskohtainen hinta olisi 0,30€, niin sivuston mainosklikkauksista kerryttämät tulot olisivat noin 54€ kuukaudessa. Mutta ei ole.

Tienaako Suomessa suunnistusaiheisella blogilla? Kyllä tienaa. Laskin, että jos kaikki Suomessa suunnistusta harrastavat (n. 70000 ihmistä) kävisivät kerran viikossa lukemassa blogiani, voisin aktivoida mainostulo-ominaisuuden. Silloin kävijämäärä olisi sitä luokkaa, että Googlen kanssa voisi tehdä tarvittavat toimenpiteet mainostulojen saamiseksi.Esim. bloggerissa on  suorat valmiudet Google AdSense -bannerimainontaan. Toistaiseksi blogini lukijamäärä sitä suuruusluokkaa että tarvittava päivittäinen kävijämäärä on noin 0,1% vaadittavasta. Eli toisin sanoen: kävijämäärä pitäisi tuhatkertaistaa ja jokaisen kävijän pitäisi myös tulla uudestaan lukemaan blogia, että tällä tienaisi oikeasti.

Suunnistusblogilla tienaa siis teoriassa.

Olen lukennut useita blogeja/oppaita, joissa opastetaan miten omalle blogille saa lisää kävijöitä - ja sitä kautta mainostuloja:
Ÿ
● Pitää kirjoittaa lukijalle, ei itselle.
● Ei saa jaaritella diipadaapaa, pitää olla lyhyttä ja ytimekästä tekstiä.
● Pitää olla valmiita ratkaisuja lukijalle, ei kysymyksiä.
● Lukijan huomio pitää herättä heti, eikä kolmannessa lauseessa.
● Blogit ovat mennen talven lumia. Nyt tehdään videoita.

Teen kaiken väärin. 

Ja suurin synti on se, että kirjotan tätä itselleni. Olette varmaan huomannut miten pohdin tai perkaan jotain asiaa jankuttamalla. Kuka on jaksanut lukea moiset jutut loppuun asti? Sinä ainakin, koska olet lukenut tänne asti 😀.

Blogini on huomattu ulkomailla. Kirjoitin yhden jutun englanniksi ja siitä tuli heti palautetta rajojen ulkopuoelta. Suunnistussimulaattorista olen kirjoittanut useasti suomeksi, silti siitä tuli palautetta ulkomailta asti. Miten lie osunut heidän silmiin? Tekstin ymmärtäminen ei ole ongelma, sillä kaikki sivuthan saa käännettyä haluamalleen kielelle lennossa. Suomi käntyy toki vähän tankeroksi, mutta kuitenkin.

Suurin ongelma on kuitenkin aihepiiri, joka on suunnistus. Muoti- ja ruokablogit ovat niitä jotka porskuttavat ja aivan eri sarjassa. On Suomessa muutamia ainakin osoittain suunnistukseen liittyviä tai niistä silloin tällöin kirjoittavia blogeja. Niitä on helpoin hakea Suomen blogilistasta.

Ja olen tässäkin ajastani jäljessä, sillä eihän tekstimuotoisia pitkiä juttuja kukaan enää lue. Nyt katsotaan lyhyitä videoita. Mitä lyhyempi sitä parempi. Videoiden teossa on se ongelma, että niiden tekemiseen menee todella paljon aikaa, varsinkin kun kyseessä on yhden miehen tuotantotiimi. Itse kun tekee kaiken, niin aikaa on käytettävissä rajallisesti. Käytin Munkkirastin vuoden 2023 joulukalenterin, joka siis sisälsi videoita, editointiin ja tiedostokäsittelyyn yli 60 tuntia aikaa, eikä tässä ajassa ole mukana varsinaista kuvaamisaikaa eikä kaluston säätämistä ja huoltoa. Eikä myöskään nettiin lataamisen aikaa - siinä odotellessa voi tietysti tehdä muuta.

Blogissani ei ole mitään kaupallista yhteistyötä. Tästä on se etu, että voin kehua ja haukkua ihan mitä tahansa ihan miten haluan. Jos joku haluaa tehdä kaupallista yhteistyötä, olen toki erittäin kiinnostunut siitä ja valmis testaamaan ja arvostelemaan maksusta tai muuta korvausta vastaan, mitä tahansa urheiluvälineitä (paitsi ei sup-lautoja).

Kiitos kaikille lukijoille ja kommentteja kirjoittaneille. Se ilahduttaa kirjoittajaa aina, kun huomaa, että joku näitä juttuja lukee. Aiheita saa ehdottaa - varsinkin jos ne liittyvät suunnistukseen.

Jukka

P.S. 

Minulla on myös toinen blogi. Oletko tutustunut Eineskunkkuun?


torstai 19. syyskuuta 2024

Nyt se on istutettu !!!

Vihdoin ja viimein. Monta vuotta sitä piti kasvattaa, ja alkuun näytti, että mitään ei tapahdu. Ensimmäisen talven jäljiltä näky oli surkea, mutta kesän aikana pientä edistystä tapahtui. Viimeisimpänä kesänä pituutta tuli peräti 10 cm lisää.

Mitäs pidätte klikkiotsikosta? Se on nykyään maan tapa. Jopa Tekniikka ja talous -sivuilla ja peräti Ylen sivuilla on enenevässä määrin klikkiotsikoita. Rasittavaa.

Netissä on keskusteltu siitä, miksi suunnistus ei ylitä valtakunnallista uutiskynnystä edes SM-kisojen osalta. Ei vaikka järjestäjä valmistelee valmiin julkaisukelpoisen aineiston mediaa varten. 

Joku ehdotti myös suunnistuksen tiedottamisessa vetävien klikkiotsikoiden käyttämistä. Se tyrmättiin. Mielestäni suunnistuksessa pitäisi ehdottomasti käyttää klikkiotsikoita. Se on maan tapa ja kaikki muut käyttävät niitä. Pahimmillaan itse jutussa ei ole lainkaan klikkiotsikon viittaavaa asiaa. Suunnistus on muutenkin liian kiltti ja rehellinen laji. Meiltä puuttuvat dopingkohut, vedonlyöntikohut, valmentajanvaihdoskohut, rahoituskohut yms. Ei ketään kiinnosta lukea tuloksista, kun ne voi katsoa netistä itsekin jos kiinnostaa.

Ja se varsinainen asia:

Siinä se nyt on!
Nyt sillä oli mittaa noin 30 cm ja päätin istuttaa sen. Löytyipä vielä yksi taimitassukin juurelle.
Pitäkää peukkuja, että se juurtuu maahan ja selviää talven yli. En verkota sitä, mutta heinät käyn niittämässä kunnes mittaa on metrin verran.

Jaa mitenkä tämä liittyy suunnistukseen? Kyllä se liittyy, mutta koska tämä oli klikkiotsikkojuttu, vastaus ei löydy tästä justusta vaan sinun pitää lukea tämä.


keskiviikko 11. syyskuuta 2024

Luontohavaintoja osa 12

Tästä linkistä edelliseen havaintoon

Havainto A

Tämä näkyy kaukaa muiden puiden yläpuolella.


Juurelta ylöspäin sihdaten se näyttää tältä.  Kyseessä on siis tuulenpesäkuusi, joka on mutaatio tavallisesta kuusesta. Ei kuulemma harvinainen, mutta ei näitä Kouvolan seudulla vastaan ole tullut kuin tämä yksi.



 

Havainto B

Melko iso!

Melko varmasti Kantokääpä Fomitopsis pinicola.

Luulin, että ylläoleva (noin 30 cm) on iso, mutta sitten tuli vastaan tämä. Halkaisija oli luokkaa 60 cm. Yhtä palaa ilmeisesti on, vaikka näyttää koostuvan useammista. Lähistöllä oli usempia saman sukuisia kääpiä (vai mikä on?), mutta kertaluokkaa pienempiä. Lisäksi maassa oli tämän ympärillä ruskeaa pölyä (erottuu kuvassa oikealla alhaalla), aivan kuin joku olisi ripotellut kanelia vähän isommalla kauhalla ympäriinsä. Itiöitä siis.


Utuinen kuva johtuu onnettomasta kamerasta eikä kosteasta säästä.
Voisi olla rusokääpä tai tervakääpä ehkä myös ketunkääpä, mutta nämä kaikki ovat yksivuotisia ja tällä on kokoa niin paljon, että jos on yhdessä kesässä tähän tullut, niin aika kiire on olut. Vai peräti aidaskääpä?



sunnuntai 8. syyskuuta 2024

Luontohavaintoja osa 11

Tästä linkistä edellisiin havaintoihin

Havainto A

Tämä kaveri jäkitti paikallaan vaikka hakkasin vasaralla noin ½m päässä. Kymmenen minuuttia se kuunteli pauketta. Häntä oli mutkalla ja odotin kaiken aikaa irtoaako se. Ei irronnut.

Poistuin paikalta pariksi minuutiksi ja nyt paikalle tuli ensimmäisen kaveri. Ensimmäisen isku vasaralla ja tulokas singahti karkuun. Huomaa liskojen väri. Ero ei johdu kamerasta tai valosta, ne olivat selvästi eri väriset.

Seuraavana päivänä näin autotallin oven edessä sisiliskon poikasen. Pituutta noin 2 cm. Hauska yksityiskohta on se, että sisiliskon poikasen varpaat ovat pidemmät kuin koko muu jalka. Melkoista vipellystä.

Havainto B

Sieniä isossa ja tosi pienessä mittakaavassa. En syö sieniä, joten tunnistan vain kanttarellin, korvasienen ja punaisen kärpässienen. Kommenttikenttään voi heittää tarkempia tunnistustietoja. Alemmassa kuvassa on mittakaavana tulitikkurasia. Tämä joukko kasvaa keskellä pihatietä ja mittaa näillä on siis noin 10 mm.



 


maanantai 26. elokuuta 2024

Himos Trail 2024

Himos Trail Vaellus tuli taputeltua 24.8.2024.

Kiersimme kahdestaan Jaanan kanssa koko reitistön läpi kaikkine lisälenkkeineen. Valintamme oli siis HimosVaellus. Siinä reitin sai valita vapaasti eikä aikaa otettu. Kaikki muut vaihtoehdot Easy, Enjoy, Challenge, Extreme, 36 ja Double Extreme olivat ennalta määrättyjä reittejä 7...52 km ajanotolla. 

Tästä linkistä tapahtuman sivuille.

Aikamme sisältää kaikki tauot ja pysähdykset. Nousumetrejä kelloni ei jostain syystä laske, jos se on kävely-moodissa, mutta järjestäjän ilmoittama noususumma reitillämme oli 875m. Ei mikään ihme, että seuraavana aamuna isoissa pakaralihaksissa oli jännittäviä tuntemuksia.

Marssittiin (ja helpot alamäet hölkättiin) niin reipasta vauhtia koko matka, että aloin nähdä 'harhoja'. Metsässä tuli vastaan joulupukki, pukin taustalla kettu tai joku muu metsäneläin, joka mekkaloi täysillä reittien risteyskohdassa. Poliisi ei antanut meille sakkoja tai varoitusta liian nopeasta vauhdista. Terveystarkastuksessa kaikki oli kuitenkin ok 😜. 

Melkein kaikki kuvat: Jaana Hohti

Tässä kilpailuohjeista kopioitu tekstipätkä miten Vaelluksen reitti etenee: 

"Vaelluksen perusreitit ovat Easy(7km) ja Challenge(18km). Easy -reitille voit ottaa lisukkeeksi Sammalsuon lisälenkin(4km). Sen sijaan Challenge -reitille mahdollisia lisälenkkejä ovat sekä Maisemalisälenkki(5km) että Sammalsuon lisälenkki(4km). Näistä voit toki yhdistää Challenge -lenkkiin vain jomman kummankin. Mikäli kierrät molemmat lisälenkit, tulet kiertäneeksi Himos Extreme(26km) -reitin kokonaisuudessaan.

Selkeää? Ensikertalainen ei yhdellä lukemalla saanut ymmärräystä siitä miten eri lenkit muodostavat kokonaisuuden. Vaan eipä hätää. Mukaan sai reittikartan ja koko reitti oli opastettu. Kaikissa risteyksissä oli opastekyltit, haarautuvat polut/tiet oli suljettu, osassa risteyksiä oli opastajat ja pieniä lippuja oli ripoteltu koko reitistön varrelle.

Helppoa: seurasimme sinisiä extreme26 - viittoja.

Suunnistajan silmin reitin kiertämisessä ei siis ollut mitään tehtävää. Mentiin sinne minne nuolet näyttivät ja siinä se. Juoksijoillehan tämä tapahtuma onkin tarkoitettu. Mukana oli oikeita ultrajuoksijoita ja huippuja, se selviää kun katsoo tuloslistan alkupäätä:

 
Todella kovaa vauhtia näin raskaalla reitillä. Pienet polut paikoin pelkkää kiveä ja kaltevaa pintaa. Vertailuna sanon, että Repovesijuoksun polut ovat vielä kertaluokkaa vaikeampikulkuiset, mutta Repoveden nousut ovat selvästi lyhyempiä.

Tässä koko reitin jyrkin nousu. Kukaan ei juossut! Kuvassa tämä ei valitettavasti näytä miltään.

Huoltopisteitä oli matkamme varrella 6 kpl. Oikein hyvät tarjoilut: vettä, urheilujuomaa, suklaata, sipsejä, suolakurkkuja ja banaania. Söin käytännössä joka huoltopisteellä kaikkea. Suklaata olen viimeksi syönyt jouluna yhtä paljon - koko rahan edestä siis.

Entä ne maisemat? Tässä paras näkymä, joka on kuvattu heti lähdöstä ensimmäisen nousun jälkeen Himoksen rinteen päältä. Muuten maisema oli tyypillistä kymenlaaksolaista talousmetsää - oltiin siis Keski-Suomessa. Mikään maisemareitti ei ollut kysessä. Yksi hieno avokalliomaisema, jonka vieressä isojen kivien rivistöstä muodostunut kivikko (siitä ei tullut kuvaa). Muuten reitti oli vain polku metsässä.

 

Reitin varrelle oli pystytetty erilaisia opaste- ja infopisteitä, jossa myös hauskoja toiminnallisia esityksiä. Näissä on nähty vaivaa ja asialla on selvästi ollut henkilöt, joiden huumorintajuindeksi on vähintään 4,5.

+ Parkki lähellä
+ Reitti- ja matkavaihtoehtoja on paljon
+ Reittikartta
+ Huoltopisteet
+ Opasteet, infot ja esitykset reitin varrella
+ Tekemisen meinkinki ja yleinen fiilis
+ Kenttäkuuluttaja
+ Palkintopulla
+ Hienot t-paidat (ostettava erikseen)
+ Sää oli just sopiva

- Mitali piti ostaa erikseen
- Jauhelihakeiton sivumaku
- Tarpeeton finengelska
- Reitin maisemat suurelta osin 'normaalia metsää'

Maalissa palkinnoksi kaikki saivat Elosen Raparperi-vanilja Herkun, joka on alla olevassa kuvassa. Samoin puinen mitali, jonka ostin itselleni. Ennen kotimatkaa käytiin nauttimassa hintaan sisältynyt keittolounas. Salaattipöytä oli ok, mutta jauhelihakeitossa oli erikoinen varpaanväliaromi.