100 päivää hiihtoa putkeen

Projekti: 100 päivää putkeen hiihtoa!

Vasemmalla Kesänki ja oikealla Kellostapuli. Reittisuunnitelma: "Tuohon väliin tähdätään."

  

Miksi?

KariH kertoi edellisenä talvena hiihtäneensä vähän yli 100 [tarkka lukema?]päivää putkeen. Ajattelin, että tuotahan pitää kokeilla. Olen vähän yllytyshullu ja minua motivoi aina kuntoilemaan jonkinlainen numeerinen tavoite.

Aloitus

Anjalan tykkilumilatu avautui  22.11.2025 klo 8. Ihan en ehtinyt paikalle klo 8, mutta aamupäivällä klo 11:09 urakka alkoi. Koska kaikki hiihtämiseen tarvittavat lihakset surkastuvat kesän aikana - varsinkin ylävartalosta - kaikki alkaa todella varvaisesti. Sääntöjen mukaa päivässä pitää hiihtää vähintään 10 km. Hiihdän varmuuden vuoksi 11 km, jotta tavoite ei jää jonkun pyöristysvirheen johdosta saavuttamatta.

Nestemäinen vesi

Harvoi on suunnistaessakaan satanut niin paljon vettä kuin muutamana päivänä hiihtäessä. 

En jättänyt laseja autoon, vaan pidin ne päässä. Lasit siis vetivät niin hikeen, että ei meinannut nähdä mitään. Hiihtovaatteet tuntuivat siltä kuin olisin käynyt uimassa ne päällä. Viimeisen kierroksen seurasin valkoista kaistaletta mäeltä takaisin kentälle.

Välihuomautus: EsaP voi todistaa, että olen tosiaan ollut Anjalassa hiihtämässä. Esa uhmasi myös huonoa säätä useampaan kertaan.

Yllä oleva kuva on otettu 8.12.2025 ja tältä se maisema ensimmäisen hiihtokuukauden aika suunnilleen näytti. Tässä baana on vielä kohtalaisessa kunnossa, mutta tästä kun mentiin pari päivää eteenpäin niin maata alkoi näkyä vähän joka paikassa.

Torstaina 11.12.2025 tuntui jo, että tämän kovemmaksi ei hiitokeli voi mennä. Ladulla sinnitteli minun kanssani noin viisi muuta hiihtäjää mm. HeikkiK ja AnteroP.

Aina kun olen luullut, että nyt oli pahin päivä, niin seuraava on vielä pahempi. Perjantaina 12.12.2025 olin yksin "ladulla". Alla tuon päivän reitti.

Mäen päältä löytyi noin 300  m kuhmuraista kuoppaista epätasaista kaltevaa jäätä (=merkitty kuvaan vihreällä katkoviivalla). Kantit eivät pitäneet yhtään, joten lykin varovasti tasuri vaadittavan määrän. 11,08 km sisältää kävelyä sukset käsissä noin 400 m. Mäeltä ei päässyt sukset jalassa alas, joten olosuhteet huomioiden tulkitsen kuitenkin suorittaneeni hiihtoa tarvittavan määrän. Kentällä hiihdin sitten vielä 200 m pätkää edes takaisin, jotta sain tuon 11,08 km täyteen. Reidet säkenöivät vielä kotona, niin kovasti oli pitänyt jalkoja jännittää, että pysyi pystyssä. Sen verran monta päivää on jo takana, että en perkele luovuta!

15.12 ensimmäinen ladun kunnostus. Aaaaah. Todella nautittavaa sen jääkikkailun jälkeen. Pakko ihmetellä ihmisten somekäyttäytymistä. Kaksi viikkoa satanut vettä joka päivä ja lumi on käytännössä loppunut. Sitten ladun rakentajat saavat taiottua uutta lunta ja ajettua sen paikoilleen. Menee tunti, niin joku valittaa somessa, että pertsan latua ei ole ajettu! Hohhoijaa. Ehkä kannattaisi hieman perehtyä ladun tekoon ja ylipäätään siihen miten suurella vaivalla latua ylläpidetään, osin talkoonvoimin, eikä rynnätä nillittämään nettiin. Lapio käteen ja lunta mättämään, jos on niin kiire, ettei voi muutamaa tuntia odottaa! (Pertsan latu tuli heti seuraavana päivänä.) Ladun ajamisen latukoneella hoitaa nykyään Kouvolan kaupunki. 

Vuosi vaihtuu

Kuva yllä 31.12.2025 aamupäivällä. -12 astetta eli ensimmäinen hiihtopäivä kun pakkasta oli kunnolla. Luonnonlunta noin 5 cm.  Ei tuullut yhtään, joten olosuhde oli varsin hyvä. Pertsan latu olisi ollut erinomaisessa kunnossa, mutta silmämääräisesti oli purkkikeli. Minulla oli pertsan suksien pohjassa vesikelin liisterit enkä viitsinyt alkaa niitä putsailemaan, joten luistellen menin. Fyysisesti todella huono päivä. Veto aivan poissa ja heikon tuntuinen olo. Lumitykit jauhaa uutta lunta kuvan vasemmassa reunassa. 

Seuraavana päivänä eli 1.1.2026 pakkasta oli auton mittarin mukaan 17 astetta ja mittari kentällä olevan makkarakopin seinässä näytti -14 (ehkä aurinko lämmitti kopin seinässä olevaa mittaria). Onneksi ei tuullut yhtään. Vedin liistereiden päälle pari kerrosta Startin Terva 7-13 purkkia ja sukset toimivat melko hyvin.

5.1.2025. Hiihtopäivä nro 45. Kentän mittarin mukaan klo 17 pakkasta -16 ja auton mittari näytti poislähtiessä -19. Hiihdin pertsaa. Pitona vanhojen päälle Startin Terva 7-13 purkkia ja luistona Rexin mustaa parafiinia. Latu ei ollut liipautunut, mutta luisti ihan älyttömän hyvin. Ylämäissäkin pystyi liu'uttamaan suksia. Pitoa niin, että kentältä lähtevän mäen pääsi suorin vartaloin ylös. Ohitin jopa muutamia luistelijoita, mutta mihäs ihme se on, sillä luistelubaana on niin kovalla pakkasella todella karhea. Oikein hyvä hiihtokeli, koska ei tuullut yhtään. Autoilukeli ei niin hyvä.

Yllä kuva 29.1.26 päivän hiihtoreitistä. Aamulla pakkasta -20. Ei tuullut ja aurinko paistoi. Tamppasin omalle pellolle noin kilometrin ladun. Aikaa meni noin 15 min enemmän kuin jos olisi ajanut Anjalaan ja hiihtänyt siellä saman matkan. Ensimmäinen kierros oli toki erittäin hidas. Hiekkaa ei ollut, mutta heinät muutamassa kohdassa vähän haittasivat.

26.2.26 torstai ja 97. hiihtopäivä. Etelä-Suomessa talven kovin lumisade. Säätiedotus ennusti jopa 20 cm lunta päivässä. Lähdin aamulla ennen kahdeksaa Anjalaan ja siellä oli siinä vaiheessa noin 2 cm uutta lunta. Tuuli niin kovaa, että vastatuleen ei voinut katsoa. Myötätuuleen oli varsin mukava mennä. Erikoista oli se, että luisto oli oikein hyvä. Tunnin hiihdin ja sinä aikana tuli 2 cm lisää ja tuuli huuhtoi kaikki jäljet pois. Kolmas kerta tällä kaudella Anjalassa kun olin yksin hiihtämässä.

27.2.26 perjantai ja 98. hiihtopäivä. Olin Anjalassa noin klo 8. Ladulle ei päässyt sillä traktorilla ryhdyttiin linkoamaan lunta pois baanalta. Luit oikein: lunta lingottiin POIS ladulta. Märkää lunta oli niin paksulti, että latukone ei jaksanut edetä siinä. Jos olisi joulukuussa pitänyt lyödä vetoa tästä, niin mikä olisi ollut kerroin?

Maali

100. päivän kilometritavoite 11 km tuli täyteen nuolen osoittamassa paikassa. Ja alla maisema siltä kohdin.

 

Tekniikka

Hiihdin alkuun noin 40 päivää käytännössä luistellen (yksi pertsan päivä). Luistellen ei saa itseään piippuun, jos kunto ei riitä. Vauhtia ei yksinkertaisesti saa lykittyä ja se on siinä. Pertsalla pystyy hiihtämään kuntoonsa nähden liian lujaa, ja tämä kostatuu jännästi vasta kolmen päivän kuluttua täydellisenä jumituksena. Näin ainakin minun kropalla. 

Mitä enemmän pakkasta tai mitä uudempaa lunta, sitä mieluummin hiihdän pertsaa. Sitten kun on luistavampaa lunta, vaihdan luisteluun. Ehkä tämä johtuu osin siitä, että kalustoni toimii paremmin näin. Mieluisia vesikelin luistelusuksia en ole yrityksistä huolimatta onnistunut vieläkään hankkimaan.

Hiihtotyylejä on monelaisia, mutta tekniikoita on käytännössä kaksi: perinteinen ja luistelu. Yhä ihmettelen sitä miten moni hiihtää - tai siis yrittää hiihtää - pertsaa suksilla, joissa ei ole lainkaan pitoa. Hiihto on silloin tasaisellakin eräänlaista hiipivää suksikävelyä. Pertsaa voi hiihtää aivan hyvin todella hitaasti, vaikka sukset pitäisivätkin. Itsekin hiihdän joskus aivan kävelyvauhtia vaikka pito olisi >90%. Jos pitoa ei ole, vauhtia ei saa yhtään, näin se vaan on.

Luisteluhiihto on vaikeampaa. Siinä minä en saa kunnollista vauhtia aikaiseksi, vaikka olen koittanut opetella liu'uttamaan suksea kummallakin jalalla. Vai onko vika taas suksissa....

Fysiikka

Päivän annos 11 km on helppo. Jos sen ottaa vähän rauhallisemmin, ei tule edes kunnolla hiki. Jos sukset ovat toimineet hyvin, olen hiihtänyt kilometrin tai pari ylimääräistä. 

Kaksi peräkkäistä päivää. Sama keli, sama sää, samat välineet, samat voitelut, sama aamupala, sama tavoite. Ensimmäisenä päivänä menee 12 km kevyesti eikä tunnu missään. Helposti voisi vielä jatkaa. Seuraava päivä ja ensimmäisen kahden kilometrin jälkeen tuntuu siltä, että ei jaksa enää yhtään. Ymmärrän miksi huippuurheilijoilla on joskus huono päivä ja joskus saattaa olla jopa pöljä päivä. 

Yllä oleva video on kuvattu Ylläksellä 2.3.2026 (101. hiihtopäivä) vähän Kotamajalta pohjoiseen päin. 

Terroristi

Lumitilannehan oli vielä tammikuun lopussa heikko. Netissä olevat kommentit olivat luokkaa: "Hyvin siellä pääsee kun väistelee hiekat." Olin jo melkein lähdössä autolla Ravilinnaan Kausalan kympille kun netissä oli tieto, että Pilkanmaan kelkkaterroristi oli ruovittanut kaikki sen suunnan ladut paskaksi, ja siis jopa Kausalan lenkin niin, että hiekat oli pinnalla. Todella kumma juttu, että sitä älykääpiötä ei saada pois pahanteosta kun henkilöllisyys on tiedossa. Huom. niille jotka eivät hiihdä tai tiedä asiasta enempää huomautuksena kerron, että kyse ei ole mistään ladun yli ajamisesta tai vähän matkaa sitä pitkin ajamisesta. Ei. Moottorikelkalla ruovitetaan ja revitetään niin, että tela kaivautuu lumen läpi hiekkaan ja pöllyttää sen sitten ladulle. Kyseessä on siis tahallinen, tietoinen ja järjestelmällinen kunnallisen liikuntapaikan toistuva tuhoaminen. Tätä on jatkunut jo useita vuosia.

Psyyke

Kovalla pakkasella on vaikea lähteä kotoa ulos. Sitten kun on ladulla, homma kulkee.
Kovalla vesisateella on helppo lähteä kotoa ulos. Sitten kun on ladulla, homma on tervan juontia. Kun on kiertänyt yhtä ja samaa rinkiä useita viikkoja , homma maistuu sahajauholta. Hyvinä lumitalvina hiihdän niin, että käyn lähiseutujen latuja läpi epäjärjestyksessä ja pyrin välttämään saman reitin hiihtämistä kovin montaa kertaa peräkkäin. Jos yhdellä sanalla kuvaisi tätä projektia talvena 2025-2025 se olisi: tylsää.

Fiilikset 

Onko järkee vai ei? Näin kysyivät Sleepparit. En muista vastausta. Järkeähän tässä ei ollut, varsinkaan kun kelit olivat aivan olemattomat alkukaudesta. Ei näissä minun tekemisissäni muutenkaan ole aina järkeä, joten sen puolesta tämä projekti oli ihan mielenkiintoinen. Joku päätteli somessa, että Anjalassa vaikeissa olosuhteissa hiihtävät ovat mielenvikaisia. Mielenvikaisuutta on montaa sorttia. Joku lahtaa Gazassa, joku aloittaa erikoisoperaation, joku haluaa Grönlannin ja joku hiihtää kaatosateessa lähdes puhkisulaneella ladulla. Sanoisin, että hiihtäminen on näistä se harmittomin mielenvikaisuus.

  

Lopuksi

Todella huono talvi hiihtämisen kannalta ja varsinkin tämän urakan suorittamiseen. En olisi aloittanut jos olisin tiennyt millaiset kelit ovat luvassa. Ensin pelkkää vettä ja sitten pelkkää pakkasta.

Aina silloin tällöin joku toteaa koko tekolumella hiihtämisen olevan järjetöntä:"Jos ei ole luonnonlunta ei hiihdetä!" Aivan. Suomessa on 500000 järveä ja lampea. Niissä voi uida jos uitattaa, uimahallit voidaan purkaa. Suomessa on 500000 järveä ja lampea, jotka jäätyvät talvella. Niissä voi luistella jos haluaa luistella, jäähallit voidaan purkaa. Laskettelijat voivat kiivetä itse mäen päälle. Hiihtohissit voidaan purkaa. Ennen keilat nostettiin pystyyn käsin, nyt sen tekee joku kone. Ennen heinät kuivattiin seipäillä, nyt ne paalataan. Ennen voi kirnuttiin itse, nyt ostetaan saksalaista tuorejuustoa. Maailma muuttuu, ja se vaan nyt on niin, että murtomaahiihtoa suoritetaan tykkilumella, jos muuta ei ole.

Aina silloin tällöin joku toteaa, että tykkilumen teko on kauheaa energian tuhlausta. Jos verrataan muutamaa tuhannen kuution lumen valmistamiseen vaadittavaa energiamäärää, se on luokkaa sadasmiljardisosa siitä, mitä kissavideot ja niiden tyhjänpäiväiset kommentit vievät energiaa samassa ajassa lymytessään tiktokkien yms. palvelimilla. Lumi sulaa vedeksi ja palaa luonnon kiertokulkuun. Turhanpäiväiset nettisisällöt (tämä blogi mukaan lukien) olla möllöttävät ja kuluttavat yötä päivää ympäri vuoden sähköä, joka lopulta menee ihan harakoille.

Ennätystilanne 

100. päivä: 1.3.2026 1256,03 km 115:35:51

 

Hiihtoaika (eli tuo 115 tuntia ja rapiat on hieman todellista pienempi. En ole pysäyttänyt kelloa aivan jokaisessa pikku pysähdyksessä ja aika sisältää ainakin pari tuntia juttelua ladun varrella.) 

[tähän tulossa päivitys]
[tähän tulossa päivitys]

Jos joku haluaa lyödä tämän ennätyksen niin siitä vaan. Säännöt ovat yksikertaiset:
1. Päivässä pitää hiihtää vähintään 10 km.
2. Hiihtäjän vakituisen kotipaikan pitää olla 62. leveysasteen eteläpuolella ( esim. Lapin suunnalla asuvilla on kertaluokkaa helpompaa saavuttaa peräkkäisiä hiihtopäiviä kuin täällä lähellä etelärannikkoa.)

Kiitos.

Kiitos Anjalan liitolle
Kiitos Anjalan liiton talkooväelle
Kiitos Jarmo Toikka Oy:lle.
Kiitos konekuskeille ja latukoneen kuljettajille. 

Kiitos siitä, että mahdollistatte hiihtoharrastuksen.

 

Suunnistuspähkinä nro 8

Reitinvalintaa ladulla

Anjalan tykkilumilatu vaikuttaa pelkästään 2,3km lenkkiä kiertämällä yksitoikkoiselta.  Vaan eipäs se olekaan, jos ottaa tehtäväkseen kiertää kaikki mahdolliset reittivaihtoehtot läpi.

Alla kuva Anjalan tykkilumiladusta ylhäältä katsottuna pari talvea sitten (yhdessä mutkassa menee nykyään vähän erilailla, mutta ei vaikuta tähän suunnistuspähkinään). Pisin rengasmainen reitti on siis 2,3 km. 

Koska latu ei ole kaikille tuttu, tässä muutama selvennys:

1. Pakolliset hiihtosuunnat punaisilla nuolilla.
2. Punaisilla täplillä on merkitty latujen risteykset.
3. Kuvan alaosan kaksisuuntainen osuus on leveämpi ja siinä on ladut molempiin suuntiin (=vaaleansiniset nuolet).
4. Lyhyet "yhdysosuudet" on merkitty violetillä kaksipäisellä nuolella. Niissä on kaksisuuntainen liikenne.

Tehtävä

Kuinka monella eri tavalla latua voi kiertää kun seuraavat säännöt huomioidaan?
- Yhden osuuden eli yhden 'nuolen' saa hiihtää vain kerran ja vain nuolen osoittamaan suuntaan. Myös violetin "yhdysosuuden" voi käytää vain kerran (ei enää toiseen suuntaan). Sinisillä nuolilla merkitty osuus on kaksisuuntainen ja sen voi siis hiihtää kerran molempiin suuntiin.
- Risteyksen eli punaisen täplän kohdalla saa halutessaan vaihtaa ladulle, jota ei vielä ole hiihdetty.
- Osuus saa ylitää jo hiihdetyn osuuden eli osuudet voivat ristetä.
- Lähtöpaikka voi olla mikä tahansa, mutta latua pitkin pitää tulla takaisin samaan paikkaan, eli siitä muodostuu hiihtolenkki.

Vastauksia ja arvauksia voi heittää kommentteihin. Reittejä on yllättävän monta ja kerron vastauksen jonkin ajan kuluttua.

Ilmakuva: Asko Määttä

Tässä malliksi kaksi mahdollista tapaa kiertää latua:

Vastaukset/arvaukset kommentteihin.
Tästä linkistä edelliseen pähkinään.

Kuntosuunnistusmaksu vai -vero

Mistä on kyse

Suomen Suunnistusliitto alkaa periä iltarasteilla suunnistavilta kuntosuunnistusmaksua, jota epävirallisesti kutsutaan kuntosuunnistusveroksi.

Miksi

Rahasta on pula ja sitä yritetään tietenkin kerätä kaikista mahdollisista paikoista. Tämä ei ole Suunnistusliiton vika. Kaikki tietävät mikä taloudellinen tilanne valtakunnassamme on ja siinä on koitettava pyristellä.

Faktoja

Kirjoitan tätä juttua vuoden 2026 tammikuun puolessa välissä. Tällä hetkellä asiasta on valitettavasti saatavissa kovin vähän tarkkaa käyntännöntason tietoa. Netistä löytyy Seurojen kokouksen 15.11.2025 hyväksymä uusi strategia, johon toimintasuunnitelma vuodelle 2026 sisältyy, ja löytyy sekalainen valikoima kiukkuisia nettikirjoituksia.

Paljonko kuntosuunnistukselle tulee lisää hintaa? Se kuntosuunnistajia kiinnostaa eniten. Tässä alla pala Suunnistusliiton vuoden 2026 talousarviosta:

Kuntosuunnistusmaksujen tuotoksi on merkitty 100000€. Onko tässä summassa mukana myös ne maksut, jotka liitolle tulevat nykyiselläänkin Rastilipun kautta suoritetuista maksuista? Niiden määrähän oli luokkaa kymppitonni tai jotain sinne päin.

Suomessa tehtiin vuonna 2024 261990 kuntosuunnistussuoritusta (vuoden 2025 tilastoja ei ole tätä kirjoitettaessa julkaistu). Oletetaan, että määrä pysyy samana. Jakolaskun avulla lisää hintaa yhdelle kuntosuunnistukselle 0,38 €. Ei paha, mutta...

Lisää faktoja 

Kuntosuunnistusveron kerääminen seuroilta maksaa, eli tuohon edelliseen lukuun ei päästä sellaisenaan. Miten maksu kerätään ja miten sen suuruun määriytyy? En tiedä?

Kuntosuunnistusmaksuun kohdistuu ylipäätään kaiken aikaa nousupaineita. 

Omassa seurassani yksi suuri syy hinnan nousuun on Kouvolan kaupungin nuiva suhtautuminen suunnistukseen. Kaupunki mm. lopetti kokonaan kartta-avustuksen. Laskin joulukuussa 2025, että tällä lakkautetun kartta-avustuksen määrällä saadaan vaihdettu Kouvolan jäähalliin noin 20 (kaksikymmentä) istuinta. Hallissa on kuulemani mukaan noin 4000 istumapaikkaa - joihin siis vaihdetaan uudet istuimet. Hallissa on toki muutakin kalustoa, laitteita ja rakenteita kuin ne istuimet. Tässä saa hieman mittakaavaa miten suunnistus vertautuu jääkiekkoon liikunnan tukieuroja jaettaessa.

Lehtomäen jalkapallokentän lämmitys maksoi muutama vuosi sitten talven aikana 40000€. En tiedä onko kenttä enää lämmitetty, mutta tämä summa on viimeisin tieto, jonka asiasta tiedän. Tällä summalla kuntosuunnistajille olisi voitu maksaa osallitumisesta iltarasterille. Tässä saa hieman mittakaavaa miten suunnistus vertautuu jalkapalloon liikunnan tukieuroja jaettaessa.

Jos joku harrastaa jääkiekkoa tai jalkapalloa, se ei ole minulta pois. Jokainen pelaa ja harrastaa sitä mistä tykkää ja sillä hyvä. Valitettavasti Kouvolan kaupunki ei miellä suunnistusta oikeaksi lajiksi kun suunnistamiseen ei tarvita kenttää tai hallia. 

Kuulemani melko luotettavan tiedon mukaan kartta-avustus poistetiin siksi, että asiasta päättäneet eivät tienneet mitä se tarkoittaa. Kerron sen tässä: suunnistuskartta on liikuntapaikka ja se on täysin verrattavissa kaikkiin halleihin, areenoihin, ratoihin, altaisiin, stadioneihin, mäkiin, yms. Jos joku haluaa, voin väitellä tästä asiasta lisää, mutta kerron etukäteen, että voitan sen väittelyn.

Kuntosuunnistusmaksuun  kohdistuu siis nousupaineita muualtakin kuin tästä uudesta kuntosuunnistusverosta. Kouvolan kaupunki ei tue suunnistusta entiseen malliin, Suunnistusliitto alkaa periä kuntosuunnistuksesta maksua ja yllätys yllätys: kaikki muut kulut nousevat myös.

Taustoja 

Olin mukana ideoimassa Rastilippua silloin kun se synnytettiin. Valitettavasti sen toteuttaminen jäi vajaaksi ja kaiken lisäksi toiminnassa on ollut viime vuosina kaikenlaisia häiriöitä. Liiton tavoitteen lienee ollut saada kaikki käyttämään Rastilippua. Huom puhun vielä tässä jutussa selvyyden vuoksi Rastilipusta, vaikka se käytännössä yhdistyi Irmaan. Kaikki eivät siirtyneet käyttämään Rastilippua - eivät likikään. 

Itse käytän sitä silloin kun käyn jossain vieraiden seurojen kuntosuunnistuksissa. Niitäkin kertoja tulee harvoin, sillä Rannikkorasteilla olen maksanut sarjalipuilla, jotka olen ostanut käteisellä. 

Kouvolan Suunnistajien järjestämissä kuntosuunnituksissa kausikorteilla on merkittävä osuus maksamisessa. Käytännössä suurin osa vakiokävijöistä ostaa jonkinlaisen kausikortin ja menee sen kanssa keväästä syksyyn. Kymppikortit, joilla saa myös vähän alennusta kertamaksusta ovat yllättävän suosittuja.

Kausikortit olisi pitänyt saada Rastilippuun, kuten ensimmäisissä kehitysideoissa oli esillä. Niiden maksaminen, voimassaolon valvonta ja osallistumisoikeuksien hallinta olisivat poistaneet paljon käsityötä, sähläämistä ja epäselvyyksiä. Ja mikä oleellisinta, Liitto olisi silloin saanut provikat myös kausikorttien myynnistä. Nyt kausikortit myydään suoraan seuralta käyttäjille, joten Liitolla ei ole ollut siihen väliin mitään asiaa. En tiedä tarkasti, mutta minulla on sellainen käsitys, että muilla seuroilla tai alueilla koko kauden kattavilla kausikorteilla ei ole niin suurta merkitystä kuin täällä meillä Kaakonkulmalla päin. Saa korjata jos on parempaa tietoa.

Muitakin hyvinä pitämiäni ideoita jäi Rastilipusta toteutumatta. Esim, jos kuntosuunnistaja olisi maksanut jotain Rastilipun kautta, hänestä olisi jäänyt jonkinlainen yhteystieto. Tätä olisi voinut käyttää viikottaiseen tiedottamiseen. Yhteystiedot olisivat varmasti kiinnostaneet myös mainostajia. Tällä hetkellä voi kuntosuunnistaa täysin nimettömänä jos haluaa, kun maksaa käteisellä ja käyttää väärää nimeä.

Rastilipun kehitystyö jäi siis osin kesken, ilmeisesti siitä olisi tullut liikaa kustannuksia (tai maksajalta loppuivat rahat).

Mitä vastineeksi 

Mitä kuntosuunnistajat ja kuntosuunnistuksia järjestävät seurat saavat tästä uudesta veroluontoisesta maksusta vastineeksi? En tiedä, enkä löytänyt tähän selvää vastausta.

Veroluontoisilla maksuilla on Suomessa sellainen kiusallinen ominaisuus, että kun ne on kerran keksitty, niistä on erittäin vaikea päästä eroon ja lisäksi ne tahtovat nousta vuosi vuoden jälkeen.

Lopuksi

Lopullista päätöstä tästä kuntosuunnistusverosta ei tätä kirjoittaessani ole vielä tehty. Käsitykseni mukaan se menee vielä kevään aikana hyväksyttäväksi. Pidän erittäin todennäköisenä, että asia hyväksytään. Jos käy niin, että sitä ei hyväksytä, liiton vuoden 2026 budetti on 97500 € miinuksella ja se on niin paljon, että sitten tapahtuu jotain muuta mullistavaa. 

Saatan palata tähän asiaan mahdollisesti sitten kun asiasta tiedetään enemmän.

 

Joulukalenteri 2025

 

 

 

 

Munkkirastin Joulukalenteri 2025

Joulukalenteri löytyy Munkkirasti YouTube-kanavalta

Tästä linkistä ensimmäiseen luukkuun : Luukku 1

Seuraa juoksukuvaa sekä karttaa ja selvitä missä rasti on. Videon lopussa on (ehkä) kerrottu mikä rastipiste on. 

Alussa kartta on suunnattu lähtösuuntaan. 

Parittomina päivinä kartassa ei ole mitään merkintöjä. Parillisina päivinä video on muuten sama kuin edellisenä päivänä, mutta karttaan on merkitty lähtöpaikka. 

Kaikkien Munkkirastin joulukalenterivideoita 30.12.2025 klo 23:59 mennessä kommentoineiden kesken arvotaan pari kirjapalkintoa.

"Oikeat vastaukset", eli juostut reitit ja rastien paikat julkaistaan videona joskus joulun jälkeen, sitten kun arvonta-aika on päättynyt. Näillä näkymillä Uuden vuoden jälkeen. 

Tapaus Myllykoski

Tapaus Myllykoski 

Taustat  

Olin KS-Yökupin ratamestarina 15.10.2025. Tapahtuman suunnittelussa ei ollut mitään erikoista. Suunnittelin alustavat radat joskus elokuun loppupuolella ja tulostin kaikki-rastit kartan paperille. Ajelin polkupyörällä Myllykosken taajaman ristiin rastiin ja hienosäädin muutaman rastipisteen paikkaa. Samalla löytyi kadonneita puita, pensaita ja muita pikkukohteita, jotka päivitin karttaan. Koko karttaa tai sen osaa ei päivitetty, vain ne selvät muutokset jotka sattumalta osuivat silmiin.

Viialan päiväkodilta kysyin, sopiiko heidän pihalleen sijoittaa rasti. Kyllä sopii.  

Parkkialueen omistajan edustajalta kysyttiin lupa parkkeerata autot Myllykosken paperitehtaan entiselle parkkipaikalle. Ensin tarkoitus oli käyttää parkkipaikkana market-alueen parkkipaikkaa, mutta tämä valittu paikka soveltui paremmin näille radoille, jotka pyörivät Koivusaaren ja yhteiskoulun välisellä alueella junaradan länsipuolella.

Tapahtumapäivän iltapäivällä vein rastit paikoilleen. Myös rastin numero 42, joka oli A- ja B-radoilla. Rastien vientiin meni melko tarkkaan kaksi tuntia aikaa. Viialan päiväkodin pihan aidan portit on piirretty karttaan auki. Niissä on lukkopesät ja varmistin vielä paikalla olleelta työtekijältä, että niitä ei lukita avaimella. Ei lukita. Lapsilukot niissä oli, ja hetken piti miettiä, miten kahvapallukan saa kääntymään. En ole ennen törmännyt vastaaviin. 

Puolitoista tuntia ennen H-hetkeä lähdettiin vetämään vaunua pelipaikalle. Vein samalla nollan K-pisteelle. Se oli niin näkyvällä paikalla, että en arvannut jättää sitä omineen siihen puoleksi päiväksi. Kaikki varsinaiset rastit olivat arviolta sellaisissa paikoissa, että ne eivät osuisi ihan heti termiittien silmiin.  

Maali paikalleen. Tietokone tulille. Opastekyltit paikoilleen ja homma käyntiin. 

Päiväkodin porteista huomautettiin suunnistajille. Kartta kertoo saako portista mennä vai ei, eli avoimeksi merkityn portin saa avata. Kun hain rasteja pois toinen pikkuporteista oli avoinna - kuten oli arvattavaa. Toinen portti oli kiinni, mutta sen vieressä oleva isompi ilmeisesti koneille tarkoitettu huoltoportti oli avattu ja pikkuportti oli kiinni. Joku ensimmäisistä suunnistajista ei siis keksinyt miten pallukkakahva toimii. 

Rähinä alkaa 

Meni noin 15 min ja tuli tieto, että yksi rasti puutuu! Rastia numero 42 ei ole. Rasti oli määritteen mukaan rakennuksen sisäkulmassa, mutta siinä ei ollut mitään mihin lipun ja leimasimen olisi saanut kiinni, niin ripustin ne noin 4 m päähän kulmasta rännin syöksytorveen. Eivät olleet piilossa vaan hyvin näkyvissä jos kulmaa kohti meni. Ajattelin ensin että ne ovat pudonneet maahan ja siksi jääneet vähän katveeseen.

Noin puolet suunnistajista ehti jo lähteä, eli heidän suorituksensa meni pieleen. Lopuille merkattiin karttaan puuttuva rasti. A-radalla tämä rasti oli kaiken lisäksi kahdesti.  Koska rasti oli sisäpihalla, ei sen kautta voinut käytännössä mennä ollenkaan, joten ei ole tietoa miten suunnistajat A-radan 4-5-6 välin toteuttivat. Kiersivätkö kaikki puuttuneen rastin lähistöltä, vai vetivätkö mutkan suoraksi? Muilla väleillä puuttuva rasti oli melko "suoralla osuudella", joten ero rastilla käyneiden ja käymättömien välillä ei ole kovin suuri. Tulokset ovat siis mitä ovat.

Kuva kartasta on alempana jutussa. 

Selvä homma: alue on sallittua, koska siinä ei ole tonttivihreää. Tässä samalla pihalla on joskus aiemmin ollut rasti Keskilaakso-Rasteilla.

Sitten tuli tieto, että pihalle ajoi auto, joka yritti ajaa suunnistajien päälle. Suunnistajat oli komennettu pois pihalta käyttäen runsaasti voimasanoja. 

Hetken päästä vaunulle ajoi Heikki, joka ei ollut mukana suunnistamassa. Heikille oli soittanut Keskilaakso-lehden päätoimittaja jolle puolestaan oli soittanut kiinteistön omistaja ja ilmoittanut suoraan, että #%¤#€&¤ rasteja ei tänne tuoda. Viestittelin myöhenmmin lehden päätoimittajan kanssa ja hän kertoi, että hänetkin oli haukuttu pystyyn.

Mielessäni jo inventoin kyseisen leimasimen pois kalustosta, mutta kas kummaa. Kuumakalle ajoikin paikalle ja toimitti leimasimen ja lipun meille iltarastivaunulle. Kiitin ja annoin hänelle kartan, jossa kyseinen rastipiste oli. Vähän aikaa yritin selittää mikä homman nimi on, mutta luulen, että turhaan.

Miten tämän olisi voinut välttää? Käytännössä ei mitenkään. Piha ja kiinteistö ovat sen näköisiä, että ei ole mitään estettä sijoittaa rastia sinne. Kuva alla on kyseinen kiinteistö tieltä päin kuvattuna, pihalta ei luonnollisesti saa enää kuvaa otettua.

Mitä tästä opimme?  Emme mitään.

Mistä tämä johtui? Suunnistus - joka on urheilulajeista jaloin - ei ole valitettavasti kaikien kansalaisten silmissä hyväksyttävää toimintaa. 

Mitä toimenpiteitä tämä aiheutti? Karttaa päivitetään sen verran, että kyseinen kiinteistö merkataan jatkossa tonttivihreällä. 

Oma mielipiteeni? Ymmärrän, että joku ei pidä siitä, että hänen kiinteistönsä aluetta käytetään suunnistukseen. Älytöntä vaukoamista en ymmärrä, varsinkaan kun ottaa huomioon paikan ja aiheutuneen häiriö laadun (= ei häiriötä). 

Päätin lisätä reittihävelin karttaan pienen huomautuksen puuttuvasta rastista, vaikka asia tuli kyllä kaikille selväksi maalissa. Tämä lisäys piti tehdä mutkan kautta. Kun Purpe Pen -ohjelmasta vie reittihärvelitiedostot, muodostuva taustakartta on gif-muodossa. Sen resoluutio on sen verran huono, että siihen ei saa kunnolla piirrettyä tarvittavaa kuvaa ja tekstiä riittävän pienikokoisena. Vein siis karttakuvan erikseen kuvatiedostoksi ilman ratoja jpg-muotoon ja piirsin siihen alla olevan lisäyksen:

Tästä linkistä tapahtuman reittihärveliin.
Tästä linkistä tapahtuman tuloksiin. 

Tämän tapahtuman härvelissä näkyvät myös Purplella piirretyt kielletyt alueet. Jos pohjana käytetään Purpen suoraan luomaa härvelikarttapohjaa (se gif-muodossa oleva) siinä ei ole kiellettyjä alueita. 

Tässä on selvä puute Purplessa, sillä kun härvelissä näkyvät myös ratasuunnittelun yhteydessä piirretyt kielletyt alueet, se helpottaa reitinvalintojen tulkintaa. Jos kiellettyjä alueita ei näy näytöllä, moni varmaan ihmettelee miksi tuokin on kiertänyt tuolta? Kas siksi, koska paperikartassa siinä oli kiellettyä aluetta.

Lopuksi 

Myllykosken taajama näyttää valoisalla yksikertaiselta ja rasteja viedessä oli monesti mielessä, että tästä taitaa tulla pelkkää juoksemista. Ei tullut. Maalissa käytiin pitkiä, jopa vartin mittaisia analyyseja siitä, miten homma levisi käsiin. Pimeällä kaikki näyttää erilaiselta.

Luotettavan havainnon mukaan joku kiipesi kahden väkäsen aidasta yli tavoittaakseen rastin. Sprintin säännöt eivät siis ole kaikille selvät. Kartassa oli kaksikin eri ohjeruutua kielletyistä alueista.

Jos keksit miten suunnistajille ja varsinkin kuntosuunnistajille saadaan selväksi, että sprintin kielletyt alueet ovat todella kiellettyjä, niin kerro. Hyvällä tuurilla kielletyn alueen tai esteen ylityksestä ei seuraa mitään. Mutta miten käy jos aitaa tai jotain muuta kohdetta ylittäessä/läpäistäessä paikalle osuu vastaavanlainen hurjapää kuin tässä tapahtumassa? Sitä sopii miettiä. 

Suunnistus mainittu!

Kouvolan Sanomissa oli 8.4.2025. Napakoissa alla oleva. Olen punaisella ympyröinyt huomionarvoisen seikan.

Kyseisen napakan lehteen lähettänyt on ilmiselvästi asiantuntija 😂. 
Kilpasuunnistajien kannattaa toki tehdäkin niin, että ei katso rataa yhtään etukäteen, ja näin harjoitella lähtemistä. Mitä tulee iltarasteille...noh...lisää napakoita kiitos!

P.S.
Munkkirasti hivuttautuu kohti 2000-lukua, eli siirtyy tekstistä liikkuvaan kuvaan. Oikealla valikossa on siitä kertova logo - KLIKKAA sitä!

Ja tuo ylläoleva toimii/näkyy siis vain tietokoneella katsottaessa. Tässä Bloggerin mobiilinäkymässä ei näy oikealla olevaa sivupalkkia (eli linkkejä, hakua, arkistoa, yms mainoksia). Kun en nyt saa tähän kopioitua linkkiä, niin mene YouTubeen ja laita hakuun Munkkirasti.

Kouvolan kuntoportaat

Munkkirasti ei nuku talviunta.

Hiihtokelit ovat tammikuun loppupuolella surkeat. Vettä sataa ja vaikka ei sataisi, ladut ovat huonossa kunnossa niukan lumimäärän takia. 

Otettiin siis pieni reippailuprojekti ja käytiin tammikuun 25. päivä tutustumassa Kouvolan kuntoportaisiin. 

Talvikunnossapitoa ei ole, joten osa askelmista oli lumen ja jään peitossa. Ilmansuunta, puusto, maasto yms, vaikuttavat siihen miten paljon lunta sattui askelmilla olemaan. Kuvat puhuvat puolestaan.   

Ero laskettujen ja kaupungin ilmoittamissa portaiden määrissä saattaa johtua myös siitä, että me laskimme tasanteen yhdeksi portaaksi.

Koria Kallioniemi

Askelmia 77 kpl (+-2 alaosa hautautuneena jäähän), välitasanne)

Palomäki

Askelmia 187 kpl (kaupungin ilmoitus 188 - kahteen kertaan laskettiin tuo 187), välitasanne.
Ylivoimaisesti pisimmät ja myös jyrkimmät kuntoportaat Kouvolassa. Jyrkkyys tekee portaista selvästi raskaammat kuin muut portaat.

Valkeala urheilukeskus

Askelmia 99 kpl (+-3 alaosa hautautuneena lumeen), välitasanne.

Tämä oli Valkealan kuntoportaiden yläpäässä. Ensimmäinen laatuaan, joka on tullut vastaan. Kovasti muistuttaa väritys rastilippua. Vaan mikä on tolpan tarkoitus? (Jos olen joskus kysynyt ja saanut jo vastauksen, olen unohtanut.)

Voikkaa

Askelmia 64 kpl, välitasanne.
Täysin sulat ja tasaisesti hiekoitussepeliä jokaisella askelmalla alhaalta ylös. Onko tässä siis talvikunnossapito ja säännöllinen läpikulkuliikenne? Siitä kielisi vieressä oleva hiekkalaatikko (ei näy kuvassa).

Kuusankoski urheilukeskus

(koirapuiston ja nauhan hiihtoladun lähtöpisteen vieressä)

Askelmia 75 kpl. 

Portaat ovat huomattavan loivat ja askelmat ovat peräti 5 kakkosnelosen syvyiset. Pitääkö käyttää ilmaisua syvyiset? Askelman leveys on tietysti sivusuuntainen mitta. Mikä on askelman pituus? Siis askelma on selvästi laakeampi, ja se tekee sen, että kahden askelman väli on niin pitkä, että haaroja pitää tosissaan kurkottaa jos meinaa loikkia kaksi askelmaa kerralla.

Portaiden vieressä oli kaksi ehjää lumilapiota. Siinä nököttivät ihan omineen. Miten se on mahdollista? Luulisi, että lapiot olisi varastettu tai vähintään rikottu. Todella outoa, ottaen huomioon, että Kuntotöyry-Nauha-Anhava välillä joku idiootti terrorisoi hiihtolatua ja ruovittaa moottorikelkalla ladut paskaksi vähän väliä. Tätä ilkivaltaa on ollut jo useampana talvena. Kaksi vapaata lapiota!!!