Samalla kun juoksin...korjaan hölkkäsin ajattelin ja laskeskelin (juoksuksihan tätä ei voi sanoa, sillä vauhti on luokkaa 6:15 min / km). Tänne on päivitetty lisää reittejä.
Jos tavoitteena on juosta Coopperin testissä 3000 m ja aikaa on 12 min, vauhdin saa pääteltyä päässä helposti. Esim. laitetaan vauhdiksi 4 minuuttia kilometrille. Näitä neljän minuutin kestoisia aikoja menee 12 testiin minuuttiin täsmälleen kolme kappaletta. Eli kolme kertaa yksi kilometri on kolme kilometriä, joka on 3000 m.
Entä jos juoksee vauhdilla 6 min/km? 6 minuutin aikapätkiä menee 12 testiin tasan kaksi kpl. Jos kummassakin juoksee sen yhden kilometrin tuloksena on 2 x 1 km eli 2 km eli 2000 m.
Tähän asti selvä.
Entäpä jos tavoitteena on juosta 2500 m? Edellisistä laskuista voi päätellä, että se on täsmälleen 2000 m ja 3000 m puolivälissä. Eli vauhti on silloin 5 min/km.
Eipäs olekaan. Jos juoksee vaudilla 5 min/km 12 minuutin ajan matkaksi tulee 2400 m. Excel antaa kaavalla 12/5 tuloksen 2,4, kun solu jossa 5 on on vauhti ja solu jossa 12 on aika. Laskin antaa saman tuloksen. Tarkalleen ottaen kaikki laskimet, joita löysin antavat saman tuloksen. Netistä löytyvät taulukot ja juoksuvauhtilaskurit antavat 5 min/km vauhdilla Coppperin tulokseksi 2400m.
Kuka varastaa se 100 m?
Miten tämä on mahdollista? Käytettävä kaava on yksinkertainen jakolasku. Ei ole mitään logaritmista tai potenssiin korotuksia. Niin se vaan johonkin 100 m katoaa.
On se hyvä, että en ryhtynyt työkseni laskemaan avaruusrakettien lentoratoja. Olisivat menneet ihan väärään galaksiin, kun en osaa laskea edes yhtä Coopperin testiä.
sunnuntai 29. toukokuuta 2016
torstai 26. toukokuuta 2016
Olotilan aktiviteetti
Liitä ohjausnumero olotilan aktiviteetin tilaan. Valitsemalla Lisää aktiviteetin ohjaus voit liittää ohjausnumeron olotilan aktiviteetin tilaan.
Tuo yllä oleva informaatio oli xxx-firman toimittamaman yrityspuhelinjärjestelmän ohjelmiston asennusohjelman latausvaiheen jälkeinen kysymys, joka minulle tuli töissä eteen. Sain sovelluksen asennettua kun ensin olin perustanut kaksi eri tiliä (minun mielestäni tili on pankissa ja siellä on rahaa), joiden avulla sain asennustiedoston ladattua. Viisi salasanan tai tunnuksen aktivointiviestiä ja boottausta ja sitten loputa tuli tuo lausekummajainen eteen. Siitä ei päässyt etten eikä taakse. Mitä tuohon pitää vastata? 42? Kyllä? Kaalipata?
Kysyn myös minkä näköinen hyypiö tämän älypuhelimen sovelluksen käyttöönoton oikein on koodannut? Käytettevyys on 0 (nolla). Vai pitäisikö kysyä kuka sen on Google-kääntäjällä "kääntänyt"?
Niin meni ajatukset sekaisin, että huitaisin sitten 26.5. iltarasteilla suoraan ykköseltä viitoselle. Parin minuutin virhe. Sen jälkeen pari pummia ja sitten meni pari väliä hyvin. Sitten hukkasin itseni kokonaan. Sitten pari väliä ok. Sitten 10 min yhden notkon hakua. Sitten 90 astetta väärään suuntaan. Sitten alkoikin olla päivä täysi. Ai niin housutkin repesivät. Sitten kotiin.
Tänne tulee käppyrä sitten kun sen aika on. Nyt lähden hakkaamaan päätä seinään (piikkaamaan betonia). Jos minulla on kuhmu päässä kun seuraavan kerran näette minut, se on betonin syy.
Tuo yllä oleva informaatio oli xxx-firman toimittamaman yrityspuhelinjärjestelmän ohjelmiston asennusohjelman latausvaiheen jälkeinen kysymys, joka minulle tuli töissä eteen. Sain sovelluksen asennettua kun ensin olin perustanut kaksi eri tiliä (minun mielestäni tili on pankissa ja siellä on rahaa), joiden avulla sain asennustiedoston ladattua. Viisi salasanan tai tunnuksen aktivointiviestiä ja boottausta ja sitten loputa tuli tuo lausekummajainen eteen. Siitä ei päässyt etten eikä taakse. Mitä tuohon pitää vastata? 42? Kyllä? Kaalipata?
Kysyn myös minkä näköinen hyypiö tämän älypuhelimen sovelluksen käyttöönoton oikein on koodannut? Käytettevyys on 0 (nolla). Vai pitäisikö kysyä kuka sen on Google-kääntäjällä "kääntänyt"?
Niin meni ajatukset sekaisin, että huitaisin sitten 26.5. iltarasteilla suoraan ykköseltä viitoselle. Parin minuutin virhe. Sen jälkeen pari pummia ja sitten meni pari väliä hyvin. Sitten hukkasin itseni kokonaan. Sitten pari väliä ok. Sitten 10 min yhden notkon hakua. Sitten 90 astetta väärään suuntaan. Sitten alkoikin olla päivä täysi. Ai niin housutkin repesivät. Sitten kotiin.
Tänne tulee käppyrä sitten kun sen aika on. Nyt lähden hakkaamaan päätä seinään (piikkaamaan betonia). Jos minulla on kuhmu päässä kun seuraavan kerran näette minut, se on betonin syy.
torstai 19. toukokuuta 2016
Perjantai on lepopäivä
Järvenmäenlammen ratamestarit ovat jumia miehiä. He eivät antaneet yhtään armoa ja 19.5. F-rata oli selvästi tämän kauden toistaiseksi rankin suunnistus. Tämä 7,3 km oli rankempi kuin viime viikon Hangasmäen 12,5 km rata. Tätä kirjoittaessani tapahtuma on vielä kesken eikä härveliä ole pystytetty, mutta näppituntumaa on: Noin 5 min pummia ja ainakin kilometrin verran kävelyä, pari kilometriä erittäin löysää hölkkää ja 30 m konttausta (rinteitä ja jyrkänteitä ylös).
KS-liiga pisteitä ei tullut.
Punaisella ykkösellä merkityssä tapahtumassa olen saanut huippupisteet 189. F-rata ja silloin kaikki oikeat suunnistaja olivat tietääkseni kisoissa. Punaisella kakkosella merkitty meni myös aika hyvin, mutta en saanut sitä hyväkseni, koska ei ollut vaadittua 10% lisäystä. 5. tapahtuma oli Pillinkangas. Kehnot 109 pistettä ja siksi kuudennessa olisi ollut hyvä sauma ottaa peräkkäiset pisteet. Vaan eipä onnistunut. Ei jalka noussut.
Näette omat tietonne kun klikkaatte omaa nimeänne yhteistuloksissa. Eli täällä.
Mielenkiintoista dataa on myös se, kuinka monta eri henkilöä on näille iltarasteille osallistunut - siis henkilöä joille on otettu aika.
Jos ette ole vielä huomanneet, niin kuntopolkuprojektini etenee.
KS-liiga pisteitä ei tullut.
Punaisella ykkösellä merkityssä tapahtumassa olen saanut huippupisteet 189. F-rata ja silloin kaikki oikeat suunnistaja olivat tietääkseni kisoissa. Punaisella kakkosella merkitty meni myös aika hyvin, mutta en saanut sitä hyväkseni, koska ei ollut vaadittua 10% lisäystä. 5. tapahtuma oli Pillinkangas. Kehnot 109 pistettä ja siksi kuudennessa olisi ollut hyvä sauma ottaa peräkkäiset pisteet. Vaan eipä onnistunut. Ei jalka noussut.
Näette omat tietonne kun klikkaatte omaa nimeänne yhteistuloksissa. Eli täällä.
Mielenkiintoista dataa on myös se, kuinka monta eri henkilöä on näille iltarasteille osallistunut - siis henkilöä joille on otettu aika.
Jos ette ole vielä huomanneet, niin kuntopolkuprojektini etenee.
keskiviikko 11. toukokuuta 2016
Jukka vs Pekka
Keskityn tällä kertaa vertailemaan 11.5. Kouvolan Sanomien iltarastien Konttivuoren A rataa kahden suunnistajan osalta. Suunnistajat ovat Jukka Sekoboltsi ja Pekka Nopsajalka (nimet muutettu).
Karttamyynnistä K-pisteelle on pari maininnanarvoista huomiota. Pekka oli varustautunut asiallisesti tulevaan suoritukseen. Jukka lähti vahingossa matkaan älyttömän arvokkailla kaksiteholaseilla, eikä tarkoitukseen varatuilla suunnistuslaseilla. Jukka jätti lisäksi otsalle tulevan hikinauhan auton takapaksiin, jotta otsalta valuva hiki pääsee esteettä huuhtelemaan pölyt pois silmistä. Jukka sitoi tossujen nauhat vain yksillä solmuilla.
Katso: K-1
Pekka juoksee nopeammin ja Jukka juoksee hitaammin.
Katso: 1-2
Pekka tekee fiksun reitinvalinnan. Jukka tekee turhan kierron.
Katso: 2-3
Pekka etenee määrätietoisesti rastille. Jukka kerää risuja.
Katso: 3-4
Pekka etenee suoraan rastille. Jukka miettii sitä tuliko se Huutokauppakeisarin tämän iltainen jakso varmasti ajastettua digiboksiin. Rullaatti rullaa, kierrellään tässä vähän muoailmoo. Sitten kun Jukka älyää minne pitää mennä, hän vetää itsensä hapoille.
Katso: 4-5
Pekka siirtyy nopeasti polulle ja kiertää mäen. Hän tulee suoraan rastille ja suorittaa nopean leimauksen. Jukka rypee pusikossa ennen kuin pääsee polulle. Jukan jalat ovat aivan setsuuria ja hän kävelee päin jyrkännettä. Jukka konttaa jyrkänteen ylös ja ylhäällä hän ei tiedä missä hän on. Vasta viides joka kantilta tarkastettu kumpare osoittautuu oikeaksi.
Katso: 5-6
Pekka on tunnettua kouvolalaista nopsajalkojen sukua. Lyhyelläkin välillä Pekka repii armottomasti rakoa Jukkaan, jota alkaa jo heikottaa.
Katso: 6-7
Pekka tekee selkeä reitinvalinnan. Hän kiertää mäet, pusikot ja ottaa hyväkseen pätkän tietä. Jukka kiipeää mäen ylös ja laskeutuu mäeltä alas väärässä kohtaa. Jukka tekee kaikkensa, jotta matkalle tulisi mahdollisimman monta mutkaa.
Katso: 7-8
Määrätietoista ja millin tarkkaa suunnistusta Pekka Nopsajalalta. Suoraan rastille juurikaan vauhtia hidastamatta. Jukka Sekoboltsin täytyy jarrutella vähäistäkin vauhtiaan, jotta hän saa selville mitä sammalta kasvaa kuviorajan tällä puolella. Nyt hänestä alkaa tuntua pahalta.
Katso: 8-9
Pekka osaa hakea pienetkin raot pusikoiden välissä ja hän suunnistaa nopeasti suorinta mahdollista reittiä. Jukka ei löydä taimikossa sopivaa uraa ja hän tekee ylimääräisen mutkan ja hänen täytyy varmistella ottamalla tukea sähkölinjasta. Tielle päästyään Pekka vaihtaa kolmoselle ja painaa oikean puolimmaisen pedaalin pohjaan. Jukalla alkaa keittää ja hän vaihtaa ykköselle eli pistää kävelyksi.
Katso: 9-10
Jukka juoksee koko alkumatkan sinnikkäästi pystyvihreässä. Jukkaa pistää eli hän kärsii jokun lihaksen hapenpuutteesta, eli juokseminen on oikesti hidastettua hölköttelyä. Pekka havaitsee oikean polkujen risteyksen, josta hän saa suorasuuntiman rastille. Jukka tekee tässäkin pakolisen kiemuran.
Katso: 10-11
Pekka etenee määrätietoisesti suoraan rastille. Jukka kiipeää mäen ylös. Sitoo auennen kengännauhan, ottaa lasit pois silmiltä ja pyyhkii hikeä paidanhelmaan ja laittaa lasit takaisin silmille. Jukan täytyy ottaa muutama sivuaskel, sillä tuuli tempaa kartan mukaan sillä aikaa kun hän sitoo toisen kengän nauhoja. Pekka leimaa samalla kun Jukka laskee polkujen risteyksiä mäen päällä.
Katso: 11-12
Voima se on joka jyllää. Voima Nopsajalan reisissä. Jukka jää tasaisesti jälkeen.
Katso: 12-M
Pekka tekee loppukirin Jukka on loppu (mutkan kautta tietysti).
Karttamyynnistä K-pisteelle on pari maininnanarvoista huomiota. Pekka oli varustautunut asiallisesti tulevaan suoritukseen. Jukka lähti vahingossa matkaan älyttömän arvokkailla kaksiteholaseilla, eikä tarkoitukseen varatuilla suunnistuslaseilla. Jukka jätti lisäksi otsalle tulevan hikinauhan auton takapaksiin, jotta otsalta valuva hiki pääsee esteettä huuhtelemaan pölyt pois silmistä. Jukka sitoi tossujen nauhat vain yksillä solmuilla.
Katso: K-1
Pekka juoksee nopeammin ja Jukka juoksee hitaammin.
Katso: 1-2
Pekka tekee fiksun reitinvalinnan. Jukka tekee turhan kierron.
Katso: 2-3
Pekka etenee määrätietoisesti rastille. Jukka kerää risuja.
Katso: 3-4
Pekka etenee suoraan rastille. Jukka miettii sitä tuliko se Huutokauppakeisarin tämän iltainen jakso varmasti ajastettua digiboksiin. Rullaatti rullaa, kierrellään tässä vähän muoailmoo. Sitten kun Jukka älyää minne pitää mennä, hän vetää itsensä hapoille.
Katso: 4-5
Pekka siirtyy nopeasti polulle ja kiertää mäen. Hän tulee suoraan rastille ja suorittaa nopean leimauksen. Jukka rypee pusikossa ennen kuin pääsee polulle. Jukan jalat ovat aivan setsuuria ja hän kävelee päin jyrkännettä. Jukka konttaa jyrkänteen ylös ja ylhäällä hän ei tiedä missä hän on. Vasta viides joka kantilta tarkastettu kumpare osoittautuu oikeaksi.
Katso: 5-6
Pekka on tunnettua kouvolalaista nopsajalkojen sukua. Lyhyelläkin välillä Pekka repii armottomasti rakoa Jukkaan, jota alkaa jo heikottaa.
Katso: 6-7
Pekka tekee selkeä reitinvalinnan. Hän kiertää mäet, pusikot ja ottaa hyväkseen pätkän tietä. Jukka kiipeää mäen ylös ja laskeutuu mäeltä alas väärässä kohtaa. Jukka tekee kaikkensa, jotta matkalle tulisi mahdollisimman monta mutkaa.
Katso: 7-8
Määrätietoista ja millin tarkkaa suunnistusta Pekka Nopsajalalta. Suoraan rastille juurikaan vauhtia hidastamatta. Jukka Sekoboltsin täytyy jarrutella vähäistäkin vauhtiaan, jotta hän saa selville mitä sammalta kasvaa kuviorajan tällä puolella. Nyt hänestä alkaa tuntua pahalta.
Katso: 8-9
Pekka osaa hakea pienetkin raot pusikoiden välissä ja hän suunnistaa nopeasti suorinta mahdollista reittiä. Jukka ei löydä taimikossa sopivaa uraa ja hän tekee ylimääräisen mutkan ja hänen täytyy varmistella ottamalla tukea sähkölinjasta. Tielle päästyään Pekka vaihtaa kolmoselle ja painaa oikean puolimmaisen pedaalin pohjaan. Jukalla alkaa keittää ja hän vaihtaa ykköselle eli pistää kävelyksi.
Katso: 9-10
Jukka juoksee koko alkumatkan sinnikkäästi pystyvihreässä. Jukkaa pistää eli hän kärsii jokun lihaksen hapenpuutteesta, eli juokseminen on oikesti hidastettua hölköttelyä. Pekka havaitsee oikean polkujen risteyksen, josta hän saa suorasuuntiman rastille. Jukka tekee tässäkin pakolisen kiemuran.
Katso: 10-11
Pekka etenee määrätietoisesti suoraan rastille. Jukka kiipeää mäen ylös. Sitoo auennen kengännauhan, ottaa lasit pois silmiltä ja pyyhkii hikeä paidanhelmaan ja laittaa lasit takaisin silmille. Jukan täytyy ottaa muutama sivuaskel, sillä tuuli tempaa kartan mukaan sillä aikaa kun hän sitoo toisen kengän nauhoja. Pekka leimaa samalla kun Jukka laskee polkujen risteyksiä mäen päällä.
Katso: 11-12
Voima se on joka jyllää. Voima Nopsajalan reisissä. Jukka jää tasaisesti jälkeen.
Katso: 12-M
Pekka tekee loppukirin Jukka on loppu (mutkan kautta tietysti).
sunnuntai 1. toukokuuta 2016
Viikon 17 kohokohdat
Vedin metsiköstä iankaikkisen vanhat kyntöaurat esille ja laitoin ne traktorin perän. Auroissa on peräti kaksi siipeä ja kaikki muutkin osat näyttävät olevan paikoillaan. Toinen leikkuri pyörii vaivoin ja toinen pyöriin liiankin väljästi. Säädöistä ja asetuksista ei mitää tietoa. Vetovastuksen säätöä en edes yrittänyt valita vaan jätin nostolaitteen normaaliin syvyys-valinta -tilaan, sillä oletan aurojen tukipyörän hoitavan syvyyden säädön. Kaikki muut vivut ja asetukset keskikohtaan.
Tunnustan, että vaikka olen asunut liki koko ikäni maalla ja maatilalla en ole ikinä kyntänyt. Eli terät maahan, L2 pykälä päälle ja kytkin ylös. Mitä ihmettä! Maa kääntyy just sen näköisesti kuin pitääkin. Hullun tuuria vain tarkoittaako tämä sitä, että minun pitää vaihtaa suunnistus kilpakyntöön?
Mutka johtuu siitä, että unohdin ohjata kun ihailin syntyvää viilua. Pari vetoa tein ja totesin, että maa on vielä liian märkää. Pakko odottaa kuivempaa keliä, että ei mene sotkemiseksi. Sitä odotellessa vaihdan kaikki umpiruostuneet nipat uusiin, jotta saan hieman rasvattua vehjettä notkeammaksi.
Tiistain Mielakan kohokohta oli ykkösväli. Upi kysyi, että lähdenkö kiertämään jos hän menee suoraan. Upi nollasi ja lähti kipuamaan mäkeä oikean kautta kiertäen. Koska en kehdannut peesata päätin vetää viivasuoraan ylös. Ei mitään järkeä, mutta tulipahan tehtyä. Mäen päällä oli niin lötöä savea, että oli koukittava sopiva reitti ettei uppoa napaa myöden liejuun. Sitten pientä hakua siellä täällä ja parista polun risteyksestä juoksin ohi. Siinäpä se sitten. Eli aika tsempitön suoritus.
Palaneenmäki keskiviikkona oli oikeaa suunnistusta. Yksi pummi, jossa meni pari minuuttia. GPS paljasti taas lopulta syyn, kun kotona mietin mikä meni pieleen. Parille rastille vähän sivuun, mutta ei ongelmia paikan määrityksessä. Kuvassa yllä 8-9-10 välit, jotka menivät keskimääräistä paremmin. Kympille liikaa oikealle, mutta hoksasin, heti kun olin päässyt rinteestä alas missä olin ja nopea korjausliike. Moneen ylämäkeen oli pakko etsiä hitainta mahdollista välitystä. Ylivoimaisesti vaikein ja rankin rata tällä kaudella tähän mennessä. Pari minuuttia yli ihanneajan.
Torstain iltarastit jäivät väliin.
Lauantaina Huippuliigan ratojen koejuoksussa Hirvelässä Onnenmäellä. Rata oli lyhyt ja alku meni hyvin. Loppu meni huonommin. Ylivoimaisesti hitain kilometriaika, joka tänä keväänä on tullut taaperrettua. Vaikeusastetta oli riittävästi ja vettä myös. Radiossa sanottiin illalla, että kevään lämpöennätys oli rikottu. Olikohan +17 astetta? Aamulla kun kiskoin kamppeita päälle lämpömittari näytti meillä +4. Kaakkoiskulma taisi olla kolein paikka Suomessa. Vettä on tullut riittävästi, sillä jokainen karttaan sinisellä merkitty paikka oli todella märkä ja suot olivat piri pintaan täynnä vettä.
Sunnuntaina Haanojalla sprinttiä
Huomasitteko, että KS-liigan pisteet päivittyvät onlinenä samaan tahtiin kuin varsinaiset tulokset. Jos ette, niin katsokaa täältä. Minun pitää saada seuraavassa osakilpailussa 3.5. Utissa siis 119 pistettä jotta saa ne hyväkseni. Jos pisteeni jäävät sen alle, en saa mitään. Utti suosii kovia juoksijoita, joita talven jäljiltä näkyy olevan paljon, eli se jää nähtäväksi miten käy. ("Se jää nähtäväksi." on poliitikkojen käyttämä ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin: "Minulla ei ole harmainta aavistusta mitä tapahtuu, mutta en kehtaa sitä tunnustaa.")
Tunnustan, että vaikka olen asunut liki koko ikäni maalla ja maatilalla en ole ikinä kyntänyt. Eli terät maahan, L2 pykälä päälle ja kytkin ylös. Mitä ihmettä! Maa kääntyy just sen näköisesti kuin pitääkin. Hullun tuuria vain tarkoittaako tämä sitä, että minun pitää vaihtaa suunnistus kilpakyntöön?
Mutka johtuu siitä, että unohdin ohjata kun ihailin syntyvää viilua. Pari vetoa tein ja totesin, että maa on vielä liian märkää. Pakko odottaa kuivempaa keliä, että ei mene sotkemiseksi. Sitä odotellessa vaihdan kaikki umpiruostuneet nipat uusiin, jotta saan hieman rasvattua vehjettä notkeammaksi.
Tiistain Mielakan kohokohta oli ykkösväli. Upi kysyi, että lähdenkö kiertämään jos hän menee suoraan. Upi nollasi ja lähti kipuamaan mäkeä oikean kautta kiertäen. Koska en kehdannut peesata päätin vetää viivasuoraan ylös. Ei mitään järkeä, mutta tulipahan tehtyä. Mäen päällä oli niin lötöä savea, että oli koukittava sopiva reitti ettei uppoa napaa myöden liejuun. Sitten pientä hakua siellä täällä ja parista polun risteyksestä juoksin ohi. Siinäpä se sitten. Eli aika tsempitön suoritus.
Palaneenmäki keskiviikkona oli oikeaa suunnistusta. Yksi pummi, jossa meni pari minuuttia. GPS paljasti taas lopulta syyn, kun kotona mietin mikä meni pieleen. Parille rastille vähän sivuun, mutta ei ongelmia paikan määrityksessä. Kuvassa yllä 8-9-10 välit, jotka menivät keskimääräistä paremmin. Kympille liikaa oikealle, mutta hoksasin, heti kun olin päässyt rinteestä alas missä olin ja nopea korjausliike. Moneen ylämäkeen oli pakko etsiä hitainta mahdollista välitystä. Ylivoimaisesti vaikein ja rankin rata tällä kaudella tähän mennessä. Pari minuuttia yli ihanneajan.
Torstain iltarastit jäivät väliin.
Lauantaina Huippuliigan ratojen koejuoksussa Hirvelässä Onnenmäellä. Rata oli lyhyt ja alku meni hyvin. Loppu meni huonommin. Ylivoimaisesti hitain kilometriaika, joka tänä keväänä on tullut taaperrettua. Vaikeusastetta oli riittävästi ja vettä myös. Radiossa sanottiin illalla, että kevään lämpöennätys oli rikottu. Olikohan +17 astetta? Aamulla kun kiskoin kamppeita päälle lämpömittari näytti meillä +4. Kaakkoiskulma taisi olla kolein paikka Suomessa. Vettä on tullut riittävästi, sillä jokainen karttaan sinisellä merkitty paikka oli todella märkä ja suot olivat piri pintaan täynnä vettä.
Sunnuntaina Haanojalla sprinttiä
Huomasitteko, että KS-liigan pisteet päivittyvät onlinenä samaan tahtiin kuin varsinaiset tulokset. Jos ette, niin katsokaa täältä. Minun pitää saada seuraavassa osakilpailussa 3.5. Utissa siis 119 pistettä jotta saa ne hyväkseni. Jos pisteeni jäävät sen alle, en saa mitään. Utti suosii kovia juoksijoita, joita talven jäljiltä näkyy olevan paljon, eli se jää nähtäväksi miten käy. ("Se jää nähtäväksi." on poliitikkojen käyttämä ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin: "Minulla ei ole harmainta aavistusta mitä tapahtuu, mutta en kehtaa sitä tunnustaa.")
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)