MUNKKI

Munkki

Munkki on upporasvassa paistettu pullataikinasta valmistettu makea leivonnainen, joka on paistamisen jälkeen sokeroitu pinnaltaan.  Munkki voi olla muodoltaan pallo, rinkeli tai ns. munkkipossu.

Pallonmuotoinen munkki on "tavallinen munkki", jota tarkoitetaan kun puhutaan "munkista". Munkki on täytetty vadelmahillolla.

Munkkirinkeli tai -rinkilä on toroidin muotoinen rengas. Siinä on siis reikä keskellä eikä siinä ole täytettä.




Munkkipossu on  pulleahko suorakaide. Usein sen kulmissa on pienet ulokkeet, jotka kuvastavat possun raajoja. Munkkipossussa on täytteenä hilloa tai muuta makeaa täytettä.




Berliininmunkki on tavallisen munkin versio, jossa munkin yläpinta on kuorrutettu vaaleanpunaisella sokerikuorrutuksella. Alunperin tämän munkin kuorrutus on ollut valkoinen ja nimi piispanmunkki. Jossain vaiheessa kuorrutettuja munkkeja on ryhdytty kutsumaan berliininmunkeiksi. Berliinin munkit tunnettiin jo 1840-luvulla Ruotissa jonne ne tulivat Saksasta. Ja silloin niiden nimi ei ollut berliininmunkki vaan tavallinen munkki. Eli tämän herkun nimi on vaihdellut aikojen saatossa moneen kertaan. Tarkemmin asiasta on kerrottu Maaseudun Tulevaisuuden numerossa 2.12.2020. Sotkuissa on myytävänä versio, jossa kuorrute on keltainen kinuskikuorrutus.



Donitsi muistuttaa ulkonäöltään munkkirinkilää, mutta ei ole munkki. Donitsin rakenne on murenevampi ja maku erilainen. Donitsi saattaa olla pinnoitettu melkein millä tahansa.




Munkkien pisteytys

Munkkien arvosteluasteikko on 1-5, josta 1 on huonoin ja 5 paras arvosana. Tämä pisteytys koskee nimenomaan tavallisia munkkeja. Munkkirinkilät ja -possut arvostellaan tapauskohtaisesti tarkennettavilla määritteillä.

Pisteytyksen kriteerit 5 pisteen munkille:

• Tuoreus. Munkin pitää olla täysin tuore. Tämä on tärkein pistekriteeri.
• Rakenne. Munkin pitää olla sisältä kauttaaltaan pehmeä, ja sopivan kypsä. 
• Kuori. Kuoren pitää olla pehmeä eikä se saa erottua haukattaessa.
• Maku. Munkin maussa ei saa olla sivumakua eikä se saa maistua liikaa rasvalle.
• Hillo. Munkissa pitää olla vadelmahilloa ja hilloa pitää olla riittävästi. 
• Sokerointi. Sokeroinnin pitää olla siisti, tasainen eikä se saa olla sulanut.
• Koko. Munkin pitää olla riittävän suuri.

Yleisimmät syyt, jotka laskevat munkin pisteitä:

• Munkki ei ole tuore. Munkin pitää olla täysin tuore. Jos munkki on aavistuksenkin kuivahtanut, pisteet alenevat 1p, selvästi kuiva -2..-3p.
• Munkki on tuore, mutta se on paistettu ylikypsäksi ja siitä on tullut liian kuiva -1p.
• Kuori on liian kova tai kuiva. Tämä on yleensä merkki ylikypsyydestä tai siitä, että munkki ei ole tuore -1p.
• Maussa on outo sivumaku. Jos munkkitaikinassa on käytetty vaniljaa tms, se pitää ilmoittaa etukäteen, muuten munkin maku tulkitaan virheelliseksi -1p.
• Hillo on väärää, se ei ole oikeaa eikä sitä ole riittävästi. Tämä on valitettavasti yleisin syy miksi munkin pisteet laskevat, vaikka valmistajan puolelta tämä on helpoin yksityskohta saada kohdalleen. Hillo pitää olla vadelmahilloa. Omenahillo ei kuulu munkkiin. Hillon pitää olla oikeaa hilloa, eikä marjahyytelö, hyydykettä, sosetta tai synteettistä marjavalmistetta. Hillon määrälle on vaikea antaa sopivaa minimiarvoa, mutta yksi hyväksyttävän määrän määritelmä on se, että munkkia ei pysty haukkaamaan ilman, että hilloa purskahtaa ulos. Viimeistää toisella haukkauksessa hilloa on löydyttävä, jos näin ei käy, hilloa on liian vähän -1...-2p.
• Sokerointi on sulanut. Tämä kielii liian pitkästä tai väärästä säilytyksestä, jolla on yritetty pitää liian vanhoja munkkeja tuoreena siinä kuitenkaan onnistumatta -1p
• Koko. Munkki ei saa olla liian pieni. Jos koon pienentäminen on ainoa keino saada munkin kate kohdalleen on syytä jättää munkki kokonaan leipomatta. -1...2p.