Sisäsuunnistusta Kouvolan jäähallissa. Tässä on alla A-rata. Juoksin myös B-radan. Tulokset löytyvät täältä.
Huomasin, että kuva levenee arkin yläosassa. Ensin luulin, että se on skannerin vika, mutta eipäs olekaan. Kartta on tosiaan tämän muotoinen. Onko kuva venähtänyt tulostuksessa vai onko halli oikeasti tämän muotoinen? En tiedä jääkiekosta mitään, mutta oletan, että itse jääkiekkokaukalo on symmetrinen keskipisteen suhteen.
Tarkistusajattelun jälkeen päädyin siihen, että olen käynyt hallissa sisällä kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli joskun heti silloin kun se oli vielä melko uusi. Kävin autonäyttelyssä. Toinen kerta oli Raksa-messut joskus vuonna 1999. Viimeisin kerta oli yleisöluistelussa noin 10 vuotta sitten. Siinä juoksurata-eteisessä olen pari kertaa piipahtanut suunnistukseen liittyen. Muistaakseni viimeeksi viime vuonna kun KS:n O-Rallyn toimisto oli siinä. Etupuolella eli pesiskentän puolella (pääsisäänkäynti?) olen piipahtanut pari metriä tuulikaapista sisälle päin kun olin puolimaratonin talkoissa.
Alkumatka oli siis tosi hankalaa kun ei saanut mitään otetta rappusiin ja "sisustukseen". Mittakaava oli melkoisen suuri, eli kaikki rastit meni alussa ohi. B-rata sujuikin sitten jo paremmin. Osa leimasimista oli penkkien alla, eli siitä tämä jutun otsikko.
Nyt oli kerrankin helppo käydä suorituksen jälkeen tarkistamassa parin rastin paikka. Matkaa rastille oli vain minuutin verran.
Sitten hiihdin urheilupuiston uimahallilta Valkealaan ja takaisin. Luistellen pääsee kun katsoo eteensä. Paaskoski-Valkeala välillä on enemmän lunta ja siellä oli myös pertsan latu. Alamäissä oli pakko jarrutella kun ei yhtään tienyt mitä mäen alla on. Entä keli?
Lähdin matkaan 15 vuotta vanhoilla "ensilumen suksilla", joita ei ole kai koskaan hiottu ja jotka ostin edesmenneen KT-Sportin alehäkistä hetken mielijohteesta viidellä kympillä. Se 50 oli vielä markkoja! Pohjaan laitoin keltaista 0...+5 LF parafiinia. Vettä tihutti kohtalaisesti ja lasit oli pakko laittaa taskuun, sillä ne menivät ihan läpinäkymättömiksi.
Sukset luistivat todella hyvin koko menomatkan Valkealaan ja sieltä takaisin Paaskoskelle. 8 minuutin tauko majalla ja loppu pitikin sitten hiihtää tosissaan. Ehkä luisto huononi, ehkä kunto loppui tai ehkä Paaskoskelta Kouvolaan päin oleva tiukka ylämäki hyydytti. Kokonaisuutena kuitenkin kulki todella hyvin.
Auton ikkunasta Kouvolaan päin aamulla ajellessa, maisemaa näytti niin synkältä ja ankealta, että arvelin hiihtämisen olevan nihkeää. Onneksi ensivaikutelma ei ole koko totuus. Näihän se on monessa muussakin asiassa.