Paikka & ajankohta
Sipoo Söderkulla 5.11.2022
Tapahtuma
Raatojuoksu ja oma ratavalintani oli H10KM.
Valmistautuminen
Edellisenä päivänä reilu annos Kokkikartanon pekonipastaa ja itse tehtyä kauraomenapaistosta (resepti löytyy täältä) vaniljakastikkeella. Tavaroiden pakkaus reppuun ja menomatkan aikataulun laskeminen, eli se milloin pitää herätyskellon soida.
Lämpötilaksi sääennuste lupasi 3 astetetta (plussaa). Varusteina alhaalta ylös lueteltuna: nastarit, sukat, melkein uuden dryplus-juoksuhousut (ei reikä-, eikä sileä-kangasta vaan sisäpuolella on niin ihanan pehmeä lämmittävä nukka), lyhyet kalsarit, pitkähihainen virttynyt tekninen paita, KS:n t-paita, hikinauha.
En ottanut pipoa, siinä tulee aivan varamasti kuuma. Eikä sormikkaita. Puen ne vasta kun menee pakkaselle. Sormikkaat, olkoot kuinka ohuet ja näppärät tahansa, ovat silti kömpelöt.
Startti
Kisapaikalla ei ihmeempiä. Kamat puhukuoneeseen (kyllä - sisätila) ja numerolappu kiinni. Vessa,
hörppy vettä ja nauhojen teippaus. Sitten reipasta kävelyä lähtöpaikalle. Pipo, takki ja käsineet varustekuljetukseen ja lähtöviivalle.
Joku hämminki startissa oli, koska se viipyi joitakin minuutteja. Ei hätää, sillä lämmintä oli se luvattu 3 astetta ja tuuli oli vain hyytävän jäätävä.
 |
Kuva: Jyrki Hyyrynen, keltaisen nuolen kohdalla olen minä. (klikkaa kuvaa isommaksi)
|
Suoritus
Ohjeista oli etukäteen katsottu millainen lähtöviitoitus on. Eli lähtöpellolla niin lujaa kuin pääsee, sillä heti sen perään on 400m kapea kärrytiepätkä, jossa tulee varmasti ruuhkaa. Näin tein ja K:lta vasempaa polkua kohti pellon ylitystä.
Alku oli helppo ja suunnitelmaa ehti hyvin katsoa. Joskus pitää K:lta sukeltaa suoraan pusikkoiseen rinteeseen, mutta nyt oli selvästi kuntosuunnistajaystävällinen aloitus.
Olinko ihan kärkiletkassa ykköselle mennessä? Saapuessani pellon reunaan näin miten letkan kärki oli melkein pellon toisella reunalla. Saattoi olla, mutta kärkeen oli eroa jo yli minuutti, kun noin 800m oli juostu.
Mielestäni rata oli helpompi kuin odotin. Kuten härvelistä (tässä linkki animaation) näkee, varsin suoraviivaista etenemistä. Tie ja polkupätkiä oli runsaasti, varsinkin reitin loppuosa oli pelkkää juoksua. Taakseni katsoin vain kerran kun kuulin tutun äänen. Muuten katsoin eteenpäin ja roikuin aina jonkun mielestäni oikeaan suuntaan menneen perässä.
Jo matkalla tuli mieleen, ja heti kisan jälkeen sitä pohdittiin. Oliko radalla ns. raatohajontaa lainkaan? Mielestäni ei ollut, sillä kaikki oletettavasti samaan suuntaan menneet menivät aina samalle rastille. Näin se tosiaan näyttää olevan pikaisen härvelin tutkimisen jälkeen.
Raatohajontarastithan eivät näy härvelin radoissa. Tässä linkki vuoden 2021 Raatojuoksun juttuun. Kuten näkyy minä en käynyt usealla rastilla lainkaan, sillä omat hajontani eivät ole härvelin kartassa.
Ratamestarit tämän ihan varmasti tietävät, mutta ainakin tätä kirjoittaessani kaikki näyttävät menevän tasan samoille rasteille H10KM radalla.
Rastivälillä 11-12 on puolivälissä kielletty alue.
 |
| ote kartasta Söderkulla-Rännarberget (c) IF Sibbo-Vargarna |
Suunnitelma oli viistosti sähkölinjalle, josta pikkupellolle, siitä suoraan yli ja siitä pellon yli vastakkaiselle puolelle, josta suoraan rastille. Nyt mentiin lujaa. Katsoin kartasta ja kompasista, että suunta on suurinpiirein oikea ja sitten niin paljon kuin lähti. Polku/ura sähkölinjan alla oli kapea, muhkurainen ja heinäinen. Pakko katsoa alas eteen, ettei mene nurin. Alareunalukulaseja käyttävät tietävät miten ne vääristävät jalkojen edessä olevaa 0...5 m näkymää, eli juoksuvauhti oli vain 99% maksimista, koska 1% piti käyttää pystyssä pysymiseen.
Ennen tietä oleva pelto oli oikealla. Tästä yli ja sitten oltiin isomalla pellolla. TommiM joka tuli perässäni totesi, että mentiin kielletyn alueen yli. Katsoin karttaani ja omasta mielestäni mentiin siitä sivusta. Saattoi kyllä olla, että oltiin 20 m kielletyn alueen puolella. Jokainen voi tulkita ylläolevasta kuvasta mikä on totuus (huomaa, että kuva ei ole mittakaavassa, näytölle rajatun kuva-alan leveys paperilla on noin 14 cm). Katsoin pellon reunassa, että sähkölinja on oikealla ja tästä suoraan pellon yli. Jos karttaa katsoo tarkasti, siinä näkyy yksi violetti viivanosa reittiviivan väärällä puolella. Pikkupellon eteläpuolella olevaa heikkoa polkua pitkin ei menty, koska muistan vesikuopan, jonka sivusta mentiin. Tosin reittiviivakin heittää useamman millin ihan mihin suuntaan tahansa.
12:sta ennen oli matkan raskain mäki ja siinä piti ottaa hieman lisähappea. Loppumatka olikin sitten juoksua.
Tulokset
Sijoitukseni oli 62/215 eli selvästi puolenvälin paremmalla puolella. Ratapituus oli 11,8 km ja juostua matkaa tuli 13,1 km. Aikaa meni 1:35:15 ja todellinen juoksuvauhti oli 7:20 min/km. Melkoista vauhtia siis. Enpä ole montaa kertaa iltarasteillakaan päässyt tähän vauhtiin. Eli se jos mikä kertoo, että oli pitkiä juoksupätkiä - eikä tullut yhtään pummia eikä edes hakua. Voisi melkein sanoa, että tämän paremmin ei olisi voinut mennä. Pari ylämäkeen kävelyä ja 7:lle ja 11:lle vähän himmailua. Näistä olisi maksimissaan saanut nipistettyä pari minuutia korkeintaan.
 |
Kuva: Jyrki Hyyrynen
|
Yllä kuvassa kilpailija nro 128 (=poikani). Rata H15KM, sijoitus 32/128, aika:1:59:56, näpit jäässä ja havainto puolimatkasta, että kahden kympin voittajat Heiska&kumppanit menivät heittämällä ohi.
Itse olen erittäin tyytyväinen omaan tulokseeni.
Mukana oli Kouvolan Suunnistajia 22 kpl. Parhaiten KS:läisistä sijoittuivat Eero Talka ja Eelis Rissanen ollen jaetulla 3. sijalla H10KMH radalla. Kaikki tulokset löytyvät täältä.
Tapahtumasta muuta
● Kartta oli selkeä ja omien havaintojeni (niitä jota vauhdissa ehti tehdä) pusikot & kuviorajat pitivät kutinsa.
● Juomapaikoilla oli naposteltavaa. Onnistuin kaappaamaan suuhuni vohvelin, joka takertui kitalakeen. Sen huuhtomiseksi oli pakko ottaa toinen muki juotavaa, eli siinä meni 5 sek hukkaan.
● Maalissa naposteltavaa. Tästä taas isot kiitokset järjestäjille.
● Kilpailuohjeissa oli virhe. Numerolapun kiinnitystarvikkeita ei tarvinut omasta takaa kuin 75% ilmoitetusta määrästä, sillä lapun mukana tuli yksi hakaneula.
● Pukeutuminen, pesu ja wc sisätiloissa. Vaikka Sipoon sanomissa kirjoitettiin sään olleen kaunis ja lämmin, vaihdan silti mielummin kamppeet sisällä kuin parin asteen hyytävässä tuulessa.
Lopuksi
Raatojuoksu on erinomainen tapahtuma näin (melkein) kauden päätteeksi. KS-Yökuppi tietysti jatkuu vielä hetken ja oletan että kinkkurastit ovat joulun tienoilla.
Maalialueelle kukaan ei lievästä auringonpaisteesta huolimatta jäänyt turhan pitkätksi aikaa värjöttelemään - ainakaan jos päällä oli hikinen paita.
Puffetissa oli tarjolla keittoa, jota HeikkiK muisteli syöneensä menneinä vuosina. Lihakeittoa siis, liekö se sama kuin raatokeitto? En syönyt keittoa, sillä suoritimme kotimatkan ruokailun Mäntsälän Shell Simpukassa. Positiivinen kokemus oli se, että annoksesta sai yhden euron alennuksen esittämässä ST1 kanta-asiakaskortin. Pienestä se tulee minulle hyvä mieli.
Tapahtuman nimi sen kertoo 'raato'. Eli jos tarjolla on esim. pelkkää suota, kivikkoa, jäätä ja tuiskua, jääkylmää vettä napaan asti tai maileittain kivikovaa tiepohjaa, ne kaikki menevät tuon 'raato' määritelmän sisään. Kun totesin MarjaanaJ:lle nenänpäätä pyyhien ennen starttia, että minulla jäi kotiin pehmeän lämmin sohva ja telkkari. Hän totesi, että ei tänne ole pakko tulla. No ei tosiaan! Mutta silti tulin ja tulen vastakin jos kroppa ja pää pysyvät kasassa.
Sen verran oli rankka reissu, että kotiin päästyäni nukahdin sohvalle ennen iltauutisia.
