Rukalta raporttia

Vietin viikon Rukalla ja tutustuin ensimmäistä kertaa Kuusamon talvimaisemiin murtsikkahiihtäjän silmin.

Latuverkosto

Ruka Kuusamo -nettisivuilla latuja kerrotaan olevan 477 km. Tässä luvussa on mukana Kuusamon keskustan ladut ja ehkä myös kylillä olevat erilliset ladut. Mahdollisesti myös erämaaladut. Teksti TV:n mukaan Rukalla on latuja 465 km. Se on täyttä palturia. Rukalla on laskujeni mukaan koneella hoidettua latuverkostoa 92,8 km. Aika huomattava ero ilmoitetun ja mitatun välillä. Minulla oli tavoite hiihtää viikon aikana kaikki Rukalla latukoneella ajetut ladut läpi, eikä tämä tuottanut ongelmia. Tämä kaikki vajaa 100 km on hiihdettävissä sekä perinteisellä, että vapaalla tyylillä. Niin sanotut erämaaladut siis ovat eri asia, esim. Karhunkierros Erämaalatu Juuma-Valtavaara latu, joka kunnostetaan kerran viikossa. Kun menin ladun alkupää ohi, se oli aina ajamatta, ja vaikka se olisikin ollut kunnostettu, sen hiihtäminen olisi vaatinut erilaiset varusteet.

Jokaisessa risteyksessä on opaskartta, joten navigoiti onnistuu ilman mukana kuljetettavaa karttaa.

Rukan ja Kuusamon keskustan välistä yhdyslatua en hiihtänyt. Jos majoitus olisi ollut selvästi Rukan eteläpuolelle eli esim. jossain Rukajärven paikkella, olisi varmaan tullut hiihdettyä myös etelän eli Kuusamon keskustaan suuntaan.

Muutamia ongelmakohtia tai parannettavaa Rukan latuverkossa on:

- Rukan länsipuolelta pääsee itäpuolelle vain kahta reittiä pitkin. Suorempi ja lyhyempi sisältää pitkän punaisella merkityn eli tosi raskaan ylämäen. Toinen selvästi pidempi vaatii nousemista Pyhävaaran päälle ja on vaativuudeltaan musta eli vaikea. Sunnuntaihiihtäjille, lipsuvilla suksilla hiihtäville ja pienille lapsille ei ole sopivaa reittiä. Nämä reitit on hiihdettävissä molempiin suuntiin ja sisältävät myös silloin tosi vaativia alamäkiä.

Itä- ja länsipuolet pitäisi yhdistää Rukan vaaran eteläpuolelta kulkevalla helpolla ladulla. Kartan mukaan tälle ei olisi mitään estettä.

- Rukan vaaran pohjoispuolella on latu, jota kautta pääsee vain itäpuolelta länsipuolelle. Tämä latu on siis yksisuuntainen. Täällä ei paljon hiihtäjiä näkynyt, enkä ihmettele, sillä sitä kautta mentäessä on pakko laskea Rukan kisaladun piiiiitkä ja jyyyyyrkä alamäki. Katselin tovin mäen päällä ja kyllä siinä aurasivat kansallisen tason hiihtäjäoletetutuilta näyttäneet urheilijat. Sunnuntaihiihtäjillä puntit tutisivat. Itse uskalsin toisella yrittämällä laskea mäen ilman auraamista. Vaikka lumen kitkakerroin oli melkein 1, vauhtia oli 50 km/h. Jääkelillä menisi varmaan toistasataa. Tänne jos tekisi kaksisuuntaisen reitin, jossa ei olisi vaikeaa ylä/alamäkeä, Rukan murtsikkareittivaihtoehdot lisääntyisivät merkittävästi.

- Teiden ylityksiä on liikaa. Monessa täytyy ottaa sukset pois jalasta, sillä tiellä on paljasta asvalttia tai sepeliä ja töhkää. Tämä ei tietenkään haittaa muita kuin minun kaltaisia köyhiä, joiden on ostettava ja hiotuttava sukset omalla rahalla. Siitä sen näkee kenellä ei pikkurahasta ole puute, kun vetävät suorin suksin paljasta hiekkaa pitkin. Toki tämä ongelma on vain lähellä keskustaa.

- Yhteiskäyttötunnelit ovat vähän siinä ja siinä. Kelkoille tehtäköön omat tunnelit. Varsinkin Rukan kylän vieressä oleva yhteiskäyttötunneli oli melkoista sotkua. Lunta sotkee siinä ja monessa muussa kelkkareitin ja tien ylityksessä myös se, että kelkkojen telamatot vetävät mukanaan likaista sohjoa tieltä useiden kymmenien metrien matkalle.

Tämä kuva Hakojärven paikkeilta. Todella nautittavaa uraa perinteiselle tyylille.

Latujen kunnossapito

Latukartta ja hoitotilanne löytyy netistä ja ilmaiseksi, toisin kuin Ylläksellä, jossa se on maksumuurin takana. Paperisia latukarttoja saa ilmaiseksi, Ylläksellä näistäkin pitää maksaa. 

Latuverkosto oli kokonaan kunnostettu noin klo 9 mennessä aamulla. Ladut oli hoidettu hyvin. Vaikka tuuli oli useana päivänä kovaa, ladulla oli roskia yllättävän vähän. Kouvolassa vastaavalla tuulella ladut ovat mustanaan neulasia, risunpätkiä, nöyhtää ja kaarnan paloja.

Ihmettelin miksi eri latukartoissa oli eroja ja tässä syy. Maanomistaja oli kieltänyt ladun koneellisen kunnossapidon. Eli on näitä änkyröitä muuallakin kuin Kouvolassa. Paikalta lähti hiihtämällä tehty luomulatu, jolla oli pituutta noin puoli kilometriä, ja jota jälkeenpäin saamani tiedon mukaan olisi päässyt hiihtämään. En siinä paikalla arvannut, joten kiersin lenkin kummatkin haarat erikseen.

Samalta Alakylän lenkiltä Ala-Pessarin järven kohdalla. Kahdella sanalla sanoen: Aivan Mahtavaa.

Mikä tämä on? Törrötti ladun vieressä. Vieressä olevat mustahattuiset töttöröt ovat joko jäteveden imeytyskentän tuuletusputket tai maassa olevien venttiilien suojaputket. Putkien etäisyys toisistaan puoltaa ensimmäistä vaihtoehtoa. Mutta tämä sininen venttiili? Miksi venttiili on vaakaputkessa eikä pystyputkessa. Putken ja venttiilin on pakko olla kuivat, koska ne ovat pinnalla. Oletukseni on, että tämän täytyy olla jonkunlainen syöttö- tai huuhteluventtiili. Halkaisija on 200 mm eli ihan yhden kiinteistön käyttöön tämä ei ole. Onko tämä siis siirtoviemärin huuhtelua varten? Vai onko putki ulospuhallusta varten? Miten silloin varmistetaan, että pystyosaan ei jää nestettä talveksi? Outoa että moinen törröttää paljaana ja keskellä melkein ei mitään.

Sää & keli

Lunta satoi viikkoni aikana yhtä vaille kaikkina päivinä. Pakkasta oli yöllä 15 ja iltapäivällä 5 astetta. Aamulla ladut olivat siis erittäin huonosti luistavia. Iltapäivällä, kun niitä pitkin oli jo hinkattu, luisto parani hieman. Melkein joka päivä oli tuulta tai erittäin navakkaa tuulta. Tuulen pöllyttämä rutikuiva lumi on kuin perunajauhoa. Se nitisee ja natisee, eikä siinä saa suksia pitämään eikä luistamaan. Hiihdinkin siis suurimman osan urakasta luistellen.

Keskiviikona eikä sitä edeltäneenä yönä satanut lunta. Keskiviikon keli oli siis erinomainen ja skinit toimivat mainiosti. Melkein kaikki tässä jutussa olevat kuvat on kuvattu juuri keskiviikkona. 

Sekin on mainittava, että monessa ylämäessä ei voi hiihtää vuorohiihtoa latua pitkin, sillä latu on soossina. Kaksisuuntaisella uralla luistelijat rikkovat ladun ja vähänkin loivaa jyrkemmässä ylämäessä mennään haarakäyntiä ladun päällä. Jos latu-urat olisivat 20 cm leveämpiä, ongelma helpottuisi paljon.

Rakennuskanta

Kelomökkejä ja -huviloita on tietysti paljon. Kiinnostaisi tietää kuinka monen mökin kelot on tuotu Suomeen Venäjältä. Näin useamman mainoksen, jossa kerrottiin "tähän rakennetaan kelohuviloita". Mistä näihin kelot, sillä Suomestahan ne on tietääkseni kaikki jo hakattu aikapäiviä sitten.

Kuusamon kunnassa ei ole julkisivulautakuntaa tai vastaavaa. Perustan väitteeni siihen, että mäkien rinteillä ja siellä täällä töröttää todella rumia vinokulmioisia epäsuunnikkaita. Jotkut näistä näyttäisivät paremmilta, jos ne kiepsauttaisi ylösalaisin. Arkkitehdit ainakin ovat saaneet toteuttaa kaikki märimmät unensa. 

Itse olen tässä asiassa perinteistä pitävä ja mielestäni talossa katto on ylhäällä ja sokkeli alhaalla. Eikä ikkuna saa olla seinää isompi. Ainakaan näitä hirvityksiä ei pitäisi rakentaa maiseman näkyvimpään paikkaan. Vai onko ne tehty tarkoituksella juuri siihen kaiken kansan ihmetelväksi?

En ottanut niistä kuvia, ettei kukaan pahoita enempää mieltään.

Munkit

Uuttusuon latukahvilassa porkkanaleivos maksaa 2 €. Korpikahvilassa porkkanaleivoksen hinta on 3,80 €. Mutta! Korpikahvilan leivos on tilavuudeltaan ainakin kahdeksankertainen. Prosenteissa se on siis 700% isompi kuin Uuttusuon leivos. Kunhan ei valitse kulmapalaa, joka on yhdestä nurkastaan hieman pyöristynyt.

Tässä kallein - ja huonoin annos. Pieni kaakao oli automaatin äkkimakeaa (kuten kaikilla muillakin majoilla). Viisi euroa pienestä aavistuksen kuivahtaneesta laskiaispullasta on liikaa. Ravintolan interijööri oli kyllä hieno. Varsinkin ontoista kelopätkistä tehdyt kattovalaisimet. Mutta Viisi Euroa!! Ai niin, tämähän ei ollut latukahvila vaan salonki.

Kuontivaaran majalla tankkausta perussetillä. Erittäin idyllinen paikka. Katossa roikkui valaisin, joka oli tehty yksinkertaisesti upottamalla halogeenispotit tuppeen sahattuun lankkuun, joka roikkui ketjulla katon hirsistä. Valitettavasti siitä ei ole kuvaa, mutta jos tulee paikka kohdalleen, toteutan itse samanlaisen.

Kaakaon hinta vaihteli välillä 2,5 - 4 euroa. Pullan hinta välillä 3 - 5 €. Kaakao + munkki maksoi yleensä 7,5 €. Kallista? No totta helkutissa on kallista! Rakenna itse kahvila keskelle korpea ja ryhdy paistamaan siellä munkkeja ja mokkapaloja. Sitten vaan toivot, että tulee riittävästi asiakkaita. Maksan siis kiltisti nämä hinnat, kun joku herkkuja tarjoilee hiihtäjälle. Arvioni on, että kahden vuoden päästä munkki+kaakao on tasaraha 10 €. Salen tomaatit jätin ostamatta:

Kelkat

Rukalla on moottorikelkkoja noin satatuhatta kappaletta. Kämppäni lähistöllä oli vuokraamo ja siinä pihalla seisoi 62 kelkkaa. Montako oli ajossa?

Yksi kelkka törötti keskellä latua poikittain ja kuski räpläsi jotain. En tiedä oliko se housuissa vai netissä. Lopulta nysväys tuli valmiiksi ja matkamme jatkuivat. Toinen kelkka meinasi ajaa päälle kun kuski ei aikonut pysähtyä Stop-merkin kohdalle, vaan vasta tien varteen. Stop-merkki ei ollut tiessä kiinni, vaan ennen risteävän tien kanssa saman suuntaista latua. Vauhdin hurmaa?

Vuosselin järven reunamalla kulki latu ja kelkkaura vierekkäin. Lähimmät mökit ovat noin 50 m päässä. Siellä ei kukaan pääse luonnon rauhaan. Kelkoilla ei ajeta siinä kohtaa, vaan niillä revitetään vinguttamalla. Onko moottorikelkoissa sama muoti kuin prätkissä, että alkuperäisen vaimentimen tilalle vaihdetaan äänekkäämpi? Tai sitten pakosarjat ovat haljenneet. Kesällä järvellä huristellaan vesiskoottereilla? Ehkä, sillä siinähän on Ruka Valley ihan vieressä 😂😂.

Kun voitan lotossa ja jos sen jälkeen iskee idea ostaa mökki Rukalta, yksi vaatimus on, että lähimmälle kelkkareitille on vähintään 3 km matkaa.

Kelkkauran laidat kolisevat. Jos ura on merkitty maastoon, mutta hankea riittää leveämmälle, jäljistä näkee, että koko tila otetaan käyttöön. Miten maanomistajien kanssa sovitut luvat ja maastoliikennelaki suhtautuvat tähän?

En kiellä kelkoilla ajamista, päinvastoin. Ajamista vartenhan ne on tehty. Vaikka kelkoilla ajelusta 99,99% on täysin turhaa, niin on myös täysin turhaa 90% kaikesta muusta touhuilustamme. Olen itsekin kerran osallistunut kelkkasafarille ja kivaa oli. Mutta jotain tolkkua...

Hajahuomioita

Rukatunturi ei ole tunturi, vaikka alueen opaskartassa ja jopa Karttapaikassa niin kerrotaan. Ruka on vaara. Aina oppii uutta.

Ruka ei ole Lappia vaan Pohjois-Pohjanmaata. Tämä johtuu siitä, että asiasta vuosia sitten päätettäessä, pari henkilöä jyräsi päätöksen niin, että Kuusamo liitettiin Pohjois-Pohjanmaahan. Kiinnostaisi tietää mikä oli näiden henkilöiden motiivi, ja kuinka mitättömästä syystä mahtaa olla kyse.  Matkailullisesti Ruka on kuitenkin Lappia.

Se on siinä ja siinä, että vuoden 2012 Skoda Octavialla, jossa on vain 1.4:n kone kehtaa Rukalle tulla. Parkkipaikoilla näkyy kosolti Mersun, Range Roverin ja Bemareiden jättikokoisia katumaastureita, joiden yhden rengassettien hinta on enemmän kuin koko oman kotteroni arvo.

Huiputus

Rukan ympärysladun tasalta on Valtavaaran huipun juurella olevalle kodalle nousumetrejä 130. Aikaa tähän meni hiihtämällä 29 min. Sitten sukset pystyyn hankeen ja viimeiset parisataa metriä jalkaisin. Maisema muuttui tällä loppumatkalla huimasti, vaikka polku nousi vain 40 m. Toiseksi alimmassa kuvassa näkyy pitkälle Venäjän puolelle ja oletan horisontissa olevan mäen sijaitsevan Zasheyek nimisen paikan pohjoispuolella noin 40 km rajan tuolla puolen. Alimmassa kuvassa näkyvät Rukan vaaran päällä olevat antennit.
(Mikalle tiedoksi - kyllä. Se on vessa.)

Huipulla tuulee ja selkä märkänä hiihtotakissa, siellä ei kärsinyt olla kahta minuuttia kauempaa. Sanoisin, että toistaiseksi parhaimmat näkemäni talvimaisemat. Klikkaa kuvia niin näet ne vähän suurempina (jos luet tätä kännykälläsi, niin sitten en osaa sano mihin suuntaan pitää vetäistä, että kuvan saa suurennettua).

 

Yllätystieto: Jani Lakanen Kouvolan Suunnistajissa

 

Mistä kuulin tämän yllättävän tiedon?  Kysyin tekoälylyltä eri asioista suunnistuksesta ja näin se minulle kertoi. Äly jaarittelee ja laittaa aina vastauksensa alkuun ja loppuun samat liirumlaarumit.  Huomautan, että vastuu on täysin lukijalla.

Kysymys: Mikä on paras iltarastimaasto Kouvolan alueella?

ChatGPT: Kouvolan alueella on useita hyviä iltarastimaastoja, ja paras maasto riippuu omista mieltymyksistäsi ja tavoitteistasi. Tässä kuitenkin muutama ehdotus:

1. Repoveden kansallispuisto: Repovedellä on upea luonto ja monipuoliset maastot, jotka sopivat hyvin iltarastien järjestämiseen. Kansallispuistossa on useita erilaisia reittejä ja polkuja, joista valita.

2. Valkealan kirkonkylän alue: Valkealan kirkonkylällä on paljon metsäisiä alueita, jotka ovat hyviä iltarastimaastoja. Esimerkiksi Valkealan kirkonkylän kartan alueella on useita erilaisia reittejä ja maastoja, jotka sopivat hyvin iltarastien järjestämiseen.

3. Korialla: Korialla on useita erilaisia maastoja, jotka sopivat hyvin iltarastien järjestämiseen. Esimerkiksi Korian vanha rautatieasema tarjoaa monipuolisia maastoja metsäisiltä alueilta avoimiin peltomaisemiin.

4. Kuusankosken alue: Kuusankoskella on useita erilaisia metsäisiä alueita, joissa voi järjestää iltarasteja. Esimerkiksi Pahkajärven alueella on monipuoliset maastot, jotka sopivat hyvin iltarastien järjestämiseen.

   Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä hyvistä iltarastimaastoista Kouvolan alueella. Suosittelen tutustumaan tarkemmin alueen karttoihin ja maastoihin ja valitsemaan oman mielenkiinnon kohteiden mukaan.
   

 

K: Mikä on huonoin iltarastimaasto Kouvolan alueella?

ChatGPT: En halua nimetä mitään tiettyä Kouvolan alueen iltarastimaastoa huonoimmaksi, sillä jokaisessa maastossa on omat haasteensa ja mahdollisuutensa, ja se mikä toiselle voi olla haastavaa, voi toiselle olla mielenkiintoista. Lisäksi, huonoin iltarastimaasto voi olla subjektiivinen kokemus, joka riippuu esimerkiksi omista tavoitteista ja mieltymyksistä maaston suhteen.

Sen sijaan suosittelen tutustumaan eri iltarastimaastoihin etukäteen ja valitsemaan sellaisen, joka vastaa omaa taitotasoa ja mieltymyksiä. Iltarastit ovat tarkoitettu hauskaksi ja haastavaksi liikuntamuodoksi, joten valitse sellainen maasto, joka sopii omiin tarpeisiin.

K: Kumpi on parempi tapahtuma Keskilaakso-Rastit vai Rannikkorastit?

ChatGPT: Keskilaakso-Rastit ja Rannikkorastit ovat molemmat suosittuja suunnistustapahtumia, mutta niillä on hieman erilaiset ominaisuudet.

Keskilaakso-Rastit ovat tapahtuma, joka järjestetään Keski-Suomen alueella, ja ne ovat tunnettuja monipuolisista maastoistaan ja haastavista radoistaan. Keskilaakso-Rasteilla on yleensä paljon eri sarjoja, joten tapahtuma sopii hyvin kaiken tasoisille suunnistajille. Lisäksi, Keskilaakso-Rastit järjestetään usein eri vuodenaikoina, joten voit kokea erilaisia haasteita riippuen ajankohdasta.

Rannikkorastit puolestaan ovat tapahtuma, joka järjestetään Länsi-Suomen alueella, ja ne ovat tunnettuja upeista rannikkomaisemistaan. Rannikkorasteilla on yleensä myös monipuoliset maastot, ja tapahtuma sopii hyvin kaiken tasoisille suunnistajille. Rannikkorastit ovat suosittuja erityisesti kesäaikaan, kun voit nauttia kauniista maisemista samalla kun suunnistelet.

Kumpi tapahtuma on parempi, riippuu omista mieltymyksistä ja tavoitteista. Jos pidät haastavista maastoista ja eri vuodenaikojen tarjoamista haasteista, niin Keskilaakso-Rastit voivat olla hyvä valinta. Jos taas nautit upeista rannikkomaisemista ja haluat yhdistää maisemien katselun ja suunnistuksen, niin Rannikkorastit voivat olla hyvä valinta. Molemmissa tapahtumissa on hyvä tunnelma ja monipuoliset rastiradat, joten voit valita sen, joka sopii parhaiten sinulle.

K: Mikä on Suomen paras suunnistustapahtuma?

ChatGPT: Suomessa järjestetään vuosittain monia laadukkaita suunnistustapahtumia, joten on vaikeaa nimetä yhtä ylivoimaista parasta tapahtumaa. Suomessa on pitkät perinteet suunnistuksessa, ja suunnistustapahtumat ovat erittäin suosittuja eri puolilla maata.

Joitakin Suomen suosituimmista ja arvostetuimmista suunnistustapahtumista ovat:

1. Jukolan viesti: Jukolan viesti on yksi maailman suurimmista suunnistuskilpailuista, joka järjestetään vuosittain kesäkuussa. Kilpailuun osallistuu tuhansia suunnistajia eri puolilta maailmaa.

2. Suunto Games: Suunto Games on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista suunnistustapahtumista, joka järjestetään kesäkuun alussa. Tapahtumaan kuuluu erilaisia ratoja ja sarjoja kaiken tasoisille suunnistajille.

3. Helsingin Suunnistajat -viestit: Helsingin Suunnistajat -viestit on yksi Suomen vanhimmista ja perinteikkäimmistä suunnistuskilpailuista, joka järjestetään Helsingissä toukokuussa. Kilpailussa on sarjoja kaiken ikäisille ja tasoisille suunnistajille.

4. SM-suunnistus: SM-suunnistus on Suomen mestaruuskilpailut suunnistuksessa, jotka järjestetään vuosittain elokuussa. Kilpailuun osallistuu maan parhaat suunnistajat eri puolilta Suomea.

5. Rastiviikko: Rastiviikko on yksi Suomen suurimmista suunnistustapahtumista, joka järjestetään heinäkuun lopussa. Tapahtumaan kuuluu useita erilaisia ratoja ja sarjoja, ja se sopii kaiken tasoisille suunnistajille.

Näiden lisäksi on monia muita laadukkaita ja suosittuja suunnistustapahtumia eri puolilla Suomea. Lopullinen valinta riippuu henkilökohtaisista mieltymyksistä ja tavoitteista, joten suosittelen tutustumaan eri tapahtumiin ja valitsemaan sen, joka sopii parhaiten omiin tarpeisiin.

K: Kuka on Suomen paras suunnistaja?

ChatGPT:Suomessa on useita erittäin taitavia suunnistajia, joten on vaikea nimetä yhtä ainoaa "parasta" suunnistajaa. Suomen suunnistusmaajoukkueeseen kuuluu useita maailman huippusuunnistajia, jotka menestyvät kansainvälisissä kilpailuissa.

Joitakin Suomen menestyneimmistä suunnistajista ovat esimerkiksi:

• Minna Kauppi: Minna Kauppi on yksi Suomen menestyneimmistä naissuunnistajista. Hän on voittanut useita MM-mitaleita ja voittanut maailmancupin kokonaiskilpailun kolme kertaa.

• Tove Alexandersson: Tove Alexandersson on kotoisin Ruotsista, mutta hän kilpailee myös Suomen suunnistusmaajoukkueessa. Hän on yksi maailman menestyneimmistä suunnistajista ja on voittanut useita MM-mitaleita sekä maailmancupin kokonaiskilpailun useita kertoja.

• Olav Lundanes: Olav Lundanes on Norjan kansalainen, mutta hän kilpailee myös Suomen suunnistusseura Helsingin Suunnistajien riveissä. Hän on voittanut useita MM-mitaleita ja maailmancupin kokonaiskilpailun kolme kertaa.

• Maija Sianoja: Maija Sianoja on yksi Suomen menestyneimmistä nuorten naissuunnistajista. Hän on voittanut useita nuorten MM-mitaleita ja menestynyt hyvin myös aikuisten sarjoissa.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä Suomen menestyneimmistä suunnistajista, ja lopullinen valinta riippuu paljon henkilökohtaisista mieltymyksistä.

K: Kuka on Kouvolan Suunnistajien paras suunnistaja?

ChatGPT: Kouvolan Suunnistajilla on ollut useita erittäin taitavia suunnistajia vuosien varrella, joten on vaikea nimetä yhtä ainoaa "parasta" suunnistajaa seurassa. Kouvolan Suunnistajien jäsenistöön kuuluu niin kilpailu- kuin harrastesuunnistajia.

Joitakin Kouvolan Suunnistajien menestyneimmistä suunnistajista viime vuosilta ovat esimerkiksi:

• Jani Lakanen: Jani Lakanen on Kouvolan Suunnistajien aktiivijäsen ja menestynyt hyvin erityisesti yösuunnistuksessa. Hän on voittanut useita SM-mitaleita yösuunnistuksen pitkillä matkoilla.

• Jussi Suna: Jussi Suna on myös Kouvolan Suunnistajien aktiivijäsen ja menestynyt erityisesti suunnistuksen keskimatkoilla. Hän on voittanut useita SM-mitaleita ja edustanut Suomea kansainvälisissä kilpailuissa.

• Eeva-Liisa Hakala: Eeva-Liisa Hakala on Kouvolan Suunnistajien aktiivijäsen ja menestynyt erityisesti naisten sarjoissa. Hän on voittanut useita SM-mitaleita ja edustanut Suomea kansainvälisissä kilpailuissa.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä Kouvolan Suunnistajien menestyneimmistä suunnistajista, ja lopullinen valinta riippuu paljon henkilökohtaisista mieltymyksistä ja siitä, millä mittareilla suoritukset arvioi.

K: Mistä johtuvat emiTagien purkuongelmat?

ChatGPT: Emit-suunnistustunnisteet ovat suunnistuksen yleisimmin käytetty elektroninen leimausjärjestelmä. Emitagien purkuongelmat voivat johtua useista eri syistä, kuten:

1. Rikkinäiset tai vanhentuneet Emitagit: Jos Emitagissa on teknisiä ongelmia tai se on liian vanha, se ei välttämättä toimi kunnolla ja saattaa aiheuttaa purkuongelmia.

2. Emit-lukijan tekniset ongelmat: Emit-lukijassa voi olla teknisiä ongelmia, kuten heikko akku tai huono yhteys lähetinlaitteeseen, jotka voivat vaikeuttaa Emitagien lukemista ja aiheuttaa purkuongelmia.

3. Virheellinen Emitagin kiinnitys: Jos Emitagia ei ole kiinnitetty oikein suunnistajan ranteeseen tai sen sijainti ei ole oikea, se voi häiritä signaalin kulkua ja aiheuttaa purkuongelmia.

4. Radiohäiriöt: Radiohäiriöt voivat häiritä Emitagin signaalin kulkua, mikä voi johtaa purkuongelmiin.

5. Suuri osanottajamäärä: Jos suunnistuskilpailuun osallistuu suuri määrä ihmisiä, Emitagien lukeminen voi olla haastavaa ja aiheuttaa purkuongelmia.

Yleisesti ottaen Emitagien purkuongelmat ovat yleensä teknisiä ongelmia, jotka voivat johtua monista eri syistä. On tärkeää, että Emit-järjestelmää käyttävät henkilöt huolehtivat siitä, että kaikki laitteet ovat kunnossa ja että Emitagit on kiinnitetty oikein ennen kilpailua.

K: Mikä on huono rastipiste?

ChatGPT: Huono rastipiste suunnistuskilpailussa on sellainen piste, joka aiheuttaa haasteita tai ongelmia suunnistajille, mutta ei lisää merkittävästi kilpailun tasoa tai haastavuutta. Tällaisia huonoja rastipisteitä voivat olla esimerkiksi huonosti näkyvä rastilippu tai rasti, joka on vaikea löytää maaston erityispiirteiden vuoksi. Huonot rastipisteet voivat johtaa epäreiluun lopputulokseen, kun suunnistajat joutuvat käyttämään epäsuhtaisesti aikaa tai vaivaa niiden löytämiseksi. Hyvä suunnittelija pyrkii välttämään huonoja rastipisteitä ja tarjoamaan suunnistajille haasteellisia ja mielenkiintoisia ratoja, joissa jokainen rastipiste on tasapuolisesti merkityksellinen kilpailun lopputuloksen kannalta.

K: Paljonko on sopiva ratapituus A-radalle iltarasteilla?

ChatGPT: Sopiva ratapituus A-radalle iltarasteilla riippuu monista tekijöistä, kuten maaston vaikeusasteesta, osallistujien taitotasosta ja tapahtuman tavoitteista. Yleisesti ottaen A-radan pituus voi vaihdella noin 5-10 kilometristä, mutta tarkempi pituus määritellään yleensä tapahtumakohtaisesti.

Kokeneille ja hyväkuntoisille suunnistajille voi olla sopiva pitkä ja haastava rata, kun taas aloitteleville ja vähemmän kokeneille suunnistajille lyhyempi ja helpompi rata voi olla parempi vaihtoehto. Tavoitteena on tarjota jokaiselle suunnistajalle sopivan haastava rata, joka on myös turvallinen ja sopii maaston olosuhteisiin.

Ratapituuden lisäksi myös ratojen korkeuserot ja tekniset haasteet vaikuttavat radan vaikeusasteeseen ja pituuteen. Siksi ratapituuden lisäksi on tärkeää harkita muitakin tekijöitä, kuten korkeuserojen ja reitinvalintojen vaikutuksia ratojen vaikeusasteeseen.

K: Mitä mieltä olet labyrinttisuunnistuksesta?

ChatGPT: Koska olen tekoälyavusteinen, minulla ei ole varsinaista mielipidettä, mutta voin kertoa labyrinttisuunnistuksesta yleisesti.

Labyrinttisuunnistus on eräänlainen suunnistusmuoto, jossa suunnistajat etsivät reittiä labyrinttimäisessä rakennelmassa. Labyrinttisuunnistus haastaa suunnistajien taitoja monin eri tavoin, sillä labyrinteissä on usein paljon eri käännöksiä ja sokkeloisia polkuja, jotka voivat olla haastavia hahmottaa.

Labyrinttisuunnistus voi olla mielenkiintoinen ja haastava tapa kehittää suunnistustaitoja, erityisesti suunnistajille, jotka haluavat haastaa itseään erilaisissa ympäristöissä. Tämä suunnistusmuoto on myös yleistynyt viime vuosina, ja sitä järjestetään joissakin tapahtumissa ympäri maailmaa.

Labyrinttisuunnistus ei kuitenkaan sovi kaikille suunnistajille, sillä se vaatii tietynlaista kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä, jotta suunnistaja pystyy löytämään oikean reitin labyrintin sokkeloissa. Lisäksi labyrinttisuunnistus voi olla melko haastavaa aloitteleville suunnistajille, jotka eivät ole vielä saavuttaneet riittävää kokemusta ja taitoa perinteisessä suunnistuksessa.

K: Paljonko on sopiva karttamaksu iltarasteilla?

ChatGPT: Karttamaksun suuruus iltarasteilla riippuu monista tekijöistä, kuten tapahtuman järjestäjän kustannuksista, kartan laadusta ja tapahtuman osallistujamäärästä. Yleisesti ottaen karttamaksut iltarasteilla ovat tyypillisesti 5-10 euroa henkilöltä.

Karttamaksuilla katetaan tapahtuman järjestäjän kustannuksia, kuten kartan painatus- ja suunnittelukustannukset, leimauslaitteiden vuokraus ja kuljetuskustannukset. Karttamaksut myös mahdollistavat järjestäjän palkkaamisen ja muut resurssit, jotka ovat tarpeen tapahtuman onnistumiseksi.

Karttamaksun suuruus voi vaihdella tapahtumakohtaisesti, joten on hyvä tarkistaa etukäteen tapahtuman ilmoituksesta tai verkkosivuilta, mitä karttamaksut ovat kyseisellä tapahtumalla. On myös hyvä muistaa, että karttamaksut ovat tärkeä osa tapahtuman taloutta ja auttavat varmistamaan, että iltarastit voivat jatkua tulevaisuudessa.

K: Mistä saadaan lisää ratamestareita iltarasteille?

Ratamestareiden löytäminen iltarasteille voi olla haasteellista, mutta seuraavat ideat voivat auttaa:

1. Koulutus: Järjestä koulutuksia, joissa opetetaan ratamestarin tärkeimmät tehtävät ja vastuut. Näitä koulutuksia voivat pitää kokeneet ratamestarit tai paikallisen suunnistusseuran kouluttajat.

2. Kannustus: Kannusta ihmisiä ottamaan vastuuta ja kokeilemaan ratamestarin tehtäviä. Usein yksinkertaiset ohjeet ja rohkaisu voivat auttaa uusien ratamestarien löytämisessä.

3. Tiimityö: Muodosta tiimi, joka auttaa ratamestaria ratojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiimi voi koostua esimerkiksi suunnistusseuran jäsenistä tai paikallisista suunnistusharrastajista.

4. Palkkiot: Tarjoa ratamestarin tehtävistä palkkioita, kuten ilmaista osallistumista iltarasteille tai muita etuja. Tämä voi houkutella uusia ratamestareita ja kannustaa heitä jatkamaan tehtävässään.

5. Markkinointi: Mainosta ratamestarin tehtäviä paikallisissa suunnistuspiireissä ja seuroissa. Tämä voi auttaa tavoittamaan uusia suunnistajia, jotka haluavat ottaa vastuuta tapahtumien järjestämisestä.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten ratamestareita voidaan löytää iltarasteille. On tärkeää, että suunnistusseurat ja -yhteisöt yhdessä kehittävät ja toteuttavat strategioita uusien ratamestarien löytämiseksi ja tukemiseksi.

K: Miksi nastarit hajoavat niin nopeasti?

ChatGPT: Nastarit ovat suunnistuskenkien erikoispohjallisia, joissa on useita pieniä metallinastoja, jotka tarjoavat lisäpitoa erityisesti liukkaalla alustalla. Nastojen kestävyys voi vaihdella merkistä ja mallista riippuen, mutta useita syitä voi johtaa nastojen nopeaan hajoamiseen:

1. Kuluminen: Nastat kuluvat käytössä, ja mitä enemmän niitä käytetään, sitä nopeammin ne kuluvat. Tämä voi johtua käytön lisäksi myös siitä, että nastoja on pidetty liian kauan kengissä.

2. Väärä käyttö: Jos nastakenkiä käytetään väärin, esimerkiksi sisätiloissa tai kovalla alustalla, se voi nopeuttaa nastojen kulumista.

3. Pohjallisen laatu: Jos pohjallisen materiaali on liian pehmeää tai huonolaatuista, se voi nopeuttaa nastojen kulumista ja hajoamista.

4. Pohjan likaantuminen: Jos nastakenkien pohjat likaantuvat, se voi johtaa nastojen tukkeutumiseen ja nopeuttaa niiden hajoamista.

5. Varastointi: Nastakenkiä tulisi säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa, jotta nastat eivät hapetu tai altistu korroosiolle.

Nastojen kestävyyteen voi vaikuttaa myös käyttäjän paino ja askellus, sekä maaston olosuhteet, kuten kovuus, kivi- tai hiekkapohjan kovuus ja märkätila. Suositeltavaa on tarkistaa nastojen kunto säännöllisesti ja vaihtaa ne tarvittaessa uusiin.

K: Kumpi on parempi suppa- vai korpimaasto?

ChatGPT: Suppa- ja korpimaasto ovat molemmat suosittuja suunnistusmaastoja, joilla on omat vahvuutensa ja haasteensa. Siksi on vaikea sanoa, kumpi on parempi.

Suppamaastossa on usein paljon pieniä lampia ja suuria suppia, joiden ympärillä on runsaasti yksityiskohtia ja vaihtuvia korkeuseroja. Suppamaastossa suunnistajan on keskityttävä tarkkaan maastonlukutaitoon, kuten suunnan- ja etäisyyden hallintaan. Lisäksi suppamaastossa voi olla vaikeaa pitää suuntaa, sillä suuret suppiketjut voivat näyttää samanlaisilta. Suppamaastossa suunnistajan on myös hyvä olla varovainen, sillä vesi ja liukkaat kivet voivat aiheuttaa kaatumisia ja loukkaantumisia.

Korpimaasto on puolestaan usein avointa mäntymetsää tai kitukasvuisia mäntykankaita, joilla on vähemmän yksityiskohtia kuin suppamaastossa. Korpimaasto on usein nopeampaa juosta, ja se vaatii enemmän fyysistä kestävyyttä. Korpimaastossa suunnistajan on keskityttävä enemmän kompassin käyttöön ja suunnan pitämiseen, sillä maastossa on vähemmän maastonkohtia, jotka voivat auttaa suunnan löytämisessä. Korpimaastossa voi myös olla paljon rastipisteitä, joten suunnistajan on oltava tarkkana rastin tarkistuksessa.

Kaiken kaikkiaan kumpi on parempi suunnistusmaasto, riippuu suuresti henkilökohtaisista mieltymyksistä ja taidoista. Jotkut suunnistajat nauttivat enemmän suppamaaston haasteista, kun taas toiset pitävät korpimaaston nopeasta juoksemisesta.

K: Kummalle kannattaa lähteä FIN5:lle vai Kainuun Rastiviikkolle?

ChatGPT: There was an error generating a response

* * *

Muutamaan kysymykseen tuli ihan järkevän tuntuinen vastaus. Minulla oli vielä pari kysymystä, mutta tekoäly lopetti toimimisen, eivätkä annetut ohjeet poistaneet em. virhettä. Kysymysten määrällä ei ole rajoitusta, eli joku muu systeemissä meni jumiin. Tästä tuli muna vai kana -ongelman, sillä en voi kysyä neuvoa älyltä itseltään ratkaisua ongelmaan, sillä vastaus on aina tuo em. virhe.