lauantai 1. marraskuuta 2014

Raatojuoksu 1.11.2014

Raatojuoksu - pisteet -/5

Linkki kisaan

Iikka Kiveä soveltaen lainaten: "Yksikin nukuttu tunti ja kiinteä kakka on aina kotiin päin." Käsittämättömän huonosti nukutun yön jälkeen on aina hieman epävarma fiilis ennen huippusuoritusta ... siis tavissuoritusta.

Pidin jalat maassa ja otin realistisen ratavaihtoehdon eli H10KM-radan. Siinä olisi aivan varmasti tarpeeksi pureskeltavaa kaikkien niiden ongelmien jälkeen, joita minulla tänä syksynä on ollut. Muutama pasta-annos ja puuroa aamuisin olivat edeltävän viikon täsmäruokaa. Muuten suoritukseen valmistautumisessa ei ollut erityistä. Lappu rintaan, nauhat kiinni ja baanalle.

K:n jälkeen oli moottoritien alitus tunnelissa. Metka ääniefekti kun sadat nastarit rouhivat hiekkaa ja ääni kumisi tunnelissa. Nippa nappa ehdin tehdä oikean reitinvalinlinnan ykköselle. Tosin hieman pidempi vasen kierto, mutta selvää tietä aina viimestä sataa metriä lukuunottamatta. Helppo aloitus ja näin jopa vilauksen kaurista ennen leimausta.

Ykköseltä lähtö epäonnistui ja kolmoselle selvä noin 3 min pummi. Lähdin seuraamaan väärää mäen reunaa ja menin reilusti sivuun. Keskusrastilla leimasin ensin ja hörppäsin sitten. Tätähän kuuluttaja painotti moneen kertaan, eikä ilmeisesti tarpeeksi monta kertaa, sillä paljon tuli hylsyjä.

Matka eteni pääosin niin, että tiet ja polut vedin maksimisykkeellä ja rasteista juoksin aina vähän sivuun jommalta kummalta puolelta. Maasto oli melko kotoisen oloista eli samanlaista kuin Kymenlaaksossa. Mittakaava oli 1:10500 eli aika lailla normi. Epävarmuus on siis laitettava selkäytimen syyksi. 17-18 ja 24-25 väleillä menin yksin pitkät pätkät niin, että ketään ei näkynyt missään. Outoa. 25:llä orpouden syyksi paljastui se, että kaikki muut tulivat rastille suoraan ja minä tein 50 m koukkauksen vasemmalle. Minkäs teet? Mitäänsanomatonta taimikkoa, ei ketään, ei mitään, ei uraa, yksi korkeuskäyrä ja kupla kompassissa - sivuunhan se menee pakosta.


Ote kartasta Hangelby-Sörerkulla (c) IF Sibbo-Vargarna


Entäpä tulokset? Niitä ei selvinnyt mistään. Minulla on käytössäni rautakautinen Nokia mikälie, joka on valmistettu kauan ennen kuin vihaisten lintujen koodaajat ovat olleet edes päiväunia isiensä nivusissa. En siis pääse Onlineä katsomaan, eikä kisapaikalla ollut tulosnäyttöjä. Tulosnäyttö? Kyllä. Tästä lähtien oletusarvo tulee olemaan se, että kisat kuin kisat, niin tulokset kisapaikalla näytetään keskikokoista suuremmasta littunäytöstä. Paperiset tulokset ovat so last season - jos niitä edes printataan. Onneksi muilla seurueemme jäsenillä on ajanmukaiset mobiilit päätelaitteet messissä ja saatiin minulle aika. Se oli iloinen yllätys, sillä alitin tavoiteaikani (aika joka tulee vauhdilla 10 min/km). Ratapituus oli hieman etukäteen ilmoitettua pidempi, eli 11.4 km ja aikaa meni vain 1.52.18. Voittajaa en tunne, mutta hän oli 40 min minua nopeampi, eli suosittelen hänelle ensi vuonna osallistumista rohkeasti H20KM-sarjaan.

Järjestäjien rutiini näkyy. Varustekuljetus pelaa, pesupaikka on aivan viimeisen päälle, ei vessajonoja, parkkipaikat ja opasteet ok, tarjoilut maalissa plussaa. Palkintopöytä oli katettu asiallisesti, ei mitään Hintakaaresta hankittua 39,90 euron McGullock ketjusahaa, vaan oikeita Husgvarnoja. Pitkä miinus tulee siitä, että yhtään munkkia ei löytänyt vaikka etsimällä etsin. Ostin itselleni palkinnon eli tapahtuman T-paidan.

Kiitos järjestäjille. Tulen uudestaan jos se on mahdollista.

1 kommentti: