EI TOIMI!

Vietin aluesairaalamme päivystyksessä kaikkiaan melkein viisi tuntia. Tunnin kesti se, että päästiin ensin ilmoittautumaan ja sen jälkeen ensin yli kaksi tuntia että päästiin asiaan. Tästä tulee kolme tuntia näin alkuun.

Meitä ennen pääsivät kaikki muut: pikkulapset, juopot, vammaiset, lihavat, läskit, pitkät, laihat, papat, mammat, mies jonka päästä valui verta, neekerit, romaanit, eläkeläiset, heviletit, hinkuyskäiset, helvetin ylilihavat, anorektikot, normaalin näköiset, rollaattorin työntäjät, sokeat, teinit ja ontuvat. Siis ihan kaikki.

Odotustilan lehtilaatikossa oli kaksi ikivanhaa kannetonta Apua, joista toisessa oli yksi ristikko täyttämättä. Laarissa oli myös ruotsinkielinen muotilehti ja 13 kappaletta Superin jäsenlehteän numero 4/2012. Selasin ne kaikki yksitellen kannesta kanteen läpi. Kaikissa oli samat jutut eikä mitään minulle.

Kolmen tunnin ja 10 minuutin odotuksen jälkeen päästiin lääkärin puheille. Hän puristi xxxx:stä ja sanoi: -Otetaan röntgen. Se ei ole enää paikalla, eli tulkaa huomenna uudestaan.

Tähän meni aikaa noin 40 sekuntia. VITTU PERKELE! Ei kai siellä ketään ole paikalla kun koko ilta ollaan istuttu tyhjän panttina. Ihmisellä olisi muutakin tekemistä kuin istua jossain helvetin odotushuoneessa koko ilta. Kotiin nukkumaan. Kello soi kuudelta ja sitten takki niskaan ja päivystykseen. Oltiin paikalla reilusti ennen kahdeksaa ja kolme oli ennen meitä jonossa. Nyt keksin miten odotussalin telkkariin saatiin ääni päälle. Reilu tunti vielä käpistelyä ja noin reilun kahden minuutin sessio lekurin kanssa: "Te hjyvä luksaatio, koti mennä vaa." Kiitti ja näkemiin.

Reilu 120 km autoilu, perse ihan jumissa ja kaikki aikataulut perseelleen! Tässä moni tietysti ajattelee, että mitä melskaan ja vaahtoan, eikö terveys ole tärkeintä. Kyllä vaan, ja onneksi ei sitten käynyt pahemmin, mutta systeemi ei toimi. Olkaa onnellisia te, joilla on työterveyshoito ettekä ole koskaan tutustuneet miten päivystystoiminta toimii. Se ei toimi!

Tämä tietysti aiheutti töistä myöhästymisen ja kun avaduin siellä, työkaverit ehdottivat, että minunkin pitäisi hankkia älykännykkä. Voisin surffata siellä kun odotan. Valitettavasti se ei toimi. Yhdessäkään älykännykässä ei ole sellaista akkua, että se riittäisi niin pitkäksi aikaa.

Selvyyden vuoksi kerron, että en ollut itse potilas, eli jos joku terveydenhuollon ammattilainen nyt tekee vastoin sääntöjä olevia hakuja, ne eivät löydy minun nimelläni. Edellisellä kerralla kun olin henkilökohtaisesti päivystyspotilaana olin niin kipeä, että en jakasanut valittaa mihinkään. Sillä kerrallakaan  ilmoittautuminen ei onnistunut sitten millään ilveellä. Menin takaisin ulos ja nukuin aamuyön sairaalan parkkipaikalla autossa ja odotin parempaa oloa (mot).

Kritiikkini ei kohdistu hoitajiin tai lääkäreihin. Hehän tekevät vain töitään niillä työkaluilla, jotka työnantaja on heille antanut. Sitä ihmettele, että miksi:

Miksi päivystyksessä on aina mielettömät jonot kun minä olen siellä?
Miksi kaikki lääkärit ovat ei-suomalaisia?
Miksi mediassa väännetään kättä Carean Kouvolan ja Kotkan maksuepäselvyyksistä aina ja aina vaan eikä valmista tule?
Miten huonokuntoiset vanhukset selviävät touhusta, jos he eivät tiedä mitä nappia pitää painaa eivätkä he ymmärrä heikosi suomea murtavan lääkärin puhetta?
Kenen etu on, että päivystys toimii tällä tavalla kuin se toimii?
Mitä se maksaisi, että pikkuvaivan hoitamiseen ei menisi kokonaista päivää?
Eikö ole varaa hankkia edes uusia lehtiä puhkikuluneiden tilalle sinne odotustilaan?
Onko yksikään asioista päättävä poliitikko henkilökohtaisesti koskaan käynyt katsomassa millaista päivystystoiminta on?

Rakentakaa se uusi Ratamo. Rakentakaa se suolle. Rakentakaa se vaikka kelluvaksi keskelle Käyrälampea, mutta katsokaa sitten, että siellä on sellainen määrä henkilökuntaa ja välineitä, että homma toimii. Jos nykyinen toiminta siirretään uusien seinien sisälle ei siitä hyödy muut kuin alueen tavalla jos toisella kokoomukseen linkittyneet rakennusliikkeet.

Olen suunnistaja

Se on nyt tieteellisesti todistettu: Olen suunnistaja. Tein Ylen sivulta löytyvän, kovasti radiossa hehkutetun testin. Lopputulos oli, että suunnistus on minulle sopivin laji 83% osuvuudella.

Seuraavaksi sopivimmat liikuntamuodot minulle olisivat maraton 77%,  jooga 75% ja golf 75%.

Vähiten minulle sopivat: paini 45 %, jääkiekko 46 % ja crossfit 48% .

Maraton sopisi ehkä teoriassa jos tiellä juoksu ei olisi niin puuduttavan tylsää. Jooga ei ole edes tullut mieleen ja golf ei sovellu muuten.

Vähiten sopivat lajit ovat aika hyvin kohdallaan. En halua kieriskellä kenenkään nihkeän miehen kanssa matolla samalla kun muut katsovat ympärillä. Jääkiekko ei kiinnosta minkään kokoisissa annoksissa ja crossfitistä en tiedä yhtään mitään.

Yllättävintä omasta mielestäni oli se, että ammunta ei ollut sopivimpien lajien joukossa. Sitä olen joskus harrastanut ja oman tuntumani mukaan se oli minulle varsin sopivaa touhua. Ehkä ammunnan blokkasi pois testin hiki-kysymys johon vastasin haluavani hikoilla.

Viihdettähän tämmöiset testit ovat, sitä ei kai kukaan edes epäillyt, mutta hauskoja sellaisia. Kysymyksistä on helppo päätellä miten ne vaikuttavat lopputulokseen. "Haluatko kimpassa toteuttaa väkivaltaa?" Jos vastaat kyllä, jääkiekko saa pisteen. "Haluatko ratkaista yksinäsi nasevia ongelmia?" Jos vastaat kyllä, suunnistus saa pisteen.

En tiedä onko erästä insinööritestiä enää olemassa. Ehkä jaksanut etsiä netistä. Siinä oli kysymys joka meni suurinpiirtein näin:

Kysymys: Kuinka monta ydinreaktoria Suomessa on?
Vastausvaihtoehdot:
a) 1
b) 2
c) 4

Pisteen sain oikeasta vastauksesta joka oli c) 4. Oikeat vastaukset kerrottiin siis lopuksi.

Seuraava kysymys paljasti testin rakentaneen henkilön nerokkuuden ja sen, että vain insinööri kykeni ymmärtämään mikä oli jippo.

Kysymys: Häiritsikö sinua se, että edelliseen kysymykseen ei ollut tarjolla lainkaan oikeaa vastausvaihtoehtoa?
a) kyllä
b) ei

Tämä päti silloin. Nyt eli tammikuussa 2016 oikea vastaus on c. Olkiluoto 3:sta en ota laskuhin mukaan vielä lainkaan, sillä sitä ei tietääkseni ole vielä edes ladattu polttoaineella saati käynnistetty.

Virtuaalisuunnistuksen 2015-2016 "väliraportti"

Kausi alkoi Marraskuun 30. päivä Katronträsk'n Keskimatkalla. Kuten edellisellä kaudella homma ei tänäkään vuonna ota luonnistuakseen. Vähintään yksi, yleensä useampi väli menee pieleen. Avaustapahtuman tulokset tästä linkistä.


Tämä kuva on simulaattorin käyttöliittymästä. Viikon aikana on yleensä kolme tapahtumaa. Simulaattorin nettisivuilla on  sama lista. Tulokset ja häveli näkyvät vasta sitten kun tapahtuma on päättynyt tai heti oman osallistumisen jälkeen.

Minun tämän kauden  ensimmäinen ratamestarointi oli 26.12. Pillinkankaalla. Maasto oli valmiina viime kaudelta, eli toteutus oli suhteellisen nopea tehdä. 57 osallistujaa. Nopein oli Topi Syrjäläinen.

Klikkaa kuvaa.

31.12 oli vuorossa Mika Raution mestaroima Kytäjän erikoinen. Kytäjän maasto on virtuaalisesti vaativuusasteeltaan täydet 5/5. En tiedä onko näin luonnossa, sillä en siellä ole käynyt. Katsokaa TÄTÄ, paras suoritus ikinä simulaattorissa. Keskittyminen kesti kasassa ja vedin aivan riskirajalla. Ykkönen osui suoraan rastille kuten olin suunnitellut ja siitä sitten vaan tietä myöden maaliin. Animaatiossa edellä oli yksi minua nopeampi ja kaksi hitaampaa. Sijoitukseni oli 10. 1:04 voittajalle hävinneenä. Nopein oli taas jälleen kerran Topi Syrjäläinen.

Kirjoitan tätä 9.1. ja kauden toinen ratamestarointini Güoeloe on juuri alkanut. En voi kommentoida sitä tämän enempää, sillä tapahtuma on parhaillaan käynnissä.

Kannattaa huomata myös 23.1. alkava Töröstin tapahtuma. Se on uusi maasto virtuaalirasteilla ja Kouvolan Sanomien iltarasteilla kävijöille se on tuttu paikka. Luvassa on KS:n värejä! Osallistuijen määrää ei ole rajoitettu. Osallistuminen on ilmaista, eli mukaan vaan.