Lumensyvyys 103 cm.

Pertsan sukset voitelin jo kotona. Sinistä LF parafiiniä. Pitoalueen vanhat liisterit vedin pois, mutta en puhdistanut pohjaa. Laiskuutta joka toimii pohjimmaisena pohjavoiteena. Vedin päälle ensin vähän Start-pohjavoidetta ja sen päälle vähän Startin tervavitosta. Perusvoitelu, jolla aloitetaan.

Etupihaa terassilta kuvattuna.

Ensimmäinen aamu valkeni, ja lämpömittari näytti selvästi enemmän pakkasta kuin mihin kotoa lähdettäessä olin varautunut: -23 astetta. Olen hävittänyt kaikki paitsi yhden Rexin vanhan purkin, joita ei ikinä tullut käytettyä ja jotka eivät tuntuneet toimivan. Olen tottunut käyttämään Startin purkkeja. Se ainoa jäljellä oleva Rex on vaaleanvihreä kova -8...15. Sitä siis aamulla vielä ohuen ohut kerros pohjaan. Ja mikä oli tulos?

Sukset pelasivat ihan mielettömän hyvin. Luisto todella hyvä eli yhtä hyvä kuin junnun luistelusuksilla. Latu oli yöllä ajettu ja olimme melkein ensimmäiset sillä. Olisi luullut, että niin kylmällä ei luista mihinkään, mutta se oli luulo. Pito oli täydellinen. Mökkimme lähellä on ylikulkusilta, jonka yli latu menee. Siitä pääsin suorin vartaloin ylös eikä tehnyt tiukkaa. Mahtavaa.

Ensimmäinen 7 km melkein pelkkää nousua. Sitten hiihdin varmaan elämäni nopeimman 3 km. Tunturijärven lavun paikkeilta kohti Hyyverovaa eli Luosun ja Aurinkotuvan puolivälin risteystä. Koko matka loivaa alamäkeä ja luisto oli ihan tolkuton. Kellosta ei saa dataa kenttäolosuhteissa ulos (selitys tässä), joten se on ehkä vain mutunopeutta, mutta huikelta tuntui.

Huomasin, että sillä aikaa kun olimme tulomatkalla istuneet autossa, euro oli devalvoitunut. Lounas näillä leveysasteilla maksoi selväsi enemmän kuin omasta lähikaupastani ostettuna.

Tällä jaksaa lykkiä Ylläksen latuja.