tiistai 16. elokuuta 2016

Pistesuunnistus

Tiistaina 16.8. oli tarkoitus ottaa hieman löysemmin. Selkä oli kipeä viikonlopun jäljiltä ja keskiviikkona on KS-liigan osakilpailu. B-rata kajasti mielessä, mutta ratamestari sai minut ylipuhuttua lähtöpaikalla. Otin pistesuunnistuskartan.

Aikaa on enintään tunti ja siinä ajassa on käytävä niin monella rastilla kuin mahdollista. Rasteista saa pisteitä rastitunnuksen eli leimasimeen merkityn koodin verran. Yliajasta sakotetaan, eli tunnin häämöttäessä pitää olla lähellä maalia. Ratamestari selitti kuinka tunnissa olisi mahdollista kerätä kaikki pisteet. "No joo", totesin ja tiedostin myös sen, että hän on selvästi minua kovakuntoisempi. Yllytyshullu kun olen niin kokeillaanpas nyt tätäkin.

Kartta oli tämän näköinen:

 Klikkaa kuvaa niin se suurenee.

Lähtöön oli matkaa sata metriä ja sinne mennessä hahmottelin miten kierrän rastit: ensin lähdöstä luoteeseen, pohjoinen, keskellä tien itäpuolella, eteläisimmät.  Jos tässä kohtaa on aika tiukilla niin tietä pitkin suoraan maaliin, jos ei ole niin sitten loput keskeltä.

En tiedä olisiko tämä ollut mahdollista edes ilman kelloa. Alku meni hyvin, vaikka kakkosta etsinkin liian alhaalta. Mielestäni paikalla oli kaksi jyrkännettä, joista alempi oli isompi. Kartassa oli kuitenkin vain yksi. Metkaa oli se, että koodia ei tarvinnut tarkistaa. Kaikki rastit jotka kohdalle osuvat ovat oikeita.


37:n kohdalla aikaa oli vartti jäljellä ja näytti siltä, että saan kaikki kerättyä. Siitä 36:lle ja sitten suon ja viivoitetun kierto ja 34:lle. Siitä suoraan 35:lle. Vajaa 10 min aikaa ja tarkoitus oli mennä 46:lle. Mutta! Huomasin rastit 33 ja 32, jotka näyttivät vierailta. Oliko käynyt niillä vai en? 33 on iso kivi polun vieressä eikä minulla ollut mitään muistikuvaa, että olisi leimannut sellaisella kivellä. 32+33=65. 65 > 46. => Päätös: menen 33 ja 32 kautta. Näin tein eikä minulla ollut vieläkään rasteilla käyntien jälkeen mitään muistikuvaa siitä olinko käynyt niillä aiemmin. K:n kohdalla aikaa oli jäljellä 3 min. Teoriassa siinä ajassa olisi ehtinyt käydä 46:lla. Jos kaikki ei kuitenkaan mene nappiin tulee sakkoja. Eli jätin 46:n pois ja menin maaliin.

Olin kuin olinkin käynyt 33:lla ja 32:lla jo "menomatkalla". Jos olisin kääntänyt kartan toisin päin olisin hahmottanut mitä kautta sinne menin (tein näin autossa kotimatkalla). Metsässä ei sitä saanut pääteltyä. Olisin siis vallan hyvin ehtinyt kerätä kaikki rastit ja aikaa olisi jäänyt noin 3 min jäljelle. 

On yllättävän vaikeaa hahmottaa missä on käynyt ja minne pitää mennä kun karttaa pyörittelee kaiken aikaa eikä ole rastiväliviivoja. Reitti olisi pitänyt piirtää etukäteen tai käydyt rastit olisi pitänyt vetää mustalla tussilla yli.

Kiitos Petterille tästä mukavasta suunnistustehtävästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti