Kouvolan luontopolut osa 2/2

Kouvolan luontopolut osa 1/2 löytyy täältä.

7. Alakylä 

Pituus 4,58 km.

Alakylän luontopolun lähtöpaikalla on tämän verran paikallistietoutta. Kuten näkyy vasemmanpuoleinen lasi karmeineen ja saranoineen on kammettu irti ja sijoitettu taulun taakse. Saman firman asentajat ovat myös purkaneet polun varrella olevan kodan kattoa ja sijoittaneet palahuovat levälleen polun varteen.

Kota oli niin hurjassa kunnossa, että sinne ei voi mennä ilman kumihanskoja ja rokotuksia. En ottanut kuvaa vaan jatkoin kiireesti matkaa.

Pitkospuita on usemmassa kohdassa ja pitkät pätkät. Nekin ovat parhaat päivänsä nähneet. Tuskin lankut itsestään hyppäävät sivuun, eli joku niitäkin on siirrellyt. Onneksi ovat niin järeää tekoa, että saivareiden into loppuu lyhyeen niiden kanssa.

Muutamassa kohdassa on veden kovertamien syviä uurteita. Parissa kohtaa näytti siltä, että maata oli valunut jokeen aivan hiljakkoin. Kaivuria ei paikalla ole ollut, eli kyllä se oli kuluvan kesän sateiden aiheuttamaa eroosiota.

Luontopolkua? Tätä piti tallustella melkein 2 km. Viitoissa ja karttakuvassa lukee, että tämä on kuntopolkua. Eli onko luontopolkua vain se Kymijoen rantaa seuraileva osa? Kiersin reitin kuitenkin sen kuvan mukaan, joka karttasivulta luontopolku-valinnalla. Tämä tieosuus kuului sen mukaan luontopolkuun.

plussat
• Kymijoen maisema Korian sillan tuntumassa
• Polku on viitoitettu selvästi.
• Pitkospuita ja pitkospuusilta.

miinukset
• Roskia
• Huligaanit rikkoneet paikkoja.
• Kartan tiedot ristiriitaiset.
• Pitkä pätkä heinittynyttä tai risukkoista huonokuntoista polkua jossa ei ole mitään nähtävää.
• Pitkä pätkä maantietä.
• Polun karttakuvassa on kaksi pientä haaraa. Toisen löysin, mutta toista en.

8. Myllypuro

Pituus 3,43 km.

Lähdin matkaan Kiehuvantien päästä, eli Gasumin maakaasuaseman vierestä. Toisesta päästä lähteminen on käytännössä mahdotonta sillä reitti päättyy keskelle Kymenlaaksontien penkkaa, eikä sillä puolelle tietä ole kevyenliikenteen väylää.

Ajoin paikan ohi ensin autolla molempiin suuntiin. Ei mitään. Vein auton parkkiin Vuokkomäentielle ja kävelin tietä pitkin. Kartan mukaan lähtöpiste "on tässä", mutta tien reunassa on pelkkää pusikkoa. Katselin maisemia ja huomasin, että sillan alta pilkistää puinen kaide. Lähtöpaikka löytyi. Tien penkkaa niittänyt kone oli laahannut niittämäänsä horsmaa ja heinää mukanaan niin, että se oli kasautunut puisten rappusten päälle. Lähtöpaikan näki vasta kun seisoi aivan se edessä. Ylös tielle tämä ei näkynyt.

Tästä se alkaa ja alku vaikuttaa lupaavalta.

Pato. Näkyvissä on uusia metallirakenteita. Kojussa on vedenkorkeusmittari ja kojun päällä aurinkokenno. Mittaustieto lähtee jonnekin. Tässä näkyy vesi virtaavan, mutta monessa kohtaa puro oli melkein kuiva. Esitteen mukaan tässä on ollut joskus mylly.

Tätä se oli suurimmalti osin. Erittäin juurakkoista polkua ja luonnontilassa olevaa metsää. Metsä oli pääosin lehtoa, vaikka tässä kuvassa näyttääkin karummalta.

Tämä kyltti on reitin toisessa päässä, eli Kymelaaksontien viressä. Tämä reitti ei suosi mopopoikia (eikä muita häiriköitä), sillä kummastakaan päästä ei pääse helposti reitille. Siksi lukuisat taulut ovat ehjiä. Reitillä on pieni lenkki ja niistä pohjoinen osuus on selvästi vähemmän käytetty. Siellä oli pari taulua, joista ei ollut kuin raamit jäljellä. Ilmeisesti olivat lahonneet omia aikojaan.

Reitillä on paljon lyhyitä pitkospuita, jotka ylittävät uurteita. Pitkospuita oli uusittu kuluvana kesänä ja rakennustarpeita oli vielä jäljellä. Oletan, että kunnostustoimet olivat vielä kesken.

Alkuosan lupaavan ja mielenkiintoisen osan jälkeen loppu olikin yksitoikkoista. Maisema on samaa ja katse on pidettävä tiukasti edessä ettei mene nurin.

plussat
• Paljon pitkospuita ja pieniä sillanpätkiä
• Pato.
• Kunnostustoimia tehty.
• Paljon ehjiä luontoaiheisia tauluja.
• Selvät opastemerkit.

miinukset
• Ei parkkipaikkoja.
• Alkupistettä oli vaikea löytää.
• Kartassa epätäsmällisyys.


9. Kammarmäki 

Pituus 4,6 km

Kammarmäen polulla Vuorilammen päältä aukeaa upea maisema. Kalliojyrkänne on pystysuora ja pudotusta on noin 25 m. Reunan yli on siis katseltava mahallaan maaten.

Kuva latistaa näkymää. Nousun jyrkkyys on noin 60 astetta. Avuksi on viritetty köysi.

Opasteiden väri on sininen. Muoto vaihtelee.

Infokyltti löytyy parkkipaikan vierestä. Onko luontopolkujen rakentaminen ajoittunut samoille vuosille kuin suuri kuntopolkujen rakentamisbuumi oli? Yhtäläisyyksiä on havaittavissa.

plussat
• Asiallinen parkkipaikka
• Polku on viitoitettu selvästi.
• Kaksi hienoa maisemaa.

miinukset
• Paikoin tylsä ja siksi tuntuu liian pitkältä.
• Yksi heikkokuntoinen infotaulu.
• Tiellä kävelyä.

erityistä
• Pari todella jyrkkää kohtaa polulla, eli jäykkäpolvisten ei kannata mennä.

10. Känkkärä

Pituus 2,88 km.

Komeat uudet viitat. Tämmöisiä pitäisi olla joka polulla ja joka mutkassa.

Tässä kelpaa syödä eväitä. Polun varrella on myös uusi kota, jossa on myös nuotiopaikka ja pikkuinen grilli. Kodasta en ottanut kuvaa.

Komeaa katseltavaa Kymijoelle. Vaikka vastaranta onkin ei-luonnontilainen, niin siitä huolimatta hienoa maisemaa.

Pahimmissa eli korkeimmissa kohdissa on kaide turvana ja muutama pätkä löytyy myös portaita.  Korkeuseroa Känkkärän luontopolulla on kohtalaisesti.

Tämä kuva on otettu joen luontopolun vastaiselta rannalta. Tarkkaan kuvaa katsomalla näkyy luontopolun vieressä oleva kaide.
  
plussat
• Upeat maisemat Kymijoelle.
• Kota ja nuotiopaikka.
• Parkkipaikka.
• Makasiinikahvila ja muut nähtävyydet lähtöpaikan läheisyydessä.
• Hienot viitat.

miinukset
• Vajaa puolet polun pituudesta on tietä. (Tietysti voi kävellä maisemapolun edestakaisin, mutta kuten olen todennut minä menen kartan mukaan koko reitin.)


11. Kirkkovuori

Pituus 1,08 km.

Kouvolan Anjalassa satoi vettä 21.7.2018 niin paljon, että se ylitti valtakunnan uutiskynnyksen. Tunnissa satoi 80 mm, joka on normaali kuukauden sademäärä. Samaan aikaan Kouvolan keskustassa vesi valtasi Heimosen kengän liikkeen kävelykatu Manskin varrella. Itse asun noin puolivälissä näitä paikkoja ja meillä sateli vain vähän, eli ei mitenkään erikoisen paljon. Tässä todiste Ajalan vedenpaisumuksesta:

Kuva on luontopolulta Sihvakan uimalasta kohti hautuumaata menevällä tiepätkällä. Tie nousee mäen päälle ja laskee sitä toiseen suuntaan. Eli mäen päällä ei ole järveä tms., vaan mäen lakipiste on pieni ja laskee saman tien toiseen suuntaan. Vettä on ollut melkoisesti. Railon syvyys enimmillää on noin 30 cm. Eikä tämä ollut pahin. Kirkon parkkipaikalta ylös Sihvakalle nousevalla tiellä on vesi kovertanut noin 40 cm syvän kaivannon. Itse tulin paikalle polkupyörällä, joten pystyin väistelemään urat. Autolla on ajettava niin, että railo jää varmasti renkaiden väliin, muten meno stoppaa siihen. Melkoinen on voima vedellä, eikä sitä vettä siis pumpattu vaan se tuli satamalla.

Niinpä niin! Nämä taulut eivät liity luontopolkuun vaan ympäristöpolkuun. Ainakin kuusi kpl niitä on ollut, sillä hautausmaan vieressä on taulu nro 6, joka on vielä jotenkin kunnossa. Muut jotka luontopolun reitille osuivat olivat tätä tasoa. 

Anjalanlahti Kirkkovuoren päältä katsottuna.

Vesitorni. Tämän katolla on joskus ollut KS:n Yökupissa rasti. Nyt se ei enää ole mahdollista, sillä portaat on purettu melkein kokonaan. Tornin toisella puolella on graffiitti, jossa on hieman yritystä. Näitä sutaisuja en ymmärrä. Ne eivät näytä miltään ja vaikka näytäisivät, niin niistä ei saa mitään selvää.

plussat
• Hieno maisema Kymijoelle, vaikka varsinaiselta reitiltä pitääkin hieman poiketa
• Sihvakan uimapaikka.
• Parkkipaikat.

miinukset
• Opastekylteissä joita alueella on, lukee ympäristöpolku, joka on eri kuin luontopolku.
• Yhdessä polun risteyksessä viitoitus puuttuu.
• Luontopolusta ei mitään infoa paikan päällä. Kirkon parkkipaikalla on info-taulu, mutta se on sekava.
• Roskia ja ilkivaltaa


12. Karhulampi (Jaala)

Pituus 7,54 km.

Tämä opaste on polun pohjoisosissa. Viitoitukset oli tehty erilaisista muovinauhoista ja osa niistä näytti niin uusilta, että olivat varmaan ensimmäistä kesää auringossa.

Lähdin matkaan polun keskeltä Vanhan kelon kohdalta ensin kohti luodetta. Esimmäisen kilometrin aikana kävi mielessä luovuttaminen useamman kerran. Heinittynyt polku, joka menee valtatien ja jäteaseman välissä ei paljon houkuta. Kun vettä alkaa näkyä puiden lomasta, tilanne paranee. Ja tulihan sieltä vastaan hiidenkirnu.

Jos ei muuta syytä ole lähteä Jaalan reitille niin ainakin tämä hiidenkirnu kannattaa käydä katsomassa. Metkan muotoinen ja syvyyttä taitaa olla peräti 10 cm.

Jostain syystä karttakuvan reitti loppuu kesken. Puolisen kilometriä pohjoisempana on Karhulammen laavu, joka selvästi kuuluu reittiin, koska sinne viitat opastavat. Pienen ihmettelyn jälkeen älysin kävellä laavulle asti. Luontopolun paikasta, kartan ilmiselvästi virheestä ja päätepisteenä olevasta laavusta voisi tietysti vetää johtopäätökset siitä, millainen taktiikka on ollut tämän luontopolun perustamiskulujen avustuksia haettaessa. Mutta - en sano asiasta mitään.

Yritetty on, mutta ei ole syttynyt. Ihme, että kirves oli vielä tallella. Laavu on tien vieressä, eli siihen pääsee myös amis-bemarilla.

Asukkaista ei havaintoja, mutta savotan jäljet olivat selvät.

Vanhalta kelola vesitornille menevä osa meinasi jäädä käymättä kokonaan. Paikalla oli kaivettu kaivurilla ilmeisesti kaapeliojaa, enkä löytänyt polun päätä tien toisella puolella. Kun oli jo menossa autolleni, huomasin vahingossa mistä polku meni. Vanhan kelon ja vesitorin väliseltä pätkältä ei ole mitään kerrottavaa - enimmäkseen pusikkoa.

plussat
• Hiidenkirnu
• Useita luontohavaintoja

miinukset
• Polku on paikoin melkein kokonaan umpeenkasvanut
• Karttakuvan reitti puutteellinen molemmissa päissä reittiä.
• Reitti on Jaalan puoleisessa päässä tylsä.
• Pitkä pätkä tiellä kävelyä.

erityistä
• Polulla oli erittäin paljon muurahaisia. Niin paljon, että siinä ei voinut seisoa paikallaan.
• Majavan pesä


13. Kokkokallio (Verla)

Pituus 1,97 km.

Hiidenkirnu Kokkokalliolla. Jaksan ihmetellä tätä. Jos laitan kalliolle kivenpalan ja kaadan siihen ämpärillä vettä päälle, ei kalliosta kovin isoa palaa lähde pois. Kuinka monta ämpärillistä tähän on vaadittu? Tai jos otan poravasarani ja alan piikata tämän kokoista reikää, niin paljonko on sähkölasku?

Lähdin tällekin polulle kartan mukaan ja yritin kiertää alla olevan kuvan mukaisen reitin lähtien matkaan numeron 799 kohdalta. Siitä menee polku ylös mäelle, mutta Kokkokallio-teksin ympäröivää lenkkiä ei ole. Lopetin tämän patikoinnin numeron 771 kohdalle, ja siellähän tämän reitin oikea lähtöpaikka olikin. Siinä on opastaulu, jossa on lähempänä totuutta oleva kartta polusta. Kannattaa siis lähteä polulle pohjoisimmasta päästä.

Kokkokallion polku on pääosin viitoitettu näin. Myös muutama opasteviita löytyy.

plussat
• Iso hiidenkirnu
• Paljon luontoaiheisia infotauluja
• Verla vieressä

miinukset
• Kartta netissä ei pidä paikkaansa.
• Kallion päällä pitää olla tarkkana, että pysyy oikealla polulla.

erityistä
• Tätä luontopolkua ei ole esitelty luontosivulla eikä esitteissä, mutta se löytyy kartasta.


14. Huhkainvuori

Tämä luontopolku pitäisi löytyä Vierumäentien vierestä muutaman kilometrin päästä Kimolan kanavasta. Löysin yhden vinon kyltin ja siitä vähän polun alkua. Parisataa metriä pystyin seuraamaan heikkoa polkua ilman vesuria, mutta sitten polku hävisi kokonaan enkä löytänyt sitä. Palasin tielle ja yritin löytää polun toiseen suuntaan menevän osan, mutta en löytänyt.

Huhkainvuori näytti kohtalaisen korkealta, eli sen päältä olisi varmaan ollut upeat maisemat.

miinukset
• Ei ole enää olemassa, eli kasvanut täysin umpeen.

erityistä
• Tätä luontopolkua ei ole esitelty luontosivulla eikä esitteissä, mutta se löytyy kartasta.


15. Kimola

Pituus 4,25 km.

Lähtöpaikka on aivan Kimolan kanavan nippunosturin vieressä. Reitti on merkitty kallioon valkoisilla nuolilla ja maastossa merkinnät on maalattu puihin.

Kourien alla oleva pudotus on melkoinen. Vaikuttavan näköinen rakennelma.

Kimolan luontopolun viitoitusta.

 Lisää Kimolan luontopolun viitoitusta.

Hieno maisema Valkialammen nuotiopaikalta katsottuna.

plussat
• Valkialammen nuotiopailakalta avautuu hieno maisema. Melkein kuin Olhavalla.
• Polkuosuus merkitty selvästi.
• Kartta piti paikkansa.

miinukset
• Pitkä osuus tietä.
• Ei minkäänlaisia kylttejä tai infotauluja.

erityistä
• Kimolan kanavan työmaa oli aloitettu. Jäljistä päätellen luontopolun kiertäminen ei kohta ole mahdollista, sillä osa siitä jää työmaan alle.
• Tätä luontopolkua ei ole esitelty luontosivulla eikä esitteissä, mutta se löytyy kartasta.


Yhteenveto

Luotopolut eivät tietenkään ole kuntopolkuja tai kevyenliikenteen väyliä. Eli niiden kuulukin olla kapeita ja vaikeampia kulkea. Niiden patikointiin tarvitaan hieman enemmän omatoimisuutta kuin kuntopoluilla hölkkäilyyn. On havaittavissa selvä ero eri luontopolkujen välillä. Osalla poluista on jatkuvaa käyttöä, osalla vain harvoin jos koskaan.
  
Kouvolan luontopolut olivat mielenkiintoisempia kuin osasin odottaa. Useita kiinnostavia yksityiskohtia, joista päälimmäiseksi nousee - tai syvimmälle laskee - Kokkokallion hiidenkirnu. Useat polut vaatisivat pientä ehostusta. Yksi epäkohta tai puute on viitoitusten kirjava ulkoasu ja kunto. Erilaisia nauhoja, vinksallaan olevia kylttejä ja maalauksia on paljon, jotka vaatisivat yhdenmukaistamista ja siistimistä. Raivaussaha, lautaa, naulaa ja ruuveja sekä muutama purkki maalia - näillä saisi vähällä vaivalla helposti ehostettua luontopolkuja. Kun nettisivut on laitettu tiptop kuntoon, niin kai itse polutkin olisi laitettava? Ja näin ilmeisesti on myös tapahtumassa, sillä kesällä kun projektini oli menossa luin uutisen, että muutamia luontopolkuja kunnostetaan. Ja havaitsin tämän myös paikan päällä. Toivottavasti toimenpiteet ulottuvat kaikkiin reitteihin.

Kouvolasta löytyy siis yllättävän hienoja maisemia ja luontokohteita muualtakin kuin Repovedeltä. Patikointia tuli kaikkiaan 56,62 km. Jos pitäisi valita kolme kohdetta yli muiden, ne olisisvat: Heisanharju, Känkkärä ja Kokkokallio.

Toivottavasti joku keksii keinon miten huligaanit saataisiin pois tärvelemästä paikkoja ja ihmiset eivät viskoisi roskia sinne tänne. Silloin moni paikka olisi viihtyisämpi.

Kouvolan luontopolut osa 1/2

Historiaa

Juoksin vuonna 2016 kaikki Kouvolan kaupungin alueella olevat kuntopolut päästä päähän. Jo silloin kävi mielessä kiertää myös luontopolut. Koska olen suunnistaja lähdin kuntopoluille kartta edellä. Eli seurasin, tai yritin seurata härkäpäisesti kaupungin karttapalveluun merkittyjä kuntopolkuja. Tietojen paikkansapitävyyden kanssa oli paikoin paljon toivomisen varaa, ja kun urakka oli valmis ei vähään aikaan tehnyt mieli kahlata nokkosissa ja vattupuskissa. Niinpä luontopolut jäivät silloin vain idea-asteelle.

Tilanne nyt

Kouvolan luotokohteet löytyvät nyt hienolta nettisivulta: Kouvolan luonto. Sieltä löytyvät luontopolut esitteineen ja tietoineen. Tästä sain kimmokkeen ja päätin tutkia kaikki luontopolut. Projekti piti olla valmis jo aikaisemmin, mutta tietysti sitkeä kesäflunssa pisti aikataulut uusiksi.

Em. sivustolta löytyvät myös Kouvolan luonnonmuistomerkit. Tätä kirjoittaessani (heinäkuun 2018 puoliväli) luonnonmuistomerkkien tiedot ovat vielä selvästi keskentekoiset, mutta oleellista on, että ne näkyvät jo kartalla. Palaan tähän aiheeseen joskus tulevaisuudessa.

Luontopolkuja on lueteltu 11 kappaletta. Näistä on selvät tiedot. Näiden lisäksi karttakuvasta, johon em. luontopolkujen kautta siirrytään, löytyy myös neljä luontopolkuja, joita ei ole erikseen lueteltu sivulla. Kartta on siis sama, josta aiemmin etsin kuntopolut. Onko tarkoitus lisätä nämä "ylimääräisten" luontopolkujen tiedot em. sivustolle vai ovatko ne jääneet vahingossa vielä roikkumaan karttatietoihin? Ei siinä mikään auta, kaikki on kiettettävä olipa esitettä tai ei.

Poluista asiaa

Esitteiden opaskartat ovat kovasti yksinkertaistetut. Niiden avulla ei käytännössä voi suunnistaa, eli ne ovat vain apuna. Ehkä tiedot löytyvät jostain outdoor-apsista tarkemmin? Itse kiersin polut ottamalla paperille printin polusta ja opettelemalla ulkoa mahdollisimman paljon ennen reissuja. Kouvolan kaupungin karttasivulta voi valita taustakuvaksi myös maastokartan. Siitä olisi hieman enemmän apua reitin kiertämisessä, mutta huomasin sen vasta kun osa poluista oli jo kierretty.

Esitteissä on kerrottu polkujen pituudet. Omat mittaukseni poikkeavat jonkin verran eri syistä: Olen harhautunut reitiltä. Olen poikennut polulta tarkoituksella tutkiakseni jotain tai polkua on ollut pakko taivaltaa myös takaisin päin. Luontopolkujen pituudella ei ole niin suurta tarkkuusvaatimusta. Jokainen patikoi sen verran kun hyvältä tuntuu ja sillä hyvä.

Tarkemmat osoite yms. tiedot löytyvät siis em. sivulta, joten niitä ei tässä ole käyty läpi.


1. Heisanharju

Pituus 4,3 km.

Tämä on niin upea paikka, että kannattaa mennä huonollakin säällä. Punkaharju pienoiskoossa eli kaunista maisemaa jossa on mukava patikoida.

plussat
• Maisemat
• Polku on hyväkuntoinen
• Palvelut (wc, kaivo, uimapaikka, kota, yms)
• Luontoaiheisia infotauluja reitin varrella

miinukset
• Paikalle menevä Viitasen tie tuhoaa auton iskunvaimentimet
• Paikalla oli ollut örveltäjiä. Ei ollut mukana muovipussia, että olisin saanut kaikki tyhjät tölkit. Melkein kaikissa oli sisällä tumppeja ja jotain, joten en viitsinut tunkea niitä reppuuni.

erittyistä
• Kelesjärven rannalla olevaan niemeen menevää lenkkiä ei en löytänyt. Etsin sitä, mutta en löytänyt. Polku kaartoi aiemmin itään päin ja palasin takaisin parkkipaikalle Iso Luotojärven itäpuolelta. Gps-reittä ja karttaa verratessa käy ilmi, että minun olisi pitänyt lähteä luoteeseen. Mistä kohtaa, sillä kun huomasin polun kaartavan liikaa oikealle, en etsimisestä huolimatta löytänyt muuta polkua. Ja edempänä kulkemalleni polulle olisi pitänyt tulle tämän "kadonneen" polkun toinen pää. Kyttäsin sitä, ja tarkoitus oli mennä siitä "takaperin" Kelesjärven rannalle. Eipä löytynyt tätäkään polun päätä. Minun on siis pakko mennä uudestaan Heisanharjulle.

2. Huikeinlenkki

Pituus 1,56 km.

Tästä se lähtee.

Tämä kyltti on myös lähtöpaikalla. Osoite kyltissä on www.luontosiivet.fi. Miten se liittyy luontopolkuun? Jos kiinnostaa, voi katsoa millaisen sivut ovat kyseessä.

Näitä pitkin kelpaa tallustella.

Näkymä tornista Lappalanjärvelle.

No eipä ollut huikein eikä edes toiseksi huikein lenkki. Maasto on kosteaa lehtoa, joka on suunnistajien kielellä aivan kaameaa rytöä. Onko tyyppi kiurunkannus-vuohenputkityyppi vai alvejuuri-sinivuokkotyyppiä? Jotain runsasravinteista joka tapauksessa. Lintutornille menee kunnon polku, mutta muuten reitti on osin tai kokonaan umpeenkasvanut. Kannattaa pukea päälle pitkät housut, sillä nokkoset kutittelevat sääriä. Jäljistä päätellen minä olin ensimmäinen tänä kesänä joka kiersi koko reitin.

Jos menet punaisilla rasteilla merkitylle osuudelle, niin kannattaa ottaa oma viikate mukaan. Heinä-elokuun vaihteessa oli vaikeuksia seurata polkua.

Tästä vaan läpi vaikka kuinka polttelisi jalkoja.

Mitä nämä merkitsevät? En löytänyt mitään tietoa. Kilometritolppia ne eivät ainakaan ole.
Oman mittaukseni matkassa on hieman ylimääräistä, koska harhauduin reitiltä vähän hieman. Lintutornilla kannattaa käydä, muuten ei ole hurraamista reitissä eikä maisemissa.

plussat
• Parkkipaikka.
• Uimapaikka.
• Lintutorni ja sinne menevät pitkospuut.

miinukset
• Puutteellinen viitoitus
• Polku on paikoin täysin umpeenkasvanut.
• Pusikkoa.
• Ei mitään infoa paikan päällä.
• Esitteen kartta eroaa hieman Kouvolan karttapalvelun kartasta.

3. Kalalampi

Pituus 2,46 km.

Kalalammen luontopolun pitkospuut on juuri kunnostettu ja niitä on pitkälti. Taitavat olla Kouvolan luotopolkujen pisimmät yhtenäiset ja myös kokonaispituudeltaan pisimmät pitkospuut? Kalalammen reunat ovat soiset ja niillä kasvaa jopa lakkaa. Marjoja en sentään havainnut. Yllättävän vähän roskaa löytyy lammen kiertävällä reitillä. Se on ilmeisesti siivottu samalla kun kunnostustoimia on tehty. Toista on siirtymätaival eli lammen etäläpäästä parkkipaikalle kulkeva leveä kuntopolku, joka on siis myös merkitty luontopoluksi. Se on kuorrutettu tupakantumpeilla. Joko nuoriso kokoontuu siellä, tai sitten joku lähitalon asukas käy tyhjentämässä tuhkakuppinsa sinne.

Vain muutaman sinisen reittitäplän huomasin. Tosin pitkospuut itsessään toimivat viitoituksena. Paikkaa tuntematon ei ilman karttaa silti tiedä minne pitää mennä. Parissa kohtaa olin näkevinäni myös tummanpunaisia merkkejä puissa. Ne ovat vuosikymmenten takaa jos ovat tarkoituksella maalattuja.

plussat
• Kunnostetut pitkospuut
• Uimapaikka
• 2 nuotiopaikkaa
• Laituri
• Järvimaisema 

miinukset
• Siirtymätaival Verkkokadun parkkipaikalta
• Mitään varsinaista nähtävää ei ole
• Ei kylttejä, opasteita tai viitoituksia.

4.Niivermäki

Pituus 2,48 km.

Niivermäen luontopolku on aivan kauppakeskus Veturin nurkalla. Luontopolun alussa on oma parkkipaikkansa. Polku kiertää Niivermäkeä ja melkoisia jyrkänteitä pääsee ihailemaan alhaalta.
Suunnistajille mäki on tuttu, ja siellähän vallitsee satumetsäinen tunnelma. Tasaisen pehmeää sammalpeite on kuorruttanut isoja aloja kuin jättikokoinen kokolattiamatto.

Paljon isoja puita oli kaatunut juurineen ilmeisesti kuluvan vuoden aikana. Reitin kohdalta niitä on raivattu, mutta muuten ne ovat ötököiden ja muiden lahottajien vapaassa käytössä.

Opasteet on maalattu molemmin puolin puita. Reitin kiertäminen onnistuu siis molempiin suuntiin ilman arpomista polkujen risteyksissä. Parista infotaulusta on korkannut pinta irti, eli talven yli ne eivät kestä, mutta muuten kaikki paikat ovat kunnossa

Jyrkänteitä, jotka latistuvat kuvassa. Usemmassa kohdassa jyrkänteillä on korkeutta pitkälti toistakymmentä metriä.

Näkymä lintutornista. Pari kerrosta lisää niin sitten alkaa näkymään kunnolla.

plussat
• Lintutorni.
• Erittäin vähän roskia.
• Info-tauluja paljon ja kaikki kunnossa.
• Siniset opastemerkit maalattu molemmin puolin puita.
• Hienoa sammalmattoa.

miinukset
• Lintutornista ei ole kunnon näköalaa.


5. Pappikallio

Pappikallio 2,53 km.

Lähtöpaikan taulu (tosin kartan mukaan lähtöpaikka ei ole tässä vaan parkkipaikalla). Taulurakennelma on hienosti saanut patinaa ja on ehjä. Reitin varrelta löysin pari luontoaiheista taulua, jotka olivat ehjät. Niiden numeroinnista voi päätellä tauluja olleen enemmän. Kyltissä on sama nettiosoite kuin Huikeinlenkin taulussa. Osoite on vanhentunut, sillä se ei liity aiheeseen mitenkään.

Pappikallion maasto on tullut juostua monet kerrat ristiin rastiin iltarasteilla. Luontopolun viitoituksena ovat siniset täplät puissa. Ne näkyvät myös yllä olevassa kuvassa. Parissa kohtaa oli hieman vaikeuksia seurata reittiä. Metsä on niin täynnä polkuja, että hentoisempi luontopolku tarhtoo karata silmistä. Vähän löytyy pitkospuita, mutta niiden kunto on heikko.
Pappikallion suurin puute on siinä, että siellä ei ole oikein mitään nähtävää. Yksi näköalapaikka on kallion päällä, mutta maisema puuttuu. Jos aidan yli kurkottaa ja katsoo alas, näky on lohduton. Törkeää, mutta siihen ei ole yhteiskunta keksinut mitään ratkaisua.
Hiihtoladun / kuntopolun pohjaa on parannettu ja uutta tasaista kivituhkaa on paksulti, mutta luontopolusta en keksi mitään muuta mainittavaa.
Printtasin avukseni tähän reittiin kartan, jossa pohjana oli maastokartta (oikea puoli).

Maastokartasta erottuvat sähkölinjat, jyrkänteet isommat ojat ja avokalliot, jotka on merkitty pisteviivalla. Tämä avulla pystyy paremin päättelemään missä reitti kulkee kuin opaskartan (vasen kuva) kuvan avulla.

plussat
• Parkkipaikka.

miinukset
• Roskia
• Pitkät pätkät kuljettava leveällä kuntopolulla
• Vähän nähtävää


6. Pioneeripuisto

Pituus 2,96 km.

Pioneeripuiston luontopolku sijaitsee entisen varuskunta-alueen takamaastossa osin Kymijoen rannalla.

Lähtöpiste reitille on jossain tässä. Pioneeripuistossa tehdään asuntomessujen rakennustöitä ja niihin liityviä puisto- ja maisemointirakenteita. Reittiä ei siis ole mahdollista aivan kokonaan kiertää kuten se on karttaan merkitty.

Tämä maisema ei ole aivan luontopolun varrelta, mutta joen rannalle olevalle kalliolle on matkaa vain muutama ylimääräinen metri.

Rantamaisema on joelle päin tietysti aina katsomisen arvoinen, mutta muuten nähtävää on kovin vähän.

Pioneeripuistostan yhdestä ojanotkosta kasvaa sakein saniaiskasvusto, joka Kouvolan luontopoluilta löytyi. Tätä kuvaa en pienentänyt, eli kun klikkaat kuvaa se suurenee - ei ihan niin suuriksi kuin saniaiset mutta sinne päin.
 

Mielenkiintoisimmat kohteet ovat ylikulkusillat.

Reitti menee kartan mukaa niin, että sillalta pitää hypätä suoraan alas alla olevalla tielle (tai toisin päin). Vieressä olevan aidan ja sillan perustusten välissä on sen verran rakoa, että siitä pääsee kiipeämään alas. Ilmeisesti on tarkoitus käyttää 50 m päässä olevia portaita, mutta tämäkin yksityiskohta osoitti taas, että käytäntö ei vastaa teoriaa.

 Tätä on suurin osa matkasta. Jäljistä päätellen mönkijöillä ja mopoilla on ajettu rallia.

plussat
• Kymijoen rantamaisemat

miinukset
• Pitkät pätkät pelkkää pusikkoista tietä
• Roskia ja isompaa jätettä, joka on selvästi raahttu paikalle huligaanien toimesta.
• Opasteet yms puuttuvat. Siniset täpät vain toiseen suuntaan kierrettäessä ja nekin harvassa.
• Polulla vähän nähtävää


erityistä
• Pioneeripuistoon  oli rakenteilla rakenteilla kun kävin täällä elokuussa 2018, eli reitti todennäköisesti muuttuu ja korjaantuu muutenkin.