Olen aina jännittänyt sitä, että olenko ajoissa paikalla.Ylivoimaisesti katsotuin painajaiseni on se, jossa olen lähdössä jonnekin jollakin ja kaikki tavarat ovat hukassa, edes housuja ei löydy. En saa edes lähtöä aikaiseksi saati sitten, että ehtisin perille. Niinpä olen reaalimaailmassa mieluusti reilusti etuajassa kuin vähääkään myöhässä.
Itseänihän minä tällä tavalla toimien kiusaan. Hukkaan omaa aikaani olemalla liian ajoissa ja odottamalla. Poikkeuksen tekevät lääkärien vastaanotot, joille menen täsmälleen sillä minuutilla kuin varattu aika on. Lääkärit (ainakin minun) ovat pääsääntöisesti buukanneet varauskirjansa aina niin täyteen, että jos et ole päivän ensimmäinen asiakas, aikasi on aina myöhässä. Poikkeus toki vahvistaa tämänkin säännön, mutta lääkärin vastaanotolle ei koskaan tarvitse mennä yhtään etuajassa.
Iltarasteille tavaksi on tullut mennä paikalle vähän ennen virallista aikaa. "Kyllä sinne pääsee jo varttia vaille." Vartti etuajassa on vielä ihan siedettävä ennakko, varsinkin kun siellä on ennen minua jo monta muuta kärkkymässä karttaa. Tapahtuman järjestäjälle se tietysti lisää paineita kun väki odottaa kieli pitkällä pääsyä maastoon ja toimiston pystytys on vielä vaiheessa.
Nyt tein ennätyksen. Olin lähtöpaikalla 24,5 tuntia ennen virallista lähtöaikaa. Utti hallin pihalla oli autoja, mutta ketään ei näkynyt missään. Kello oli puoli kuusi ja kuudelta pitäisi alkaa. Kävin sisällä hallissa, mutta sielläkään ei ollut suunnistajista mitään havaintoa. Muistan miten katsoin edellisenä iltana netistä tiedot: "Uttihalli klo 18.00". Joku mätti selvästi. Pieni kierros pihalla eikä mitään. Jos minulla olisi älykännykkä olisin tarkistanut asian siitä. Kun ei ole eikä juniorin kännyllä päässyt nettiin, hän soitti kaverille, joka tarkisti asian. KS Yökupin viimeinen osakilpailu on vasta tiistaina 2.12. KEHVATSU! Milloin se on tiistaiksi vaihtunut kun kuukausi tolkulla on tahkottu aina maanantai-iltaisin? Asia kirkas. Takaisin kotiin. Aikaa meni harakoille reilu tunti ja bensaa paloi viisi ja puoli litraa.
Uusi yritys.
 |
| Ote kartasta Linnoitus. |
Tässä sininen täppä eli minä olen päässyt Utin valleilta pois ja punainen eli Petri L. on jäänyt taakse. Tiukalle meni tämä kisa. Hidastelin kasille ja kympille ja niinpä Petri pääsi eteen, mutta loppukirissä olin nopeampi. Utin maasto on mukavaa ja B rata oli just sopiva minulle. Tykkejä en valitettavasti nähnyt 3-4 välillä. Kiersin aukon pohjoisreunan kautta ja valokeila osoitti juuri silloin väärään suuntaan.
Ja sen vielä sanon, että on surkea! Melkein mitätön ja varsin pliisu.Tämä tämän vuotinen Ylen joulukalenteri. Toljanteria on moitittu siitä, että se toistaa samaa kaavaa vuodesta toiseen ja iso mies käyttäytyy kuin pikkupoika. Kriitikoiden painostuksestako ei tänä vuonna ole Toljanteria joulukalenterissa? PÖH - sanon minä. Toljanteri ei ole iso mies vaan tonttu. Katsoisin Toljanteria vaikka se olisi viides uusinta, sillä se vaan on niin hyvä useilla eri mittareilla mitattuna. Sama se on Tuntemattoman kanssa. Kaikki tietävät miten siinä käy, mutta silti sitä katsotaan. Hyvät asiat pysyy ja paranoo.
Tämä tämän vuotinen on hengetön. Lavastukseen on satsattu, mutta muuten se on kuin siirappia muovikassissa. Niin siinä käy, että tätä Porokuiskaajan arvoitusta ei kukaan muista vuoden päästä, mutta Tojanterin muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti