Nyt kun kirjoitan tätä on kulunut 24 tuntia tapahtuneesta, eikä jaloissa tunnu vieläkään mitään. Outoa. Yleensä talven jälkeen ensimmäisen kunnon juoksurykäisyn jälkimainingeissa kintut on ihan setsuuria. Ehkä se iskee sitten huomenna.
lauantai 21. maaliskuuta 2015
Talvikuppia Kuusaalla
KS:n Talvikupin toiseksi viimeinen osakilpailu Kuusankosken keskustassa 20.3.2015
Tässä ollaan noin 5 minuuttia ennen prologin lähtöä. Parkkipaikan pinnasta voisi päätellä, että märkää oli. Ei ollut. Jalat eivät kastuneet ja sukat olivat kuivat vaikka käytiin metsän puolella. Pikkupakkasta oli sen verran, että märät maastokohdat olivat vielä jäässä. Kerran oli kuperkeikka lähellä, mutta lähellä on vain lähellä ja pystyssä pysyin.
Nyt kun kirjoitan tätä on kulunut 24 tuntia tapahtuneesta, eikä jaloissa tunnu vieläkään mitään. Outoa. Yleensä talven jälkeen ensimmäisen kunnon juoksurykäisyn jälkimainingeissa kintut on ihan setsuuria. Ehkä se iskee sitten huomenna.
Nyt kun kirjoitan tätä on kulunut 24 tuntia tapahtuneesta, eikä jaloissa tunnu vieläkään mitään. Outoa. Yleensä talven jälkeen ensimmäisen kunnon juoksurykäisyn jälkimainingeissa kintut on ihan setsuuria. Ehkä se iskee sitten huomenna.
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Opastusta
Olin liikenteenohjaajana isoissa hisu-kisoissa. En voi valitettavasti kertoa missä, mutta todettakoon, että eräs tietty tie oli näiden kisojen ajan kokonaan suljettu liikenteeltä. Tästä oli viranomaiselle ilmoitettu tarvittavat tiedot asianmukaisesti riittävän ajoissa ja heiltä oli saatu hyväksyntä asialle. Tie oli suljettu puomein, ajoneuvolla ajo kielletty -merkein (kuva alla) ja selittävillä teksteillä. Kun siitä ei päässyt, niin piipaa-auton oli pakko kiertää toista kautta. Vaikka pillit olivat päällä ja kaikki siniset valot mitä katolta löytyivät vilkkuivat, niin hätä ei silti ollut riittävän suuri. Aina on aikaa hälytysajossa pysähtyä ja "jutella" kovalla äänellä liikenteenohjaajien kanssa. Onneksi kaikki sitten loppujen lopuksi selvisi parhain päin.
Suunnistajat osaavat ajaa esimerkillisesti. Kaikki noudattavat opastusta ja ajo-ohjeita ja kaikki pysäköivät nätisti heille osoitettuun ruutuun. Suunnistajat ohjattiin vasemmalle omaan parkkiin ja siviilit suoraan sinne minne ikinä olivat menossa. Voisi luulla, että auton ulkomuodosta pystyisi päättemään ketä autossa on, ja minne heidät pitää ohjata tai millä asialla liikutaan. Ei voi.
Farmari Volvo. Katolla kaksi suksiboksia, jotka molemmat ovat täynnä sponsoritarroja. Autossa etupenkeillä kaksi H35 -sarjan miestä veryttelupuvut päällä.
- Ei me suunnisteta. Vauvauintiin ollaan menossa.
Ford Ka, vanhempaa vuosimallia ja ratissa noin D100, (tämä taitaa olla pienin sarjavalmisteinen auto mitä on olemassa jos mopoautoja ei lasketa. Ka'n sisälle ei mahdu sukset pitkittäin eikä poikittain).
- Paljonko on lähtöön matkaa?
Musta iso Mersu. Takapaksin merkintöjen mukaan kolmen litran kone jossa lisäksi compressor.
- "#%#&##% suunnistajia! Olen menossa Lidliin! "#¤%#%%!!!
Nissan, vuosimallia noin 1985. Helmat tosi nätilla kukalla.
- Onhan ruokalassa gluteeniton vaihtoehto ja saako sitä jo ennen lähtöä?
VW Tranporter, kyljissä tekstit "Viemäriavaus ... Oy", katolla letkuja ja jotain muita pitkiä vempaimia.
- Ei kun olen tulossa kisoihin, käännynkö vasemmalle kisaparkkiin?
Kia (maasturin näköinen ja kokoinen mutta silti pelkkä etuveto), takapenkillä kolme paria suksia.
- Onko pakko suunnistaa? Olen menossa keilaamaan.
VW Golf, taustapeilissä roikkuu joku valko-oranssinen esine (Ei ollut rastilippu vaikka kauempaa siltä näytti.
- Mistä tästä pääsee keskustaan? Onko Lähetyksen kirppis tässä lähellä?
Pieni Citroen (malli tuntematon).
- Missä pääsee voitelemaan sukset sisällä?
Sitten tuli 20 autoa letkassa. Ne ohjataan kaikki suoraan kyselemättä kisaparkkiin. Ei ole tilaa eikä aikaa erikseen kysyä jokaiselta keitä ovat. Kuuliaisesti kilpailijoiden sekaan joutui siis se kaveri, joka joutui kantamaan puoli kilometriä kahdeksaa keilapalloa. Pahoittelut. Mihin tarvitaan kahdeksan keilapalloa? Kahdeksat sukset ymmärtäisin, mutta pallot? Ehkä erilaisiin paikkoheittoihin tarvitaan erilaisia kierteitä ja siis erilaisia palloja?
Näin siis liikenteen- ja pysäköinninohjauksessa. Muut kisojen järjestelytehtävät ovat tarkempia, vaativampia ja yksitotisempia. Vai miten on itkumuurilla? Siellä jos jossain luulisi kuulevan selityksien selityksiä? En tiedä kun en ole siellä koskaan käynyt - en töissä enkä asiakkaana. Eli ilmoittaudun seuraaviin kisoihin talkoisiin itkumuurille, vaikka en asiasta mitään tiedä.
Suunnistajat osaavat ajaa esimerkillisesti. Kaikki noudattavat opastusta ja ajo-ohjeita ja kaikki pysäköivät nätisti heille osoitettuun ruutuun. Suunnistajat ohjattiin vasemmalle omaan parkkiin ja siviilit suoraan sinne minne ikinä olivat menossa. Voisi luulla, että auton ulkomuodosta pystyisi päättemään ketä autossa on, ja minne heidät pitää ohjata tai millä asialla liikutaan. Ei voi.
Farmari Volvo. Katolla kaksi suksiboksia, jotka molemmat ovat täynnä sponsoritarroja. Autossa etupenkeillä kaksi H35 -sarjan miestä veryttelupuvut päällä.
- Ei me suunnisteta. Vauvauintiin ollaan menossa.
Ford Ka, vanhempaa vuosimallia ja ratissa noin D100, (tämä taitaa olla pienin sarjavalmisteinen auto mitä on olemassa jos mopoautoja ei lasketa. Ka'n sisälle ei mahdu sukset pitkittäin eikä poikittain).
- Paljonko on lähtöön matkaa?
Musta iso Mersu. Takapaksin merkintöjen mukaan kolmen litran kone jossa lisäksi compressor.
- "#%#&##% suunnistajia! Olen menossa Lidliin! "#¤%#%%!!!
Nissan, vuosimallia noin 1985. Helmat tosi nätilla kukalla.
- Onhan ruokalassa gluteeniton vaihtoehto ja saako sitä jo ennen lähtöä?
VW Tranporter, kyljissä tekstit "Viemäriavaus ... Oy", katolla letkuja ja jotain muita pitkiä vempaimia.
- Ei kun olen tulossa kisoihin, käännynkö vasemmalle kisaparkkiin?
Kia (maasturin näköinen ja kokoinen mutta silti pelkkä etuveto), takapenkillä kolme paria suksia.
- Onko pakko suunnistaa? Olen menossa keilaamaan.
VW Golf, taustapeilissä roikkuu joku valko-oranssinen esine (Ei ollut rastilippu vaikka kauempaa siltä näytti.
- Mistä tästä pääsee keskustaan? Onko Lähetyksen kirppis tässä lähellä?
Pieni Citroen (malli tuntematon).
- Missä pääsee voitelemaan sukset sisällä?
Sitten tuli 20 autoa letkassa. Ne ohjataan kaikki suoraan kyselemättä kisaparkkiin. Ei ole tilaa eikä aikaa erikseen kysyä jokaiselta keitä ovat. Kuuliaisesti kilpailijoiden sekaan joutui siis se kaveri, joka joutui kantamaan puoli kilometriä kahdeksaa keilapalloa. Pahoittelut. Mihin tarvitaan kahdeksan keilapalloa? Kahdeksat sukset ymmärtäisin, mutta pallot? Ehkä erilaisiin paikkoheittoihin tarvitaan erilaisia kierteitä ja siis erilaisia palloja?
Näin siis liikenteen- ja pysäköinninohjauksessa. Muut kisojen järjestelytehtävät ovat tarkempia, vaativampia ja yksitotisempia. Vai miten on itkumuurilla? Siellä jos jossain luulisi kuulevan selityksien selityksiä? En tiedä kun en ole siellä koskaan käynyt - en töissä enkä asiakkaana. Eli ilmoittaudun seuraaviin kisoihin talkoisiin itkumuurille, vaikka en asiasta mitään tiedä.
sunnuntai 1. maaliskuuta 2015
Merkillistä suunnistusta
Kerään postimerkkejä. Olen kerännyt niitä koko ikäni ns. passiivisesti, eli otan talteen kaikki merkit mitä vastaan tulee ja talletan ne säiliökirjoihin. Suomi-kokoelma on Lape-numeroiden mukaisessa jkärjestyksessä samoin kuin Viro-kokoelma. Muut valtiot ja aiheet vain säilöttynä.
Aihekokoelmaa olen miettinyt aina silloin tällöin, mutta en saanut päätettyä mitä keräisin. Suomalaiset joulumerkit ovat toki omassa kansiossaan, mutta voiko sitä aihekokoelmaksi edes sanoa? Ei voi, sillä oikean aihekokoelman ulkoasu, rakenne ja käytetyt filateliset kohteet on tarkasti määritelty. Se on siis vain kokoelma.
Sitten keksin, että otan aiheeksi kartat. Kolmen minuutin surffaus netissä ja hylkäsin aiheen saman tien. Viisitoistatuhatta sen aihepiirin merkkiä on niin paljon, että siitä tulee hulluksi ja aihetta olisi pakko rajata rajusti jotenkin.
Miksi menen merta edemmäs kalaan? Miksi en keksinyt tätä ennemmin? Otan aihekokoelman aiheeksi tietysti suunnistuksen! Luonnollisesti.
Netti on keräilijän työkalu numero yksi ja luottokortti numero kaksi. Kymmen minuuttia ja olin tehnyt kaupat jo puolesta tusinasta merkistä. Sitten tuli vuoroon tämä:
1974 MM-kisojen merkit. Hintaa oli $1,95, toimituskulut $5 yhteensä $6,95 eli euroina 5,79. Seurantakoodin sain, joka oli 13M133024227 ja kuljettaja PTT. Miten em. koodi toimii, koska en saanut selvää kuka myyjä oli (netissähän tämä on mahdollista)?
Kopioin seurantalinkin sellaisenaan selaimeen ja hetkessä selvisi, että PTT on Turkin posti. Turkin posti! Huh huh - noinko tämä ostos mahtaa koskaan tulla perille? Miten perun luottokortilla olevan katevarauksen jos tämä on huti? Turkin posti ilmoitti minulle trackingcoden perusteella: "Bu sayfada görüntülenecek sonuçlar bilgi amaçlıdır" Siihen en osannut reagoidan mitenkään, mutta samalla sivulta bongatut tekstit"Ankara Finlandese 45 gr" antoivat ymmärtää, että jotain pientä on iskender kebapin kotimaasta toden totta lähdössä ankaraan pohjoiseen maahamme.
Kuusi päivää meni ja postista tuli kirjattu lähetys, joka sisälsi ylläkuvatut merkit. Maailma on pieni, se on niin pieni, että kaikki on muutaman klikkauksen päässä.
Diili: Munkki merkistä! Tarjoan munkin jokaisesta suunnistusaiheisesta postimerkistä, jota minulla ei ennestään ole. Pistä etanapostiin tai tuo tullessasi.
Aihekokoelmaa olen miettinyt aina silloin tällöin, mutta en saanut päätettyä mitä keräisin. Suomalaiset joulumerkit ovat toki omassa kansiossaan, mutta voiko sitä aihekokoelmaksi edes sanoa? Ei voi, sillä oikean aihekokoelman ulkoasu, rakenne ja käytetyt filateliset kohteet on tarkasti määritelty. Se on siis vain kokoelma.
Sitten keksin, että otan aiheeksi kartat. Kolmen minuutin surffaus netissä ja hylkäsin aiheen saman tien. Viisitoistatuhatta sen aihepiirin merkkiä on niin paljon, että siitä tulee hulluksi ja aihetta olisi pakko rajata rajusti jotenkin.
Miksi menen merta edemmäs kalaan? Miksi en keksinyt tätä ennemmin? Otan aihekokoelman aiheeksi tietysti suunnistuksen! Luonnollisesti.
Netti on keräilijän työkalu numero yksi ja luottokortti numero kaksi. Kymmen minuuttia ja olin tehnyt kaupat jo puolesta tusinasta merkistä. Sitten tuli vuoroon tämä:
Kopioin seurantalinkin sellaisenaan selaimeen ja hetkessä selvisi, että PTT on Turkin posti. Turkin posti! Huh huh - noinko tämä ostos mahtaa koskaan tulla perille? Miten perun luottokortilla olevan katevarauksen jos tämä on huti? Turkin posti ilmoitti minulle trackingcoden perusteella: "Bu sayfada görüntülenecek sonuçlar bilgi amaçlıdır" Siihen en osannut reagoidan mitenkään, mutta samalla sivulta bongatut tekstit"Ankara Finlandese 45 gr" antoivat ymmärtää, että jotain pientä on iskender kebapin kotimaasta toden totta lähdössä ankaraan pohjoiseen maahamme.
Kuusi päivää meni ja postista tuli kirjattu lähetys, joka sisälsi ylläkuvatut merkit. Maailma on pieni, se on niin pieni, että kaikki on muutaman klikkauksen päässä.
Diili: Munkki merkistä! Tarjoan munkin jokaisesta suunnistusaiheisesta postimerkistä, jota minulla ei ennestään ole. Pistä etanapostiin tai tuo tullessasi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)