Tapahtuman ennakkotiedoissa kysyttiin: - Oletko yllytyshullu? Kyllä olen. Tähän menneissä kauden suunnistuksissa A-rata ei ole kulkenut toivotulla tavalla. H13:t ja H70:t vetävät molemmilta puolilta ohi niin, että vihellys käy, vaikka minulla on talla pohjassa, tai kuten Myytinmurtajissa sanotaan
pedal on the medal.
Kun ratamestarit tarjoavat E-radan, pakkohan sitä on kokeilla. Jos se kulkee paremmin kuin A? Mittaa tällä E:llä on vain rapiat 9 km. Ennen tapahtumaa fiilikset olivat odottavan jännittävät. Matka on sen verran pitkä nykyolemukselleni kauden tässä vaiheessa, että valmistautuminen pitää aloittaa jo edellisenä päivänä.
Paikka oli Palaneenmäki, joka on samaa Suurimäen aluetta, josta hehkutin edellisessä blogikirjoituksessani virtuaali-iltarasteista. Sitä itseään eli aitoa oikeaa metsäsuunnistusta.
Vettä satoin aamusta alkaen, ja työpaikan parkkipaikalla autojen tuulilaseille kertyi sohjoa. Lämpötila oli nolla yläpuolella, joten en laittanut pitkiä kalsareita. Takki ja sormikkaat kyllä.
Erinomainen suoritus. Katsokaa
tuloksia. Kun otetaan huomioon se, että en ole treenannut juoksua talvella yhtään, joudun käyttämään hikoavia lukulaseja ja ikähyvistystäkin pitäisi saada, niin olen enemmän kuin tyytyväinen aikaani. Se on alle tavoiteajan (eli < 10min/km). Minun edelläni tuloslistassa on vain kovia nimiä.
Tämä 10-11 väli oli vaikein. Loivia käyriä, josta ei tiedä aleneeko vai yleneekö ne. Muutama kivi, jotka ei osu silmiin ja pusikko josta ei ollut varmuutta mitä se tarkalleen pitää sisällään. Suunnalla kohti ja kun näin edessä jyrkänteen älysin meneväni hieman liikaa oikealla. Siitä korjaus vasemmalle ylös mäkeen ja sitten hissun kissun eteen päin. 10 m olin sivussa kivestä kun lippu osui silmään. Hippunen tuuria, mutta maltoin olla hötkyilemättä.
12-13 väli meni myös melko lailla täydellisesti. Aukon kulmasta loivaan ylämäkeen melkein kävelyvauhtia. Jalat alkoivat tässä kohtaa olla melkein valmista tavaraa. Ehkä verkkainen vauhti piti ajatuksen kasassa? Avokallioiden bongaus, sitten suunnan tarkistus ja alamäkeen jäävän kivirintaman läpi kohti isompaa notkoa josta loivasti oikealle ja suoraan rastille. Mahtavaa.
HAUSKAA VAPPUA !
Hyvältä se meno näytti metsässäkin, omilla läpimärillä integroijilla oli hankaluuksia saada eroa mihinkään suuntaan. Välille 10-11 tiesin tekeväni pummin jo etukäteen, joten tein sen hallitusti. Jyrkälle tullessa ei aavistustakaan missä olen, kiinni ottaminen olisi pilannut hyvän pummin, sen jälkeen jokaista kiveä tutkimaan ja lopulta oletusarvoisesti aivan väärään suuntaan rastilipunpunaisen haglöfsin välähdyksen perään. Oikeaoppisesti pummattu.
VastaaPoistaLuulin että rannikkorasteilla ollaan kuntorastien keihäänkärjessä mutta kyllä KS:n touhu on myös varsin vakuuttavaa, live-tulokset, oma sijoitus ilmestyy näytölle ja munkkimyynti tuloskojusta, arvostan. Vielä kun tähän yhdistää upean maaston ja radan niin paikalle kannatti tulla etelämmästäkin.
Hienoa että joku jaksaa kirjoittaa lopuksi vielä analyysit, hyvät on kirjoitukset myös s-lehdessä.
Runsasmunkkista vappua,¨
KT, -Ei kumminkaan niin kova nimi