Nyt se on todistettu

Olen tätä epäillyt jo pidemmän aikaa ja nyt 6.8. Jaalassa Venearonvuorilla sain sen todennettua selvääkin selvemmin.

Tässä F-radan loppuosa:

Rastiväli 15-16 kulkee vatupassilla tasatun kankaan läpi. Missään muualla en ole "törmännyt" näin tyhjään maastonkohtaan. Koska näkyvyys on ääretön, otin rastilta 15 piirun tarkan suunnan kohti rastia 16. Mäntyjen välistä näkyy suora linja suunnan mukaisesti usean sadan metrin päähän. Tarkistan vielä suunnan: kompassi on tarkasti rastiväliviivalla, kartta on oikein ja katson suunnan kompassin reunasta ja rastiväliviivasta, enkä peukalosta (joka sojottaa hieman eri suuntaan). Tarkkaakin tarkempi suunta kohti juuri tuota tiettyä puuta. Ja sitten menoksi.

Tasanne loppuu ja alamäki tulee vastaan. Alhaalla näkyy tie. Eli vinoon meni ja oikealle kuten arvasin. Kääntö vasemmalle. Juoksen etelään ja katson kaiken aikaa sivulle, missä lipun pitäisi olla. Aukon kulma tulee melkein jo kohdalle joten on pydähdyttävä. Siellähän se rasti pilkistää vasemmalla, eipä vaan osunut heti silmään.

Eli: Kompassini vetää minua systemaattisesti oikealle ja vieläpä varsin selvästi. Punaisessa käppyrässä näkyy puolivälissä 15-16 väliä pieni suunnan muutos jossa olen kääntynyt hieman enemmän etelään. Siinä kohtaa olen ottanut uuden suunnan. Nyt hieman vähemmän väärään suuntaan, mutta väärään kuitenkin. Huomatkaa myös se, että Mylogger tekee melko röpöläistä käppyrää. Sen näkee varsinkin teillä, jossa käyrä vispaa sinne tänne vaikka olen taatusti juossut suoraan.

Eli pitääkö kompassiini asentaa säätömagneetteja samalla lailla kuin laivakompasseihin laitetaan magneetteja kompensoimaan rungon aiheuttamia vääristymiä magneettikentässä?

Venearonvuoret on parasta mitä KS Iltarasteilla on. Kainuutkin kalpenee.