Kuntosuunnistusviikko

Innolla olen odottanut seuramme järjestämää kuntosuunnistusviikkoa satoine rasteineen. Tässä lyhyt tiivistelmä mitä viikon aikana tapahtui.

Maanantain 22.5.
Päivällä töissä, mutta kurkku on karhea ja köhittää. Yösuunnistukseen oli aikomus mennä aikuisten suunnistuskoululaisia opastamaan. Kun pääsen töistä kotiin, kurkku on tulessa. Päätän olla menemättä ja huilia tämän illan, jotta pääsen 100-rastin viikon suunnistuksiin. Jos olo on seuraavana päivänä siedettävä menen A-radan vaikka kävellen, jotta saan osallistumismerkinnän.

Tiistain 23.5.
Kurkku on tulessa ja päätä särkee heti aamulla. En mene töihin. Makailen sohvalla puoleen päivään. Syön puolikkaan banaanin. Siivoilen vähän pihaa. Olo on ihan vetämätön. Makaan puolitokkurassa sohvalla klo 14 alkaen yöhön puoli yhteen. Köhittää niin, että ei saa unta.

Keskiviikko 24.5.
Herään klo 3. Oikeaa unta tuli siis noin reilu kaksi tuntia. Kurkkua pistää niin, että ei voi juoda eikä syödä mitään. Köhittää mielettömästä, mutta köhimistä pitää välttää, sillä yskäisy sattuu takaraivoon. On käveltävä päkiöillä, sillä kantapään osuminen lattiaan sattuu päähän. Vältän yleensä viimeiseen saakka särkylääkkeiden syömistä, mutta nyt on pakko. Vähän ennen puoltapäivää pääsen jalkeille. Se on nyt selvä, että huominenkin suunnistus jää väliin. Pari suunnistukseen liittyvää puhelua ja sähköpostia sain aikaiseksi ja sitten makasin koko loppupäivän sohvalla ja katselin telkkaria - mukaanlukien maailmancupin sprinttiviestin Turusta. Kuumemittari näyttää lukemaa 36,7 astetta Celsiusta. Eli kuumetta ei ole.

Torstai 25.5.
Fiilis on perseestä. En jaksa tehdä mitään. Ei edes lukea. Ainoa mitä jaksan, on maata sohvalla, piereskellä ja tuijottaa telkkarista tulevaa soopaa. Kuumetta on 38 astetta ja pää meinaa haljeta. Lääkäriin varmaan pitäisi mennä, mutta en voi, sillä en pysty ajamaan autoa enkä jaksa tehdä asian eteen mitään.

Perjantai 26.5.
Kurkkua ei enää pistä ihan niin paljon kuin toissapäivänä, mutta nieleminen tekee kuitenkin kipeää. Vasen korva on tulehtunut ja sitä jomottaa ankarasti. Kuumetta 37.5 astetta. Köhittää ja köhiminen sattuu takaraivoon. Makasin sovalla ja katselin telkkaria aamu viidestä yöhön yhteen. Yritin välillä nukahtaa, mutta yskänkohtaus estää nukahtamisen.

Lauantai 27.5.
Aamupäivällä olo vaikutti siedettävältä, joten liikuskelin vähän pihalla ja hain postit laatikosta. Illalla sitten kurkku on kipeä, köhittää ja korva kipeä. Väsyttää hirveästi. Nukuin sohvalla telkkarin ääressä illalla reilun puoli tuntia. Päättelin sen siitä, että brittidekkarin loppuratkaisusta ja uutisista ei mitään muistikuvaa.

Sunnuntai 28.5.
Sain nukuttua yöllä vajaan kolme tuntia. Köhittää niin, että käy kohta samalla tavalla kuin Paavo Lipposelle kävi - kylkiluu katkeaa köhiessä. Päässä suhisee, kuumeen mittaus antaa tuloksen 38 astetta. Veto on niin pois kuin se vain voi olla.

Saattoi mennä pari päivää tai yksityiskohtaa sekaisin. Yleesä normiflunssa alkaa parin podetun päivän jälkeen toeta. Influessan, joka minulla on kerran ollut, tunnistaa kovasta kuumeesta. Angiina, joka on myös koettu, samoin kuin aivokalvontulehdus, estävät pään kääntelyn. Pää kääntyi normaalisti ja kuume häilyi siinä rajoilla, että onko sitä vai ei. Itsediagnoosissa käytin apuna Terveyskirjastoa. Maanantaille sain varattua ajan lääkärille. Tästä tulee pakosta noin parin viikon totaalinen tauko kaikenlaiseen liikuntaan, joten kuntokin rapistuu. Mahtavaa...
 

Härvelin käyttö on helpompaa kuin heinän teko.

Ohjeita reittihärvelin käyttöön

Jos et ole käynyt piirtämässä tai siirtämässä omaa reittiäsi reittihärveliin, se kannattaa tehdä nyt. Reittihärvelin käyttö on niin yksinkertaista, että jos olet päässyt jotenkin tälle sivulle, osaat myös käyttää härveliä.

Kaikkein eniten hyötyä härvelistä on silloin kun löytyy sellaisia suunnistajia, jotka ovat olleet melkein yhtä hyviä (tai huonoja) kuin itse. Itseään on turha verrata sellaisiin, jotka voittivat tai hävisivät reilusti. Animaatiossa huippupallukat menevät menojaan ja siinä se. Tasapäisten suunnistajien suoritusten vertailussa erot reitinvalinnoissa ovat mielenkiintoisempia ja niistä näkee suoraan missä omaa aikaa tuhraantui tai missä muut jäivät. Eli mitä useampi härveliin reittinsä laittaa, sitä usemapi löytää sieltä sopivan vertailukohdan itselleen.

Toinen missä härvelistä on oikeasti hyötyä on tapaus, jossa on tehnyt kunnon pummin. Jos tapahtuneesta on gps-tiedot tallessa, voi härvelin avulla tutkia reittiä ja sitä mikä meni vikaan. Monen oman pummini anatomia on selvinnyt jälkikäteen reittiä tutkien. Jos gps:ää ei olisi ollut, olisi kaikki jäänyt arvailujen varaan ikuisiksi ajoiksi.

Kolmas syy miksi härveliä kannattaa käyttää on se, että sen käyttäminen on ilmaista ja sitä päivitetään ja ylläpidetään talkoovoimin.

Tarkoitukseni oli tehdä ohjevideo härvelin käytöstä. Apisoftin videonkaappausohjelma, jota olen joskus aiemmin vähän käyttänyt, ilmoitti, että kokeilujakso on päättynyt. Ohjelma ei enää käynnistynyt. Latailin ja asentelin puolen tusinaa erilaista ohjelmaa, jolla voi kaapata videota näytöltä ja tallettaa sopivaan muotoon. Kaikki ohjelmat mainostivat itseää 100% free - easy to use.  Lupaukset ovat 100% totta. Käyttö on suurinpiirtein helppoa ja ohjelmat olivat ilmaisia. Eniten tuntia tuhrasin erään ohjelman kanssa, jonka avulla pystyi editoimaan ja jopa tekstittämään videon halutunlaiseksi. Kaikki oli valmista ja sitten valitsin talletettavan tiedoston nimen ja formaatin ja painoin Export-painiketta. Lopullisen videon prosessointi lähti käyntiin. Hetken päästä ryhdyin katsomaan tuotosta. Ei mitään. Tiedostoa ei ollut missään. Uusi yritys ja sama juttu. Syy selvisi. Ohjelma oli ilmaisversio, joten lopullista valmista tiedostoa ei muodosteta lainkaan. Maksamalla $39.95 ominaisuus aktivoituu. En maksanut, koska ei ole mitään takeita siitä, että homma toimii varmasti maksun jälkeen.

Kaikissa itseään ilmaisina mainostavissa videokaappaus ja -editointiohjelmissa on sama ominaisuus. Niillä ei voi tallettaa lopputulosta tai se katseltavissa vain ohjelmalla itsellään. En ladannut tuota alussa mainitsemaani Apisoftia uudestaan, koska sen käyttö omiin tarkoituksiini on melko kankeaa ja sen muodostamat tiedostot ovat liian suuria. Siitäkin on siis olemassa maksullinen versio, jolla rajoitukset poistuvat.

Jos ei ole ole ilmaisia lounaita, niin ei ole myöskään ilmaisia videoedotointiohjelmia. Meni fiilikset ja luovutin videoräpellykset. Tein alla olevan ohjeet perinteisellä kaavalla siitä miten reittihärveliin talletetaan oma reitti.

Tapaus A - käsin piirtämällä.

Tämä perustuu siis omiin muistikuviin siitä mistä tuli mentyä. Jos on tehnyt pahan pummin tai jopa kokonaan eksynyt, piirros on tietenkin vain suuntaa antava. Nopeustietoa ei ole, eli katselussa oma täppä etenee rastivälillä samaa keskiarvovauhtia koko rastivälin. Eli vaikka seisoisit paikallasi, täppä etenee tasaisen tappavaa laskennallista keskiarvovauhtia kyseisen rastivälin

1. Valitse oikea tapahtuma.

2. Laita rasti Draw your route -ruutuun.

3. Valitse ylemmästä valikosta rata jolla suunnistit ja alemmasta oma nimesi.

4. Klikkaile reittisi lähdöstä maaliin jokaisen rastin kautta. Jos teet virheen sen voi poistaa Undo-painikkeella, joka on oikealla ylhäällä. Voit siirtää karttakuvaa näytöllä painamalla hiiren vasemman napin pohjaan, pitämällä sen pohjassa ja siirtämällä hiirtä.

5. Huomaa, että reitin on käytävä rastilla. Huomaat sen rastiympyrän värin vaihtumisesta.Yllä olevassa kuvassa reittiä ei ole vielä klikkailtu rasteille 2 saakka. Seuraavana vuorossa olevan rastin ympärillä on aina sinertävä rengas ja siitä lähtee sinertävä viiva kohti siihen asti piirrettyä reittiä.

6. Kun reittisi on valmis paina Save painiketta.


Tapaus B - Gps-tiedosto

Tarvitset siis jollakin gps-vekottimella tallennetun reitin. Tiedosto pitää olla gpx-formaatissa. Täppä tulee liikkumaan samalla tavalla kuin sinä maastossa. Jos seisoit paikallasi, täppä ei liiku. Jos kiihdytät vauhtia, täppä kiihdyttää myös.

1. Valitse oikea tapahtuma.

2. Kilkkaa GPS-upload -linkkiä.

3. Valitse ylemmästä valikosta rata jolla suunnistit ja alemmasta oma nimesi.

4.Valitse Splits based -valinta jos se ei ole valittuna
5. Valitse oikea tiedosto tietokoneeltasi Selaa -painikkeella.
6. Paina Ok-painiketta

7. Punainen reittisi näkyy kartalla. Jos se näyttää hyvältä paina ok. Käyrässä saattaa olla pientä heittoa, joka näkyy esim. siinä, että käyrä menee tien sivussa vaikka olet varmasti juossut tietä pitkin. Tämä johtuu joko gps:n epätarkkuudesta tai siitä, että härvelin kartan ja rastien kohdistus ei ole aivan pikselilleen kohdallaan.

Korjaa tarvittaessa reittiä klikkaamalla siihen hiiren oikealla näppäimellä. Reitille tulee sininen piste. Vedä reitti oikeaan paikkaan.

8. Paina lopuksi Save-painiketta.


Reittien katselu

1. Valitse tapahtuma kuten edellä.
2. Valitse rata jolla suunnistit.
3. Valitse suunnistajat joiden reittejä haluat verrata. * -merkistä, erottaa ne suunnistajat, joiden reitti on härvelissä.
4. Paina Load animation -painiketta.
5. Paina Start -painiketta.

Tässä esimerkki miltä vertailu näyttää. Vihreän kiertämisessä kaksi selvästi erilaista ratkaisua. Sininen yrittää pinnistellä, mutta punainen vetää lopulta pidemmän korren: Linkki.

Kesää kohti

Keskiviikkona 10.5. vähän puolen päivän jälkeen. Torstaille sääennustus lupaa lumisadetta ja seuraavaksi yöksi pakkasta. Tämän on pakko johtua siitä, että vaihdoin kesärenkaat ja siirsin lumiharjan autosta autotallin hyllylle. Tavatonta? Ei suinkaan - muistan miten olen ollut joskus vuosikymmeniä sitten heinätöissä kesäkuussa pipo päässä lumisateessa.

Suunnistusviikko 18

Ensimmäisenä tältä toukokuun alun viikolta tulee mieleen kylmyys. Kesä ei ole alkanut, se on varma, mutta onko edes kevät alkanut? Vielä alkuviikosta oli autotallin oven edessä lumipatti, joka syntyi siihen edellisellä viikolla kun päivän aikana sataneet noin 7 cm lunta tipahtivat katolta alas. Juoksuun viileä sää sopii, mutta kaikkeen muuhun tekemiseen voisi olla lämpimämpää. Jatkuvaa arpomista siitä, mitä laittaa päälle. Se harmittaa myös näin avoauton omistajana, että täytyy ajella katto pään päällä.

Tiistaina Korialla Sprinttiä. Maastossa oli outoja merkkejä tolppien nokissa. Asutomessuihin ne jotenkin liittyivät, mutta oman arvioni mukaan ne eivät voineet olla tonttien rajoja. Tai jos ovat, niin todella ovat pieniä tontit, ja tuskin taloja tehdään alas sellaiseen ojanotkoon. Merkinnät olivat siis noin A4-kokoisia, niissä oli mustavalkoinen ruudutus pohjalla ja joku numerosarja. Ken tietää mitä ne tarkoittavat?

Sprintistä ei sen ihmeempää kerrottavaa. Kiersin kielletyt alueet. Osa suunnistajista painelee kielletyistä alueista mitään välittämättä suorasuuntauksella. Joku mies veti jopa rakennustyömaan läpi, joka oli merkitty kielletyn alueen violetilla viivoituksella. Seuraavana keväänä meidän pitää jarjestää sellainen sprinttikuntosuunnistus, jossa jonkun tietyn yliykseen houkuttavan kielletyn alueen kohdalla on opastaja, joka selitää mitä karttamerkit tarkoittavat.

Minua ei häiritse se, että tipun tuloslistassa alapäin pidemmän matkan takia. Juoksuvauhti näyttää tällä hetkellä olevan muutenkin niin hidas, että sillä ei ole väliä. Enemmän huolestuttavat ne kiinteistöjen omistajat, jotka eivät katsele pihojen ja aitojen yli loikkivia suunnistajia hymyssä suin.

Sitten kuivat sukat ja paita päälle ja suunnistuskouluun ohjaajaksi. Sen virheen tein, että puin liian vähän päälle.Vaikka aurinko paistoi, tuuli puhalsi kylmästi. Positiivista oli se, että koululaisia oli runsaasti ja urakan jälkeen oli tarjolla ilmaiseksi erilaisia palautusjuomia - kiitos Teemulle.

Keskiviikkona Keskilaakso Rastit Mustahaikulassa eli kotikentällä. Olen Rajakallion ja Mustahaikulan maaston kolunnut melko tarkkaan läpi. A-radan ykkönen oli tuottanut monelle ongelmia. Helppo piste, sillä kerään joka syksy saman jyrkänteen yläpuolelta puolukoita. Vedinkin siis niin lujaa kuin jaksoin. Selvät välit pysytyin menemään vauhtia, joka vieraassa maastossa olisi ollut riskirajan tuolla puolen. Nyt totaalisen eksymisen tai missaamisen vaaraa ei ollut. Tutusta maastosta huolimatta pari rastipistettä oli sellaisia, että niiden kohdalla piti hieman enemmän pyörittää päätä. Lisäksi kahdesti jumiuduin harvennusrisukkoon. Näistä olisi saanut vielä noin 3 min pois ajasta. Sijoitukseen se ei olisi vaikuttanut, eli täytyy olla tyytyväinen. Tässä vertailu väliltä 6-7 (siis yhteislähtö rastilta 6 - ei todellinen tilanne).

Torstaina Hautalan kylässä Valkealassa. Ykköselle jaksoin juosta. Kakkosta pummasin omasta mielestäni vähän. Olin liikaa vasemmalla. Syy oli suo ja oja joiden yli puskin siksakkia ja tarkka paikka hukkui jo ennen tien ylitystä. Kakkosella ei mielestäni mennyt aikaa kuin vähän ylimääräistä, sillä en hötkyillyt vaan katselin maisemaa ja päättelin, että pitää siirtyä tulosuuntaan nähden enemmän oikealle - kuten pitikin. Väliaikojen mukaan olin hitain tällä välillä. Surkeeta ja masentavaa. Kakkoselta eteenpäin matka olikin tuskaa. Jalat painoivat kuin betoni ja ylämäkiin oli pakko kävellä. Edes alamäkiin ei jaksanut juosta kunnolla. Matkanteko oli niin hidasta, että suunnistuksen ja rastinottojen kanssa ei ollut vaikeuksia. Kuten härveli todistaa, etenin melkein viivaa pitkin.

Perjantai on lepopäivä.