Tarkkaa suunnistusta 19.7.

Tarkkuussuunnistus

Tätä erikoislajia pääsee harrastamaan valitettavan harvoin, joten kun siihen oli mahdollisuus Keskilaakso Rasteilla Keltakankaalla, olin tietysti intoa puhkuen paikalla.

Normaalikilpailun (=kunto) rata muodostuu tehtävistä, joissa ratkaistaan, mikä 2-5 rastilipusta vastaa karttaan merkittyä ja määritteillä tarkennettua rastia. Eliittitasolla (=E) kilpailtaessa voidaan käyttää myös ns. nollarastia, jolloin yksikään tarjotuista rastilipuista ei ole oikeassa paikassa. Nollarasti eli ns. Z. vaikeuttaa aivotyötä huomattavasti. Keskilaakso Rasteilla oli tarjolla molemmat eli Kunto- ja E-radat.

Tarkkuussuunnistuksen säännöt ja kaikki muut tiedot, jotka aiheeseen liittyvät löytyvät lajin omilta sivuilta: Linkki.

Esimerkkejä

Tässä muutamia E-radan rasteja ja omia ratkaisujani sekä perustelut siitä miten niihin päädyin. Valokuvat on otettu rastin katselutolpan vierestä vaikka tolppaa ei kuvassa näkyisikään. Olen selittämisen helpottamiseksi merkinnyt näinhin kuviin katselutolpan paikan turkoosilla värillä. Karttaanhan sitä ei ole merkitty. Valitan, että karttapalat ovat vähän suttuisia, se on skannerin vika - ei minun.


Rasti 1: Vaikea tapaus

Radan ensimmäinen rasti oli hankala. Rasti on takimmaisimman tiheikön eteläpuolella.

Vaikea tehtävä saada selville mikä puista ja pensaista on oikea lippu. Rasti on kaukana joten valintani oli oikeanpuolimmaisin eli D. VÄÄRIN. Rasti on vielä sitäkin kauempana ja oikeasta paikasta puuttuu lippu. Tämä oli siis nollarasti. Radan ensimmäinen rasti ja heti olisi pitänyt uskaltaa laittaa Z.


Rasti 9: Helppo tapaus

Rasti on suppa. Käytännössä se on pitkä ja kapea ojantapainen monttu teiden välissä.

 Rasti on supan keskellä, mutta mikä lipuista on keskellä suppaa?

Ratkaisu löytyy vertaamalla lippuja tien toisella puolella olevaan linja-autopysäkin katokseen. Katos näkyy kartassa. Oikea lippu on aavistuksen oikealla katoksesta. Vastasin B, joka oli OIKEIN. Tietämättömille tiedoksi, että tehtävä ratkaistaan katselupisteen näkymän suhteen, mutta maisemaa saa tutkia polkua / tietä pitkin liikkuen ellei sitä ole erikseen kielletty. Tässä tapauksessa pyörätie menee aivan rastien vierestä, joten ratkaisun avaimet ovat kuin tarjottimella.


Rasti 10: Selvä tapaus

Rasti on vasemmanpuolimmaisen kiven itäpuolella. (Karttakuvassa on siis keskellä kaksi kiveä ja niiden välissä rastiympyrän keskipisteen merkki. Erottuu hieman epäselvästi.)

Rastiympyrässä on neljä kiveä, joista kaksi on rinnakkain eli itä-länsiasemassa (kivet 2 ja 3). Oikean lipun, jos sellainen on olemassa, on oltava näissä kivissä. Niistä vasemmanpuolimmaisen kiven (kivi 2) kummallakaan puolella ei ole lippua. Lippu on oikeanpuolimmainen kiven (=kivi 3) itäpuolella. Yksi lippu on takimmaisen kiven luona ( 3:n ja 4:n välissä) ja lippu 4 on nurmikosta pilkistävän paljaan kallion kohdalla, joka ei ole kivi.  Päättely: yksikään lippu ei ole oikeassa paikassa. Vastaan Z, joka on OIKEIN.


Rasti 12: Liian näppärä tapaus

Rasti on kaivon eteläpuolella.

Vasemmanpuolimmaisin lippu on selvästi väärä. Sitten menikin pohtimiseksi. Muistan miten ihmettelin Korian sprinttikartalla miksi betoninen kaivo ei ole kartalla. Kartta-asiantuntija Asko kertoi, että kyseinen kaivo oli alle 50 cm korkeudella maanpinnasta ja siksi sitä ei merkitä karttaan. Tämän kaivon kansi on hädin tuskin kymmenen senttimetriä korkea, eli onko kaivo tässä tapauksessa metallinen tuuletusputki ja vastaus siten B? Toisaalta metalliputki ja betonikansi näyttävät olevan kiinni toisissaan eli ne ovat yhtä ja samaa kaivoa. Jos paikalla olisi pelkkä tuuletusputki, olisiko se silloin lainkaan kaivo? Se olisi silloin X eli erikoiskohde. Tämän on siis oltava kokonaisuudessaan kaivo ja lippu on se, joka on kaivon, eli betonirenkaan eteläpuolella. Vastaan C, joka on OIKEIN. Huh - melkein sorruin liikaan ajattelemiseen.


Rasti 13: Moka tapaus.

 

Rasti on katoksen koilliskulman ulkopuolella.

Katos on helppo hahmottaa ja kompassilla löytyy koilliskulma.  Vastaan siis B, mutta huomaan vasta maalissa, että laitoin vastauskorttiin VÄÄRÄÄN kohtaan merkinnän. Vastasin siis vahingossa C, joka oli VÄÄRIN.


Rasti 19: Varma tapaus

Rasti on kivimuurin länsikumassa.

Rastiympyrän keskipiste näyttää suoraan missä lippu on. Muurin tässä osassa tämä kulma on ainoa mahdollinen paikka lipulle. Vastaan B, joka on OIKEIN.


Lopuksi

Tarkkuussuunnistuksen kartta- ja ratasuunnittelu vie aikaa moninkertaisesti normaaleihin iltarasteihin verrattuna. Ehkä siksi lajin ongelma on tekijöiden ja aktiivien puute? Lisäksi tapahtuman läpivienti vaatii paljon käsityötä ja paperinpyöritystä. Toivottavasti tämä tapahtuman myötä löytyy uusia asiasta kiinnostuneita ja joku kiinnostuu jopa ratamestaroinnista.

Loppulämmittelynä juoksin tuplaspiraalisprintin. Koodit vain vilisivät silmissä ja pari ohijuoksua tuli. Niistä löytyvät tarkemmat tiedot tietysti täältä.

Kiitos ratamestareille ja muille järjestelytehtävissä olleille.

Suppakuuri jatkuu

Selänpäässä on lentokenttä ja suppia. Etelästä saavuttaessa on hieman ennen Näkkimistöntien ja Kankaantien risteystä niin jyrkkä ylämäki, että siitä varoitetaan liikennemerkillä. Jyrkkyys on 9%. Siinä kaikki mitä tiedän Selänpäästä. Todennäköisesti siellä on ollut joskus kauppaa, postia, pankkia ja koulua, mutta nykytyylin mukaisesti ne on ollut pakko lakkauttaa, että asiakkaat on saatu asioimaan suurempiin ja tehokkaampiin yksiköihin.

Selänpäässä on mäntykangasta jossa näkee kauas. Kartalla vain vähän vihreää väriä. Käyrää ja suppia, joiden muoto on helppo havaita. Suunnistuskoululaiset pitäisi tuoda tällaiseen maastoon. Täällä jos missä on helppo ymmärtää mitä ne ruskeat viivat tarkoittavat.

Juoksu ei kulkenut ja puolimatkassa täytyi tarkoituksella jopa hieman hidastaa vauhtia. Tässä lyhyet kommentit muutamasta hyvin sujuneesta rastivälistä.

Suunta linjalle, joka olikin selvä polku. Otin tarkoituksella hieman oikealle. Siksi, että saan polun kiinni ennen kuin käyrät tulevat vastaan. Polkua pitkin notkon yli ja kun rinne laskee selvästi käännös oikeaan pän. Rinteeltä alas ja lippu oli edessä.

Suunta 8:lle. Ennen rastia on oikealla ja sen jälkeen vasemmalla notkot, joiden välissä korkeampi kohta (satula?). Siitä suoraan ja rasti on edessä.

Suunta 9:lle. Ajouria on paljon ja ne ovat niin epämääräisiä, että niistä ei kannata välittää. Tien jälkeen on pari notkelmaa ja rasti niiden takana. Olin hieman oikella, mutta suppa erottui hyvin.

Suunta ja tietä ennen on apukäyränotkelma. Huomasin keltaisen alueen tien reunassa vasemmalla (siis minusta vasemmalla, tien takana). Siitä uusi suunta ja jälkimmäisen tien takana oli suppa. Sen oikealta puolelta ja lippu näkyikin jo kahden syvän supan välissä olevalla nenällä.

Mukavaa maastoa. Harmi kun suoritus jäi vähän kesyn oloiseksi.

Rannanniemellä

Minun suurin vikani suunnistuksessa on tukeutuminen liikaa pistemäisiin kohteisiin. Tyypillinen Kymenlaaksossa suunnistamaan opetelleen ongelma tai ominaisuus. Mihin suunnistusoppinsa kivijalat esim. Viron Röugessa valaneet suunnistajat perustavat etenemisen? Minkäs minä sille voi, että synnyin tänne enkä ole osannut poiskaan mennä. Maastopankissani on kovin vähän erilaisia maastoja, ja vielä vähemmän toimintamalleja niille.

Osaan siis parhaiten näperrellä kivien ja kumpareiden kanssa, mutta suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on heikompaa. 4.7. Valkealan perukoilla Rannanniemen & Hevosojankankaan maastosta löytyy herkkua, jota ei ihan joka paikasta Kouvolasta löydy: suppamaastoa. Monimuotoista käyrästöä jossa pystyy liikkumaan ilman pistemäisiä kohteita. Tämä on siis parasta mahdollista treeniä minun kaltaiselleni kuntosuunnistajalle.

Tässä F-radan kohokohdat:

Aukon kulmasta pienen notkelman yli. Edessä selvä mäki, jossa tasanne ja sen vasemmalla puolella pienempi kohouma. Siitä välistä ja kääntö rinteen suuntaan. Kuten kuvasta näkyy, härvelin rastiympyrä ei ole aivan rastikiven kohdalla. Nappiin meni.

Aukon kulmasta pienen nyppylän vasemmalle puolella ja siitä suppa oikealta kiertäen. Kukkulan olisi ehkä voinut mennä oikealta, niin reittiviiva olisi ollut suorempi. Oikealle jää toinen monttu. Rastin on edessa olevan harjanteen toisella puolella. Harjanne laskee vasemmalle, mutta oikean kohdan arviointi osui nappiin.

Kuopan kohdalta ylös mäkeen. Korkein kohta jää selvästi vasemmalle. Pystyvihreällä oleva iso johtokäyrällä merkitty nenä erottuu selvästi. Siitä kääntö rinteen suuntaan. Kohta näkyykin etuoikealla harjanne ja sen päällä kukkula. Taas nappiin.

Polkua pitkin ojan yli. Suunta kukkulan ohi ja uudestaan ojan yli kahdesti. Sähkölinja + polku ja tarkkaa kompassin käyttöä. Kivinotkelma näkyy oikealla ja siitä kohti isointa kivikasaa. Lippu on tulosuunnassa piilossa, mutta osuin silti oikeaan. Aavistus oikeammalta olisi ollut ehkä helpompi, tosin en tiedä millainen oli pohja. Luokittelen tämän siis nappiin menneeksi.

Laakean mäen yli ja kohti peräkkäisiä notkoja. Notkon ala-osassa oli hieman tieämpää, joka meinasi hämätä. Lippu osui silmiin jo kaukaa. Nappiin meni.

Suunnalla tien ja sähkölinjan yli. Siis tien ylitin ja sähkölinjan alitin. Laakea notko, joka nousee vasemmalle,  erottuu hyvin. Kohti harjannetta ja sen päältä rastille. Nenän olisi voinut kiertää oikean kautta, mutta nappiin se meni näinkin.

Suon yli ja kukkulan oikealta puolelta. Kuvioraja erottuu selväsi, siitä vihreän läpi ja etuvasemmalla erottuu korkeampi tasanne. Sinne suoraan ja sanoisinpa jopa, että aika nappi suoritus.

Iso rinne laskee vasemmalle. Kuvioraja erottuu kaukaa edessä jätän siis kaikki sekalaiset kuopat ja kohoumat huomioimatta ja tähtään kohti kuviorajaa. Kuviorajaa pitkin ja vihreän takana näkyy korkeita mäntyjä. Sen täytyy olla valkoinen alue, jossa rasti on. Sinne. Rastia ennen on pieni notko. Suoraan suppaan kuin nappi silmään.

Radalla oli kymmenen muutakin pidempää ja lyhyempää väliä, jotka menivät melko nappiin. Niistä ei enempää tällä kertaa. Huippumaastoa ja mainio rata. Ainoa miinus on se, että meiltä on tolkuttoman pitkä matka sinne, mutta sitä vartenhan meillä on Auto.