Lahti-Hollola Jukola 2018

Vuoden suurin suunnistustapahtuma on koettu.

Valmistautuminen

Valmistauduin Jukolaan normaalien iltarastien lisäksi suunnistamalla kuusi harjoitusta kisamaastoa vastaavassa vaativassa suppamaastossa. Näistä yksi oli Jukola-maaston länsipuolella oleva Hollolan Urheilijat  -46 ry:n  sunnuntairastit viikkoa ennen Jukolaan. Viisi muuta harjoitusta suunnistin Jukolaa edeltävällä viikolla Hälvälänkankaalla ja Ketarlammit-maastossa. Nämä kumpikin ovat pieni osa Jukolan oikeasta Hälvälän kisamaastosta. Luit oikein. Suunnistin viikkoa ennen Jukolaa kilpailumaastossa.

Kuvankaappaus härvelistä. Kakkoselle pieni haku,muuten nappisuoritus. Täältä löytyvät kaikki tapahtumat animoituine härveleineen: linkki. Jukola-tapahtumat ovat avoinna 31.7. 18 saakka, ja niitä pääsee yleisö katsomaan ilman suunnistamista vasta sen jälkeen.

Hälvälän ja Keratlammit maastoista oli mallinnettu 1:1 maastot Suunnistussimulaattoriin simulaattorimestari Pullin toimesta. Tähän hän oli saanut luvan kisajärjestäjiltä.Useampi tapahtuma kummallakin kartalla, osa päivällä ja osa yöllä. Osa yhteislähtöinä ja Jukola-fiilis oli luotu mallintamalla kisarakenteita eli aitauksia, karttatelineitä, puolustusvoimien kalustoa yms. lähdön ja maalin tuntumaan. Hieman säväytti kun yhteislähdössä lähtölaukaus tosiaan pamahti ja sen perään kuului ämyreistä lähtömusiikki. Ja kärkiletkassa - josta tipahdin jo ennen K-pistettä, näkyi myös KS:n värit.

Kärki alkaa jo karata.

Netistä löysin tämän ja kuuntelin mitä asiantuntijoilla oli kerrotavana:





Oliko näistä "täsmäharjoituksista" apua varsinaiseen Jukola-suoritukseen? Yhdellä sanalla vastaten: ei ollut. Iltarastisuunnistaminen poikkeaa täysin Jukolan 6-osuuden suunnistamisesta. Iltarasteilla jokainen väli on suunnistettava itse. Tämän vuotisessa Jukolassa suunnistin omatoimisesti noin kaksi rastiväliä. Letkajuoksu ja urien seuraaminen ovat oma lajinsa, ja sitä ei iltarasteilla pysty harjoittelemaan.

Virtuaalisuunnistus auttaa oppimaan kyllä reitinvalintaa, mutta tämänkaltaisen suppamaaston havainnointi simussa on erilaista kuin luonnossa. Riskinottokynnys on simussa olematon, kun livenä on oltava selvästi maltillisempi. Rastinotto- suunnassakulku- ja sujuvuusharjoitukseen simulaattori toimii paremmin.

Huippusuunnistuskoulun videoluento on mielenkiintoista kuunneltavaa, mutta sen soveltaminen käytäntöön on vaikeaa. Jo opitut rutiinit ovat selkäytimessäni ja niiden muuttamiseen minulla ei tunnu olevan oikeita tunnuksia ja salasanoja.

Tarkempi kuvaus omasta suorituksesta tämän jutun loppussa, mutta sitä ennen muut kokemukset ja havainnot.


Yleistä Jukolasta

Jukola on aina käsittämättömän kokoinen, katsoopa sitä miltä kantilta tahansa. Pohdin viikolla sitä, tulenko paikalle jo ennen Venlojen viestiä vai katselenko Venlat kotona telkkarista ja tulen paikalle  illalla myöhemmin. Tulin paikalla ennen Venloja ja hyvä niin, sillä paljon olisi jäänyt kokematta myöhemmällä saapumisella. Kilpailun seuraaminen kotona televisiosta on kyllä selvästi helpopaa kuin kisapaikalla. Tv-toteutus on todella viimeistelty ja selostaja-asiantuntijakaksikko Jussi Eskola Janne Salmi ovat kisa kisalta parempia ja selostamiseen on tullut rentoutta lisää. Tietysti kisan voi katsella kisakeskuksen jättiscreeniltä, mutta nahkani ei kestä olla puolta päivää auringonpaisteessa. Eikä siinä kuitenkaan malta olla koko aikaa paikallaan. Aika paikan päällä kuluu siellä täällä.  Kuten moni jo tietääkin, minulla ei ole älylaitetta eikä edes korvanappiradiota, joka mahdollistaisi kisan seuraaminen omalla teltalla.



Plussia

• Paikoitus toimi hyvin. Seurasin opasteita ja päädyin P1-parkin pohjoispäätyyn. Ei jonotusta vaan ajoin suoraan omaan ruutuni. Kamat siirtyivät nokkakärryillä teltta-alueelle. Takaisinpäin sujuin yhtä sutjakkaasti. Odotusaika noin 1 min risteyksessä.

• Majoitusteltta-alue ja tuuliteltta olivat tällä kertaa KS:llä melkein vierekkäin, eli vain muutaman minuutin matkan päässä toisistaan. Oliko sattumaa? Jos ei niin kiitokset telttapaikat varanneelle henkilölle.

• Vaihtoaulueen näytöt, josta sai omalla emit-kortilla tiedon oman joukkueen tilanteesta toimivat hienosti. Tämä on paras versio, jonka olen tästä sovelluksesta nähnyt. Oman joukkueen tiedot jäävät riville näkyviin vaikka tulee muita kyselyitä heti perään.

• Bajamajohin ei tarvinnut jonottaa ja paperi ei ollut kertaakaan loppu.

• Kenttäkuuluttaja/selostaja Mikko Reitti on aina yhtä reipas ja innokas ja pitää tunnelmaa yllä.

• Jukola-appi. Minähän keksin tämän jo viitisen vuotta sitten, mutta en pystynyt toteuttamaan sitä, koska en ymmärrä nykyisestä ohjelmistotekniikasta mitään. En tietenkään käyttänyt appia itse vaan  kurkin sivusta miten se toimii. Mukana oleva herätystoiminto on se, jota erityisesti suunnittelin mielikuvissani.

• Lähtölaukaus Leopardista ammuttuna. Kyllä lähtee!

• Hornetin ylilento ja kaartelu. Kuopion Jukolassa vuonna 2014 Hornet teki ylilennon kohtalaisen matalalla juuri kun Jukolan startti oli tapahtunut. Suunnistaja lehden numerossa 6/2014 Lassi Kurittu moitti Kuopion Jukolan järjestäjiä "militaristisesta typeryydestä".  Kurittu kirjoitti lopettavansa Jukolassa juoksemisen jos sotaintoilijoiden liikehdintä jatkuu. Kurittu on pitänyt lupauksensa. Hänen nimeään ei löydy tuloslislistoilta, eikä sitä löydy edes vuoden 2014 tuloksista. Ääripasifisti oli siis käyttänyt väärää nimeä tai löysi lehdestä aatteelleen uuden julkaisupaikan.

Puolustusvoimat on yksi suurimmista Jukolan tukijoista, eli jos Hornetin ylilento aiheuttaa pahaa mieltä, on parasta kaivaa oma potero ja mennä sinne. Puolustusvoimien kalustoesittely ja tapahtuman tukeminen ovat selvää plussaa kaikille osapuolille. Voisiko Jukolaa edes totetuttaa tässä muodossa ilman puolustusvoimien apua? En ala tässä selittämään miksi Suomella on Hornetteja ja miksi niiden pitää näkyä. Sen luulisi olevan selvää myös pasifisteille. Eikä saa unohtaa sotkua. Huomasiko kukaan, että hieman Hornetin jälkeen kisakeskuksen yli lensi DC-3? Se oli matkalla Ilmavoimien 100-vuotisjuhlanäytöksestä Tikkakoskelta Helsinkiin päin. Hornettiin liikehdintään verrattuna DC-3 pysyi paikallaan ilmassa. Miten Kurittu on kommentoinut Ilmavoimien juhlanäytöstä?


Miinukset

• Bajamajoen ovat paukahtavat kun ne menevät kiinni. Ovissa pitäisi olla pieni pehmuste, joka vaimentaisi äänen. Otanko ensi kerralla mukaan ikkunatiivistenauhaa metrin ja liimaan siitä sentin pätkän joka oveen, että saan nukuttua paremmin yöllä?

• Pesupaikka oli kaukana teltoista. Olin matkassa yksin ja kotimatkaan meni aikaa reilu tunti. Kaikki kamat oli yltäpäältä pölyssä, joten jätin pesupaikan väliin ja ajoin maaliintulon jälkeen suoraan kotiin suihkuun ja pyykille. Tämä etäisyys ei ole kenenkään vika. Isossa tapahtumassa on isot matkat.

• Kenttäkuulutuksen ääni kuului teltta-alueelle puurona. Äänestä ei saanut mitään selvää. Jostain syystä aivot toimivat niin, että ne yrittävät kaiken aikaa skarpata ja saa selvää äänestä. Nukahtaminen on vaikeaa. Jos selostuksesta saisi selvän, siihen olisi helpompi nukahtaa. Näinhän se käy televisionkin ääressä. Mitä mielenkiintoisempi ohjelma, sitä varmemmin nukahtaa.

• Ei ollut pinssiä Jukola kaupassa.


• Ruokalu ei toiminut lainkaan.

Ostin ruokalippukojusta herkkunautapata annoksen 11 eurolla klo 16:54. Menin saman tien ruokajonoon lipukkeeni kanssa. Jono ei liikkunut lainkaan tai liikkui aivan matelemalla. Toimitsija kävi jonkun ajan kuluttua ilmoittamassa, että vartti menee vielä kun saadaan lisää ruokaa. Jatkoin jonottamista, sillä olin jo jonon puolivälissä. Lopulta pääsin teltan sisäpuolelle. Viereiseen jonoon ja minun jonooni jaettiin ruokaa viereisen jonon jakelupisteestä. Minun jononi edessä oli tyhjä lämpölevy.  Kun ruokaa jakanut henkilö huomasi itse jakavansa yhdestä astiasta ruokaa kahteen eri jonoon, hän totesi kyseisen astian olevan tarkoitettu vain tälle jonolle. Eipä sillä väliä, sillä astia tyhjeni samalla ja liike lakkasi. Olin jononi etummainen siinä vaiheessa. Sitten ei tapahtunut mitään noin 10 minuuttiin. Tiskin toisella puolella häärittiin kovasti, mutta ruokaa ei vaan valmistunut. Sitten tuli ilmoitus, että vielä menee 15 minuuttia kunnes ruokaa saadaan. En luovuta kun olen näin pitkälle päässyt. Hetken kuluttua toimitsija ilmoitti, että herkkupata vaihdetaan lasagneen jos se sopii. Joku totesi kovaan ääneen viereisestä jonosta, että se sopii kunhan jotain saadaan. Vasemmalle ja oikealle puolelleni olevien jonojen eteen tuotiin lasagnevuoat ja niistä ryhdyttiin mättämään annoksia lautasille. Minun jononi eteen ei tullut mitään. Odotin noin viitisen minuuttia ja kysyin, että tuleeko tähän mitään? Toimitsija viereisen jonon edestä huusi taakseen, että tuleeko kukaan jakamaan? Ei tullut. Ryhdyin voitelemaan leipiä, jotka olivat käsissäni ja syömään niitä. Silloin minulta kysyttiin: "Oletko siinä jonossa?". Vastasin: "Kyllä olen." Eteeni löytiin lautanen ja sanottiin "Tuossa on." Kun pääsin annokseni kanssa pöydän ääreen kello on 17:46. Kouvolan Rosso oli ennen kuuluisa tolkuttoman hitaasta palvelustaan, mutta tämä ennätys löi kaikki Rosson viiveet.

Olen kiltti ja siksi en kiukutellut jonossa. Keittiön puolella oli selväsi kaikki sekaisin ja astioita siirrettiin paniikissa sinne tänne. Tilanne on tietysti useimmille keittiön työntekijöille ainutkertainen tapahtuma ja rutiinia ei ole olemassa. Minulla ei ole itselläni minkäänlaista kokemusta ravintolatoiminnan pyörittämisestä missään olosuhteissa. Minulla ei ole hygieniapassia enkä ole edes käännellyt makkaroita grillissä. Arvioin toimintaa ja tapahtunutta siis täysin asiakkaan silmin.

Lasagne oli mössöä. Salaattia jaksan ihmetellä. Porkkanaraastetta ja niitä kuivahkoja kankeita vaaleanvihreitä salaatinlehtiä, jotka ovat sieltä salaattikerän alaosasta. Todella surkea ja pieni annos ja sen kruunasi se, että salaatinkastike puuttui, vaikka yksi henkilö ammensi kastiketta salaattikaukaloihin koko sen ajan jonka olin näköyhteydessä tiskin toiselle puolelle.

Ilmeisesti tiskillä syöminen on kielletty, eli minut piti saada siitä pois keinolla tai toisella. Eli tässä tapauksessa se oli se läjä, joka eteeni mätkäytettiin.

Ruokailusysteemi vaikuttaa kovin 70-lukuiselta. Nyt ruoanvalmistus ei ole missään yhteydessä ruokalippujen myyntiin. Lippuja myydään täyttä häkää vaikka keittiö ja täysin jumissa. Tietenkin lipun voi käytä ostamassa etukäteen, mutta nälkä tulee silloin kun tulee.

Ehdotan seuraavaa:
Lipunmyyntikojut poistetaan ja rahastus suoritetaan samassa jonossa jossa ruoka annostellaan. Käytänössä kaikilla on maksukortit, jossa on lähimaksuominaisuus, joten maksamiseen ei tuhraannu aikaa. Jos ruoka loppuu loppuu myös rahastus. Nälkähän lähtee sitten grillin antimilla eikä ongelmaa ole. Jukola-appiin voi lisätä yhdeksi infoksi ravintolan odotusajan.

Toinen vaihtoehto on kokonaan luopuminen ruoanvalmistuksesta. Kymmenen uunia keittössä vaativat sähkötehoa varmaan yli 100kW. Se ei ole ilmaista ja tekee ilman tukalaksi keittiössä. Vaihdetaan ruoka eineksiin. Moni kavahtaa tätä ehdotusta, mutta turhaan. Einekset ovat mainettaan parempia. Esim. Kokkikartanon annokset eivät pääsääntöisesti sisällä mitään lisäaineita ja peittoavat ulkonäöllään Jukola-ravintolasta saamani läjän 10-1. Eineksissä valikoimaa ja makuja on todella paljon. Uskokaa minua. Olen syönyt 10 vuotta töissä lounaaksi eineksiä ja olen sinä aikana testannut kaikki S-ryhmän myymät einesruuat porkkasosekeittoa lukkuunottamatta. Tarvitaan siis kylmäkontti ja jääkaappeja sekä 30 tehokasta mikroa. Minuutissa valmistuu 30 annosta ja tunnissa 1800, joka on moninkertaisesti siihen nopeuteen jonka minä koin. Kaupassa einesaterian hinta on noin 2-5 euroa eli tukkuhinta on noin 1-2,5 euroa. Myyntihinnaksi 5-10 euroa ja kate on parempi kuin nyt tehtävässä liisterimäisessä tahnassa. Kuinka moni tietää, että eineksissä on jopa kokolihaleikkeitä ja al-dente -vihanneksia? Einekset ovat siis paljon muutakin kuin perinteisiä makaroni- ja maksalaatikkoja.

Lainaan edellä kertomaani Lassi Kurittua ja minun osaltani Jukola-ravintolat on nyt koettu. Ne ovat olleet aina jollain tavalla pettymyksiä. Eli jos näen erilliset ruokalippumyyntikojut ja ruuanjakeluteltat, suuntaan muualle syömään.

Silmiin osui myös yksi kisojen sponsori, joka oli hyvin esillä: Kouvolalainen Kaslink, joka on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Kaslinkin kaurajuomaa oli tarjolla juotavaksi ravintolassa. Matkamuistoksi otin suolan ja pippurin mukaan.

Muita havaintoja

• Kirjoitin Suunnistajan numerossa 6/2017, että yksi on ja pysyy: Silta Jukolassa. Vaan eipä pysynyt. Tänä vuonna siltaa ei ollut. Mihin se on joutunut? Lämmitettiinkö sillan puilla paljuja? Vaikka siltaa ei ollut, ei lähtö/maalialueen kiertäminen ollut ylivoimaista. Eli kyllä se on totta. Jukola voidaan totetuttaa ilman siltaa. Niin se maailma kehittyy.

• Viime vuonna tulostaulut olivat näyttöjä. Nyt oli palattu perinteisiin tulostauluhin, tosin kevennettyinä versioina. Ehkä tähän oli syynä edellisen vuoden palaute? Havaintojeni mukaan aika harva näitä tauluja katseli.

• Olen tähän mennessä nähnyt tänä kesänä kolme trombia, joista Venlojen viestin aikainen on ylivoimaisesti suurin. Luonnonilmiö näytettiin myös televisiolähetyksessä, mutta livenä se oli vaikuttava. Tomupyörteen halkaisija oli noin 5 m ja korkeutta oli selvästi nähtävissä noin 200 m. Karttatelineestä lähti karttoja pyörteen mukaan ja niiden perässä juoksi väkeä kentällä. Noin kymmenen karttaa oli vähintään 50 m korkeudella ja olivat menossa kovaa vauhtia kisakeskuksen ulkopuolle. Ehkä joku marjastaja tai sienestäjä löytää ne kilometrin päästä syksyllä ja ihmetelee, että miten suunnistaja on hukannut karttansa sillä tavalla. Vaikka pyörre ei osunut suoraan kohdalleni ilma pyöri siihen malliin, että pehmikseni kuorruttui hiekalla ja heinänpätkillä. Haukkasin päällikerroksen pois ja syljin maahan.

• Käsiohjelma oli paperille painettuna mutta tabloid-kokoon. Voihan sitä sanomalehden näköistä ja kokoista painotuotetta nimittää käsiohjelmaksi, mutta ei se ole sitä mitä käsiohjelmalla perinteisesti ymmärretään. On se tietysti parempi kuin tyhjä tai pelkkä nettitiedosto.



Ostokset

• Ostin Jukola kaupasta perinteisen postikortin, jonka postitin itselleni. Erikoispostimerkin lisäksi Lahden Filateliakerho (korjatkaa jos nimi on väärin) oli käsin leimaamassa postit erikoisleimalla. Hieno yksityiskohta, tästä keräilijä antaa täydet pisteet.

• Olin ostamassa Jukola-kaupasta pyyhettä ja ihmettelin, miksi pitää laittaa nimi listaan eikä pyyhettä saa saman miten mukaan. Pyyhkeet 600 kpl olivat loppuneet kuulemma saman tien kun kauppa oli avattu. Lisämaksua tuli 6 euroa kotiin toimituksesta, mutta menkööt, sillä pyyhe on niin hyvän näköinen, että haluan sen.

• Kangasmerkki, koska pinssiä ei ollut.

• Olisiko pitänyt ostaa Jukola-kiuaskivi? Hauska idea, mutta ostamatta jäi. Ajatuksissa kummitteli se, että tuntuisi hölmöltä kuljettaa kivenpalaa kotiin. Miten teksti ja kuvio oli työstetty kiven pintaan?

• 1 x jätski, 2 x pehmis, 1 x makkara, 1 x munkki, 1 x parkkilippu.

Yhdessä urheiluvälinekaupassa kävin, mutta ei ostanut sieltä mitään.


Lopuksi


On olemassa legendaarisia Kura-Jukoloita. Oliko tämä Tomu-Jukola? Rutikuivaa oli ja monella oli kaikkialle tunkevan pölyn kanssa varmasti ongelmia - astmaatikoilla ainakin.

Sain proteiinipatukkan palkinnoksi maalissa ja suoritukseni oli hyväksytty. Eli loppu hyvin kaikki hyvin. Elämyksiä lähdin hakemaan ja niitä myös tuli siitä kiitos järjestäjille ja seurakavereille.

Tästä jutusta tulikin sen verran pitkä, että kirjoitan varsinaisen asian eli jutun suunnistamisesta Jukolassa kokonaan toiseen postaukseen - kirjoitan jos yksikin lukija sitä pyytää. Monesti kirjoitetuista rastivälianalyyseistä tulee raskasta luettavaa, jotka eivät aukea kuin suunnistajalle itselleen.

Jukolan reittihärveliä vielä odottelen ja sitten taas iltarasteille...