KRV 2022 4. päivä ja Yhteenveto

 

 

KRV 2022 4. päivä

Kevensin hieman, eli valitsin A-lyhyen. Niin teki lisäkseni moni muu. Ratapituus hieman lyheni edellisistä päivistä, mutta vaikeuskerroin oli entistä kovempi.

Ote kartasta Hamppulampi (c) Puolangan Ryhti

 

Kuvassa yllä 4. päivän A-lyhyen väli 2-3. Yksi hankalimmista väleistä koko reissulla. Näyttää, että meni hyvin, mutta tunnustan, että tuuria oli mukana. Liveloxista näkyy miten kävi K-1 -välillä. Kun ei osu niin ei osu.

Koko suoritus oli alkumatkalla hakemista ja sähläämistä. Kipeä polvi vaikeutti keskittymistä, mutta todellinen syy huonoon suoritukseen oli se, että maastotyyppi ei ole hallussa. Kotimaisemissa Kymenlaaksossa maasto ja kartta on täynnä tavaraa. Aina saa jostain kiinni. Kainuun korvessa pitäisi osata edetä ns. tyhjässä. Suunta, suunnassa pysyminen, matkan arviointi ja käyrien luku, niillä pitäisi pysyä homma hanskassa. Tällä 2-3 välillä ei ole edes käyrää kuin vähän rastivälin lopussa. Vihreitä ja valkoisia alueita ei erota. Vihreä oli mäntytaimikkoa, jossa näkyi noin 10..20 m ja suunnassa pystyi edetä 5 m ja sitten oli pakko katsoa uudestaan kompassiin. Kartassa näkyy muutama huomattava puu. En havainnut niitä maastossa. Karttakuvauksessa ja maastossa on muutakin mielenkiintoista ja se vaatii oppimista, josta keskusten tietysti mielelläni kaikkien kanssa. Esim. kivikuvaus poikkeaa täysin siitä mihin Kymenlaaksossa on totuttu.

Alla pieni pätkä torstain eli 3. päivän ratatarjonnasta. Mitäpä veikkaat, mikä rata on kyseessä?

Ote kartasta Äikänvaara (c) Puolangan Ryhti

Tämä on pala B-pitkältä radalta (jota en siis itse suunnistanut). Voin sanoa, että näin vaikeita rastivälejä ei Keskilaakso-Rasteilla tai Kouvolan Sanomien iltarasteilla ole ollut koskaan.

                       

KRV 2022 Yhteenveto

Kuvaaja: Touho Häkkinen

Olen melko varma mistä ylläoleva tämä kuva on otettu (kuvassa en ole minä). Harvaa jäkäläkangasta ja mäkien välissä suo, jonka pinta on kuin samettia. Suolla ei kasvanut yhtää risua tai heinänkortta, vaan pelkkää sammalta. Kuva ei kerroa kaikkea. Maisema on luonnossa kuin postikortista - vai pitääkö sanoa: postikorttimaisema.

+ Painettu käsiohjelma
+ Maastot ja kartat taattua KRV-laatua.
+ Valitsin kuntoA-ratoja, ja varsinkin kahtena jälkimmäisenä päivänä vaikeusastetta oli riittävästi. Sitähän täältä tulin hakemaan, eli oikeaa suunistusta.
+ Pesupaikalla sopivan lämmintä vettä, ainakin silloin kun minä olilin siellä.
+ VIP-parkista lyhyt kävelymatka kisakeskukseen.
+ Osallistumispalkinto. Hauskoja jääkaappimagneetteja.
+ Ei jonotusta bajamajoihin.
+ KRV:n sivuilla on kuvagalleria, jonka hyvälaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti ei-kaupallisiin tarkoituksiin.
+ Pessimisti-lehden numero, joka löytyi KRV-kaupasta ilmaisjakeluna.
+ Lämmintä ja helteistä ja viileämpää eli mainiota suunnistussäätä. Nooh - ripsautti se vähän vettä, mutta vain vähän.
+ Välipäivän sprintti. Ei lainkaan hassumpi sprinttimaasto & rata. Puolangan taajama ei ole kovin iso, mutta hyvin siinä sprintti pyöri. Kahdet pyykit oli narulla valitsemallani reitillä, mutta pihat eivät siinä kohtaa olleet kiellettyjä, joten pujottelin lakanoiden välistä 😃.
+ Lähialueella on paljon mielenkiintoisia luontokohteita, mm. Hepoköngäs, Varisköngäs ja Soiva metsäkin on siedettävän ajomatkan päässä.

- Avoimilla sarjoilla ei ole 1. kisapäivältä reittihärveliä vaan Livelox. Ihmettelen tätä. Onhan Livelox:ssa hienompaa grafiikkaa, mutta siitä puuttuu muutamia ominaisuuksia, jotka härvelistä löytyvät. Reitin lisääminen vaatii tilin ja kirjautumisen. Siksipä tuli vähemmän reittejä kuin olisi olettanut (tätä kirjoittaessani 1. päivän Livelox:ssa on A-keski -radalta peräti 3 kpl reittiä). Kilpasarjoilla on myös normaali reittihärveli. Miksi kuntosarjoille on laitettu Livelox? Mielestäni täysin turhaa kikkailua.
- Avoimilla sarjoilla ei reittihärveliä 2. kisapäivänä.
- Avoimilla sarjoilla ei reittihärveliä 3. kisapäivävä.
- Avoimilla sarjoilla ei reittihärveliä 4. kisapäivänä.
- Pesupaikan "ritilät" vetelevät viimeistä kesää. Ainakin miesten puolella. Kyllä siinä pysyi kun katsoi mihin jalkansa asetteli.
- Pesupaikalla oli niukanlaisesti tilaa ja miten sattuikin, että juuri siinä kohtaa missä minä istuin reppuni päällä, oli suihkuttelija, joka roiski vettä estoitta vaakasuoraan?
- Ei pinssiä (myynnissä oli rintamerkkejä, joka ei ole sama asia kuin pinssi), eikä kangasmerkkiä. Kuten olen jo kymmenesti kertonut tänä vuonna, T-paitaa en voi ostaa.
- Lettupisteen jonotus epämääräistä. Jonotin ensin 10 min ja sain tiedon, että letuissa kestää hetken. Luulin, että rahastus on siinä, mutta se olikin vieressä, johon sitten jonotin 5 min. Luulin, että saan letun, mutta letunsaantijono olikin vielä erikseen, jossa piti jonottaa vielä 10 min. Jostain syystä he, jotka menivät suoraan letunsaantijonoon maksoivat ja saivat letun yhdellä jonottamisella huomattavasti minua nopeammin.
- Kainuu on kaukana. Vaikka en itse ajanut, istumista oli tarpeeksi.

Suosittelen Kainuun Rastiviikkoa. Järjestelyt toimivat. Joka kerta kun olen ollut mukana (tämä oli 5. kerta) maastot ovat olleet todella mainioita. Ratoja on niin paljon, että jokaiselle löytyy varmasti mieluisa. Itse haluan suunnistusta koko rahalla ja sitä myös sain. Kiitos järjestäjille.

Kuvaaja: Kauko Keränen

KRV 2022 3. päivä

Kolmas päivä Äikänvaaralla otti luulot pois kuntosuunnistajasta.

Ykköselle pakolliset kuviot. Luin rastin olevan käyrällä notkossa, mutta rastipiste olikin viivamaisen keltaisella merkityn ajouran päässä. Arvoin kumpaan suuntaan lähden ojanotkon jälkeen ja tietysti koukkasin väärään suuntaan. Olin myös reilusti liikaa sivussa. Silkkaa huolimattomuutta.

Ykköseltä kolmoselle noin 100 metriä nousua, eli kävelyksi meni.

Ote kartasta Äikänvaara (c) Puolangan Ryhti

4-5 ja 5-6 väleillä oli muurahaispesiä kuin Vilkkilässä kissoja. En ole ennen suunnistanut muurahaispesiin tukeutuen, mutta nyt sekin on koettu. Ensimmäisenä päivänä opin miltä paikalliset muurahaispesät näyttävät. Ne ovat teräväkärkisiä kumpareita, joissa kasvaa runsaasti puolukkaa. Kaukaa katsoen näyttävät aivan tavallisilta kumpareilta, tosin hieman pienemmiltä.

11. rastia aloin etsimään liian aikaisin. Kaikki täsmäsi rastikumpareeseen saakka, mutta se kumpare jolla olin, ei ollut kartalla. Harmi sillä muuten vaikea väli meni nappiin, mutta rastinotto ei siis onnistunut.

13. rasti eli ojan pää. Jos katsotte Liveloxista tätä voisi sanoa jo huonoksi tuuriksi. Lippu oli saniaisten seassa, ja olin aivan rastilla ja mitäs sitten...

Muut välit varsin mallikkaasti. 4-5-6-7-8-9-10 käytännössä pelkkää käyrää ja niin hyvin kuin se minulta voi sujua.

Maasto oli myös pohjaltaan raskasta edetä. Pitkää varpua jossa on pakko nostella jalkoja.

Suunnistamaan tänne tultiin, eikä marjoja poimimaan!

KRV 2022 2.päivä

Toinen päivä upeassa maastossa, jossa oli pitkät pätkät jäkäläkangasta.

Suoritus meni perseelleen. He joita asia kiinnostaa kaivanevat tulokset yms. tiedot netistä. Sen verran tässä avaan, että kaikki muut välit nappiin tai melkein nappiin, mutta yhdellä välillä täydellinen sekoaminen. Olisin juossut ulos kartalta jos voimalinja ei olisi tullut vastaan. 20 sijaa harakoille.

Maalisuora - odottaa minua...

KRV 2022 1.päivä

Kainuun Rastiviikon 1. päivä

Avoimessa sarjassa. Ratavalinta A-keski. Ratapituus 6 km, juostu matka 6,54 km. Aika 56:56. Ero kärkeen 8:48 min. Sijoitus 8/58.

Onnistusmisprosenttini on peräti 92,49%. Virheitä 2:36, joka on aika lailla se tuntemus, joka itselle jäi maalissa. Muutamia vähän rastissa sivussa olemisia, yksi hidas väli ja yksi turha kukkulan yli kiipeäminen. Osallistumispalkinnoksi jääkaappimagneetti, jossa teksti "Pessimisti ei pety". Olen varsin tyytyväinen päivän tulokseen. Ja olen erittäin tyytyväinen  päivän tulokseen, kun ottaa huomioon jalkavaivat.

Miksi lähdin Kainuuseen? Tässä syy:

Ensimmäinen päivän maasto A-keski radalla oli täyttä priimaa. Kuivaa mäntykangasta. Maasto oli huippuluokkaa,eli kuivaa kangasta, ei pusikkoa, ei pystyvihreää (oli sitä kartalla, mutta näin vähiä risuja ei Kouvolan seudulla noteerata), matala aluskasvillisuus ja suurimmaksi osaksi käyrää sisältäen kohtalaisesti suppia. Eli juuri sitä mistä minä pidän. Kopkop - katsotaan miten muuttuu seuraavina päivinä.

Linkkiä Reittihärveliin en voi laittaa, koska härveliä ei ole. Avointen sarjojen kartat&reitit on nähtävissä Livelox:ssa, joka on huomattavasti kankeampi käyttää kuin härveli. Palaan tähän asiaan vielä uudestaan. Tässä linkki, jos joku haluaa yrittää katsoa reittiäni.

Havaintoja MM-kisoista

Logosta ensin sen verran, että mielestäni siitä pitäisi jättää sponsorin nimi pois. Olkoon vaikka kuinka rahakas sopimus, niin logoon vain mitä, missä, milloin. Kyllä sponsorille löytyy näkyvyyttä niin haluttaessa aivan riittämiin. Eiväthän nämä olleet Nokian Renkaiden henkilökunnan tms. sprinttisuunnistuksen maailmanmestaruuskisat vaan sprinttisuunnistuksen maailmanmestaruuskisat.

Katselin suunnistuksen sprintin MM-kisat telkusta kokonaisuudessaan. Lähetykset sattuivat suomalaiselle penkkiurheilijalle juuri sopivaan aikaan.

Ensimmäinen havainto oli se, että viestin gps-seurannan grafiikan asetuksissa oli joku virhe. Täpät ja varsinkin niiden hännät olivat epäselviä ja hämäriä. Muihin lähetyksiin kuvan laatua parannettiin.

Millä ohjelmalla gps-seurannan radat piirretään? Ocadillä käsin? Vain onko televisio-osastolla joku oma ohjelmansa siihen?

Sprintin gps-seuranta on melko suurpiirteistä. Lajia tuntemattomalle se on täysin mahdotonta ymmärtää ja suunnistuksen harrastajillakin oli hankaluuksia saada selville se, mistä sitä oikein on menty. Sen ymmärrän, että korkeat rakennukset ja alikulut aiheuttavat signaalille katveita ja heijastuksia. Miten selitetään se, että täysin samasta kohdasta juosseiden kilpailijoiden gps-käyrät menevät ihan eri kohdasta. Molemmat juoksevat kujan keskellä. Toisen käyrä menee kujaa pitkin ja toinen 3/4 verran talon sisällä. Onko vastaanottimissa eroja vai  onko systeemi kertakaikkiaan niin epätarkka?

Aivan varmasti tekniikka kehittyy. Netistä löytyy muutamalla kympillä gps-vastaanottimia, joiden tarkkuus on millimetriluokkaa (siis milli). Kyllä ne palikat kohta ovat sellaisessa muodossa, että mahtuvat suunnistajien selkään. Sitten saamme selvemmät reittiviivat myös sprinttiin.

Eipä ollut hääviä Suomen menestys. Viimeisessä perjantain kisassa hieman mielenkiintoisempi tuloslista ja mikä tärkeintä T.A. ei voittanut. Olisihan se ollut kiva, jos Suomi olisi saanut edes yhden mitalin, mutta aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

Suomalaisten ongelma sprintissä on sopivien harjoitusmaastojen puute. En tarkoita yksistään edustussuunnistajia vaan koko lajikansaa. Suomessa oikeaa sprinttiä pääsee suunnistamaan Porvoon vanhassa kaupungissa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Keski-Euroopassa joka toinen kylä tai kaupunki sisältää oikeaa monipuolista sokkeloista sprinttimaastoa. Jos olet kotoisin Myllykoskelta, Korialta tai Anjalasta, ei äidinmaidossa ole paljoakaan sprinttigeenejä. Toisin on Euroopan metropoleissa varttuneilla. Kaupunkisuunnistuksen pohjat ovat siellä aivan toisella tasolla.

Nyt kun sprintti ja metsäsuunnistus on eriytetty, tulee käymään niin, että Suomi pärjää suhteellisesti paremmin metsäkisoissa ja huonommin sprintissä. Sprinttikisoihin tulee uusia sprinttimaita, jotka puolestaan eivät pärjää metsäsuunnistuksessa - jos niihin edes osallistuvat. Uudet maat ovat hyvä asia, jotta laji saa näkyvyyttä ja harrastajamäärät kasvaisivat.

Knock-out sprintti on sekava ja keinotekoinen. Syynä kilpailutyypin keksimiseen on ollut tietysti se, että jotain on pitänyt keksiä tilalle kun kaikkien metsälajien poisto teki aukon kilpailuviikon kalenteriin. Ehdotukseni on, että knock-out jätetään tyystin pois. Sen tilalle voidaan ottaa esim. pitkä sprintti. Laitetaan kilpailumatkaksi 8 km ja nimetään laji city-raceksi. Onhan maraton melonnassa alalajina short track. Eli pitkien matkojen lyhyt rata. Miksipä siis sprinttisuunnistuksessa voisi olla myös pitkämatka. 

Lisäksi nykyinen sekaviesti pitäisi jakaa kahtia, eli naiset omanaan ja miehet omanaan.

 

Vamaan näitä asioita pohtii, joku IOF lajikomitea? En tiedä vaikuttaisivatko edellä kertomani muutoksen mitään Suomen menestymiseen tai mihinkään muuhun. Ihan kehittelin nämä muutokset siltä fiilispohjalta, miten itse ajattelin, että sprinttikisoja olisi jatkossa mielekkäämpi seurata kotisohvalta.

Asiaa saa tietysti jatkojalostaa.

Luontohavaintoja osa 2

Tästä linkistä luontohavaintojen osaan 1.

Taas tuli metsässä vastaan mielenkiintoisia luontohavaintoja suunnistuskartan maastotyöskentelyn aikana.

Kohde A

Onko tähän ensi iskenyt salama? Kuollut se joka tapauksessa on ja täynnä kolopesijöiden kaiverruksia.

Kohde B

Jäkälä kukkii? Jäkälän sukuiselta hapsut näyttävät. Kasvavat kiven päällä ja näitä punahattuisia oli paikalla paljon. Mikä kasvi on kyseessä ja onko tuo punainen todella kukka?


Kohde C

Kumpi on etu- ja kumpi takaovi. Paikalla on 3 m korkea iso kivi ja onkalon suuaukot ovat kiven eri puolilla. Kova liikenne on pesän ulkopuolella, sillä maa on ruovittu paljaaksi kasvillisuudesta. Kettu? Mäyrä? Supi? Joku muu?