Lakia-Jukola

Nyt se onnistui!

En tarkoita suunnistusta, vaan Jukola-kaupan alennusmyyntiä. Jukola-kaupan alennusmyynti on aina alkanut silloin kun olen yhteislähdön karsinassa. Yleensä kenttäkuulutus kuuluu lähtöalueelle ja suureen ääneen on kailotettu, miten nyt kaiken saa alehintaan. Siksipä tilasin tänä vuonna nelososuuden, että ehdin varmasti alennusmyyntiin - ja on valoisaa. Kolmososuudelle päädyin ja ehdin siis hyvin alennusmyyntiin.

Jukola-kaupan valikoima ei keräilijän silmin ole kovin häävi. Perinteisiä keräilyesineitä ei ole enää lainkaan kaupan. Aiheesta löytyy runsaasti marmatusta tästä bolgista aiemmilta Jukolan reissuilta. Vaatetavaraa kaikissa muodoissa on rekit täynnä. Jukola-tarran hinta oli niin suolainen, että en sitä ostanut edes alennettuun hintaan. Valintani oli Jukola-pelikortit. 

Olen työkseni myynyt, sekoittanut ja käsitellyt viimeiset viisitoista vuotta pelikortteja. Tiedän niistä enemmän kuin yksikään toinen suunnistaja Suomessa. Jukola-pelikortit ovat niin heikkolaatuiset että naurattaa. Niitä ei voi käyttää manipulaatioon, taikomiseen eikä pelaamiseen. Eikä niistä voi edes rakentaa korttitaloja (korttitaloihin käytetään yleensä niitä halvimpia sileäpintaisia halpiskortteja). Oikeissa pelikorteissa ei ole sileä pinta, vaan ns. air-cushion pinnoite, joka tekee niistä liukkaat. Lisäksi näiden korttien reunoissa törröttää leikkuujäljet ja kartonki on käyrää. Sanoisin, että näiden laatu on 2, asteikolla 1-10. En aio näillä korteilla tehdä mitään, eli pakka menee hyllyyn sellaisenaan.

Korttien lisäksi ostin aamupuuron suihkun jälkeen. Söin 4,5 € puuron samalla kun katselin voittajien maaliintulon. Puuro oli puuroa, mutta se punainen hilloksi mainittu aine oli törkeä loukkaus kaikkia punaisia hilloja kohtaan. Vinkki seuraaville järjestäjille: Hillolle hintaa 50 snt, niin ne jotka haluavat oikeaa hilloa myös saavat sitä. Varsinaista ruokaa en ostanut järjestäjiltä, enkä katuruokaa katuruokamegakojuista. Syy on kerrottu täällä. Tankkasin tulomatkallaVaajakosken ABC:llä ja evääksi ostettiin voisarvia ja banaaneja. Paluumatkalla syötiin Hirvaskankaan ABC:llä. Kumpikin Apsi oli tupaten täynnä. Vain osa asiakkaista näytti suunnistajilta, eli kyllä suomalaiset sen ovat todenneet, että ABC:n ruoka on hintaista arvoista. Sanokoot wannabe Gordon Ramsayt mitä hyvänsä.

 

Kisapaikka

Ei jonoa parkkiin kun saavuttiin paikalle iltapäivällä. Telttapaikalle oli reilu kilometrin matka. Juuri kun ryhdyimme teltan pystytykseen, alkoi Midnight Hawks'n lentonäytös. Se taisi kestää yli 20 min. Mignight Hawks'n tavaramerkki on erittäin tiivis timanttimuodostelma. Se on tiivis. Välimatkaa koneesta toiseen on saman verran kuin letkassa juostessa edelliseen suunnistajaan - ja vauhtia on 700 km/h tunnissa enemmän. En kuvannut itse, mutta tämä löytyy netistä ja tältä se likimain näytti. Upeaa.

Tasaista on. Tämä kuvattu iltahämärissä. Hauska tieto on se, että olipa Jukolan kisakeskus laajaakin avarampi tai ahtaasti ja tiivisti tungettu pieneen paikkaan, se on järjestäjien mukaan aina hieno juttu. Minun mielestäni tämä tosi väljä kisakeskus oli parempi kuin esim. viimevuotinen Porvoon kisakeskus, jossa ei ollut edes metrilakun mentävää rakoa ihmispaljoudessa.

 

Valmistautuminen

Kevensin iltarastiurakkaa Jukola-viikolla. Pari pidempää rataa ihan kokonaan kävellen ja yksi lyhyempi sekin vähän vajaalla teholla. Toimiva ratkaisu, sillä juoksu kulki niin hyvin kuin se voi kulkea tämän ikäisellä. Jos vertailette juoksuvauhteja niin huomatkaa, että sarjani on H55. Eikä minulla ole mitään treenitaustaa nuoruudestani kilpailukokemuksesta puhumattakaan. Syy on Mustanaamion. Luin niitä ja muita sarjakuvia siinä kohtaa kun olisi pitänyt opetella treenaamaan.

Katselin YouTubesta mm. alla olevat videot. Tapio Haarlaan suunnistusvideot ovat aivan huippulaatua. Jos haluaa kehittää omaa suunnistustaitoaa, niitä kannattaa ehdottomasti katsella. Jukola-aiheisiakin videoita tälle vuodelle on useampia.

 

En käynyt nukkumaan lainkaan. Makailin teltassa ja samalla kuuntelin naapuriteltasta kuuluvaa temmellystä 😎😂. Katselin meidän joukkueen väliaikatilannetta ja varoin sulkemasta silmiä. Jos nukahdan ja joudun heräämään heti perään olen täysin toistaitoinen. Kyttäsin siis väliaikoja siihen asti kun kännykän akussa oli varausta (Ei saa sanoa: "Akussa oli virtaa."  Akku voi olla täysi, mutta virtaa siinä ei silti kulje jos sitä ei kuormiteta. Akussa on varaus ja johtimessa kulkee virta - jos kulkee. Nämä menevät puhekielessä ja mediassa aina sekaisin. Vähän sama juttu kuin se, että ison paljon savua muodostavan tulipalon yhteydessä kehotetaan sulkemaan ilmastointi. Ei tarvi pysäyttää ilmastointia. Ilmanvaihto pitää pysäyttää.) 

Tämä kuva on otettu omalta teltalta auringon laskun ja nousun väliseen suuntaan 02:44 yöllä. Tämän pimeämmäksi ei mennyt koko yönä avoimella alueella. Huomaa, että kaikki maailman teltat ovat erilaiset. Etsimällä etsin kaksi samanlaista, mutta muut 10000 telttaa ovat kaikki keskenään erilaisia.

 

Suunnistus

Aurinko oli juuri nousemassa kun pääsin matkaan. Samaan aikaan lähtevillä taisin nähdä kahdella suunnistajalla pienet lukuvalot. Päivä valkeni heti kun pääsin matkaan. Parilla rastivälillä aurinko paistoin suoraan päin näköä ja haittasi suunnistusta.

Alun pitkä viitoitus ei ollut paha. Juoksin sen omaa vauhtia K-pisteelle ja katselin samalla karttaa. Minut ohitti viitoituksella noin 30 suunnistajaa ja itse ohitin noin 20.

K-1

K:lta oli tarkoitus vetää suoraan 1:lle. Ennen tietä on tummanvihreä jonka läpi uran luulivan menevän (se mistä menin oli tosi tiheää), mutta mentiinkin selvästi oikealle. Polku, toinen polku, pusikko, ja teiden risteyksestä suoraan. Paitsi, että risteys olikin tien väärällä puolella. Ura oli tullut reilusti oikealle. Suunnistus ei siis ollut lainkaan hallussa K:lta lähdettäessä. Muutos suunnitelmaan ja sitten oikea tiekierto ja sieltä suoraan rastille. Ehkä tämä oli nopeampi näin? Eka leimaus on aina helpotus ja homma on saatu käyntiin.

Kärjessä, yhteislähteneillä ja muilla kovaa menijöillä on usein ongelmana letkassa ohittaminen. Esim. poikani, joka suunnisti joukkueessa 177/osuus 2 meni lähes koko matkan isossa letkassa, eikä ohittaminen ollut mahdollista vaikka jalat olisivatkin liikkuneet.  Minulla ei ollut tätä ongelmaa. Menin noin puolet koko matkasta täysin yksin! Todella erikoista. Yksi syy löytyy jäljempänä, mutta toinen syy on joukkueemme sen hetkinen sijoitus, osuuteni, aikaero kärkeen ja sattuma. Olen usein ollut yhteislähdössä ja silloin pitää tosiaan alkuviitoitus vetää ihan täysiä, että ei jää jonon hännille. Ei tällä kertaa.

Ennakkotietojen mukaan Lakialla on tasaista. Ei se ihan tasaista ollut. Käyrää oli, mäkiä oli, ja jyrkänteitä oli, mutta mäet olivat pieniä ja loivahkoja. Pientä kumparetta pienten soiden välissä oli paljon. Avokalliota oli paljon ja muutama todella upean näköinen avokalliomäki.  Kun aurinko paistoi matalalta kallion pintaa viistäen, oli maisema upean näköinen. Menin myös palaneen avokalliomäen yli. Erikoisen näköinen paikka.

1-2-3-4

Hyvää suorittamista. Olin kartalla ja juoksu kulki. Kaikki kuvankaappaukset Liveloxista, jossa näkyvät myös osuuden hajonnat (tämä jästeille tiedoksi kun ihmettelette sekavaa karttaa).

4-5

Rasti 5 hieman ohi. Onneksi sain heti kiinni ja parin minuutin hävikki. Vastarinne, jossa oli kiveä tosi paljon oli ihan mahdoton paikka lukea paikkaa tarkasti. Ura veti selväsi vasemmalle, jolle ei voinut vastaan panna.

5-6

5-6 oli täysi katastrofi. Uraa ei lähtenyt lainkaan haluamaani suuntaan. Ankkuriosuudella tämä on tuttua jopa yhteislähteneille. Ankkureille tarjotaan aina uutta maastoa ja mutasarjan joukkueenkin ankkuri voi sopivalla tuurilla joutua reitille, jolle ei ole selviä uria. "Onko näin kolmosella?" mietin sekunnin. Tuskin, mutta ehkä en vain huomannut uraa kun ylitin teiden risteyksen. Vasemmmalle tielle näyttää menevän paljon jälkiä. Lähden suoraan loivasti oikealle

Ja heti hukkasin itseni. Eipä hätää. Loivaa oikeaa rastiväliin nähden ja osun aitaukseen tai jopa tielle jos huonosti käy. Siitä sitten rastille. Perseelleen meni. Suunta aivan pielessä. Pienti piperrystä, josta ei saanut kiinni kun kerran oli hukannut itsensä. Suuntaa ei saanut pidettyä kun piti väistellä kaikkea. 

Ahaa olen polulla tässä kohtaa (pienen lätäkön vieressä). Ja ei kun härkäpäisesti saman sekoilun jatkamista.

Uusi suunta siis ja sama juttu. Väkeä juoksi siellä täällä samaan suuntaan kuin minä. Jatkan samaan suuntaan ja kas - paksu ura menee sinne päin johon olen menossa. Sitä pitkin rastille. Huomaa, että viiva menee ensin vasemmanpuoleiselle kutoselle. Se ei ole minun rastini, enkä sitä edes huomannut maastossa. Menin siis suoraan vitoselta seiskalle. Heti näin, että tämä rastipiste ei vastaa karttakuvaa (kertaakaan en katsonut määritteitä, koska koodi oli rastinumeron perässä). Oma rasti 6-143. Eli 164 m takaisin päin. Leimaus ja sitten täysillä takaisin 7-94:lle. Tämän 6-7 välin juoksin siis apinan raivolla niin täysillä kuin pystyin. Sijoitus tällä välillä 232/778. Jäin nopeimmalle 23 s. Siitä olisi saanut pois 2..3 sek. jos ei olisi tarvinut väistellä kävelijöitä. Tämä väli kertoo mitä vauhtia itse menen ja mikä on suurimman osan vauhti. Huh huh. Kun ei kulje niin mitä sitä selittelemään, ei kulje niin ei kulje. No uskokaan nyt jo, kun se ei kulje, niin se ei kulje!

10

Pääsin suoraan TV-lähetykseen. Huomasin kameran ja kyynärpäätä tuli kylkeen. Siitä tietää, että nyt menee kärki ohi. Leimasin oli taas väärin päin ja siinä meni sekunti. Mutta määrätietoisesti kohti seuraavaa rastia 😄.

Alla olevasta linkistä Yle Areenan Jukola2024-tallenteeseen.
https://areena.yle.fi/1-71024150
siirry kohtaan 6:37:40

Valitettavasti Areenaa ei voi upottaa tähän. Se sekoittaa Bloggerin toiminnan.

 

10-11-12-13-14-15

Homma hanskassa.

19-20

17-18-19 ok. selvät paikat, selvät urat ja homma vielä hanskassa. Sitten kosahti. Selitys kuvan alla.

Uraa oikeaan suuntaan. Kalliomäki jää vasemmalle ja mäki laskee oikealla jossa kivi on. Tunsin, että matka tuli täyteen ja kiven pitäisi olla tässä. Eipä vaan näy. Olisko se hieman edempänä, jonne menee paksu ura? Ei ollut. Takaisin ja tuossahan on rasti. Jyrkänne ja väärä koodi. 20 ei ollut hajontarasti, mutta pari muuta rastia oli aivan lähellä. Tässä sen on oltava. Okei okei - nyt suunnitelma B toimeen. Tielle! Siellä selvään mutkaan. Ojan pää tien vieressä. Olen taas kartalla. Tästä suunta rastille. Lippu näkyi 50 m päästä. Olin mennyt selvästi vasemmalta ohi, Tälle rastille ei näkynyt tulevan minkäänlaista uraa. Ihme juttu! Rasti oli melko piilossa kiven vieressä ja kuusien alla. Hyvällä tuurilla lippu olisi voinut osua aiemmin silmään, mutta oliko se niin, että rastit pitää löytää taidolla eikä ura-tuurilla? Jälkiviisaana totetan, että tämä oli puhdasta huolimattomuutta kompassin käytössä.

Alla kuva kolmososuuden kärjen reiteistä rastilla 20. Noin puolet on juossut ohi samaan suuntaan kuin minä. Sininen viiva, joka menee suoraan tielle, on IFK Göteborg 2, joka jätti tämän rastin väliin ja otti hylsyn.

 

20-21

Ketutti edellinen hölmöily. Onneksi tuli pitkä juoksupätkä ja sain nollattua pään. Menenkö vasemmalta vai oikealta? Oikealta lätäköitä viistäen ja sitten mahdollisimman lähelle rastia valkoiselle. Lähellä oli, että en tössinyt. Oli lähellä, mutta huomasin viime hetkellä, että juoksinkin jo pohjoisemman lammikon pidempää sivua kohti kadotusta. Koukkaus oikealle ja eteläisemmän lammikon reunaan. Lammikkoa ei näkynyt korkean penkan takaa ja tiheää oli. Urakin oli lähes olematon. Avoin tuli vastaan ja siitä ysikymppinen oikealle ja suoraan rastille. Hyvä minä!

21-22-23-24-25-26-M

Ei ollut putkea, mutta suoraa juoksuväliä kuitenkin. Tässä olisi saanut helposti useita minuutteja pois ajasta, mutta polvissa alkoi tuntua epämiellyttävältä. Ohitin kaikesta huolimatta tällä loppuosuudella useita kymmeniä suunnistajia enemmän kuin minut ohitettiin. Vauhtini oli kuitenkin niin hidasta, että ehdin kuulla miten AskoK kannusti minua ohittaessani hänet.

Tulos

Klikkaa kuvaa suuremmaksi (kuten kaikkia muitakin kuvia voi klikata).

Rata oli erittäin kaksijakoinen. Tarkkaa suunnistusta ja niiden välillä juoksupätkiä, jossa on mahdollista ottaa löysät pois. Maalissa oli tarjolla Prime hydration lemon lime flavour -juomaa. Maistui melkein limulta, vaikka olikin energiajuomaa. Kun janottaa, tämäkin kelpaa.

Sekalaisia havaintoja 

● Itikoita oli samalla viikolla Kouvolassa aivan tolkuttomasti. Kauhavalla ei ainuttakaan. Siis ei yhtään itikkaa tai muuta ötökkää. Ei ensimmäistäkään. Ihme juttu.

●Vaihtoaikaennuste, linkki tässä, piti paikkaansa hämmästyttävän tarkasti - aina siihen asti kunnes joukkueellemme tuli hylkäys. Tämän avulla voi haarukoida sitä milloin oma vuoro tulee. Toki takuuta ei ole. Olisi kiva nähdä joku laajempi analyysi, miten ennusteet keskimäärin pitävät paikkaansa kaikilla joukkueilla. Alla ennusteen tilanne ennen kisan alkua. Ennuste päivittyi kisan aikana sitä mukaa kun väliaikoja tuli.

● Pohjalainen maasto on erilaista kuin Kymenlaaksossa. Erilaista, mutta ei mahdotonta. Vaikeea - paikoin kyllä - mutta ei ylitsepääsemätöntä.

● Tuuliteltalla oli käynyt OK-77:n kaveri, joka toi teltalle Keskilaakso-Rastien emit-kortin. Hän kertoi sen olleen hänellä viisi vuotta. Itse en ollut paikalla niin en päässyt juttuttamaan. Ilmeisesti lainakortti oli jäänyt hänelle hänen käydessään Keskilaakso-Rasteilla vuosia sitten? Kortti oli tallella ja palautui. Kiitos. Tästä heräsi kysymys, että paljonkohan näitä on hukassa? Olen liimannut kuvassa näkyviä tarroja kaikkin Keskilaakso-Rastien tarvikkeisiin lapiosta viivottimeen. Hyvä että olen.

● Olen taas yhtä kokemusta rikkaampi. Kävin elämäni ensimmäistä kertaa noutamassa palautuskartat. KS:n miesten kakkosjoukkueen joukkueenjohtaja opasti minua täyttämään palauskarttalomakkeen, ja sitten lähdin hakemaan karttoja. Jonossa oli minua ennen noin 300 ihmistä, ja puolen tunnin jonotuksen jälkeen takanani oli noin 1000 ihmistä. Kartat tulivat käteen nopeasti kun ensin tiskille päästiin. 

● Mikä aivopieru järjestäjillä on käynyt siinä, että kaikkirastit karttoja oli vain yksi per seura? Jos kaikkirastit karttaa ei tehdä jokaiselle, parempi ratkaisu on tehdä palautuskarttaan lisäpainatus, johon on merkitty kaikki rastit. Eihän se selkeä ole, mutta parempi kuin ei mitään. Tai painettakoon kaikkirastit palautuskartan kääntöpuolelle.
Väärä vastaus: Ympäristösyistä turhaa paperijätettä vältetään. (Höpö höpö. Jos ympäristösyitä ajateltaisiin, koko Jukola-sirkusta ei pitäisi järjestää lainkaan.)
Oikea vastaus: Säästöähän tässä tietysti haetaan.
Ehdotus: Järjestäjä voisi julkaista kaikkirastit kartan nettisivuillaan.
Koska ao. kartta oli käsissäni edellä kerotusta syystä johtuen, tietysti pidin sen itselläni. Kiitos.

● Seurakaverit lahjoittivat minulle karttojen noudosta kiitokseksi muovipussillisen tyhjiä pulloja ja tölkkejä. On tainut tulla muutaman kerran mainittua että noukin kaikki pantilliset mukaani mitä eteen tulee.

● Olen pitkään ihmetellyt Areena-tuotantoa. Ylen lähetys ja Areena-lähetys ovat molemmat huippulaatua. Paitsi tällä kertaa se, että Venlojen loppuratkaisu TV:ssä loppui jotenkin kesken, eikä GPS-uusintaa kolmossijan ratkaisusta näytetty lainkaan.
Sama tapahtuma, mutta kaksi täysin eri 'lähetystä'. Miksi näin massiivinen resurssien tuhlaus? Eikö Ylen lähetystä voi näyttää areenalla tai Areena-tuotantoa TV:ssä? Samat asiat, samat tulokset sekä samat rajoitukset kartan ja seurannan käytössä. Ainoa ero on se, että kenttäalueella kuullaan muutamia lähtöihin liittyviä kuulutuksia. Ne on helppo tuutata ilmoille yksinäänkin. Eli mikä on se syy toteuttaa kaksi täysin erillistä ohjelmaa samasta tapahtumasta?

● GPS:ää näytettiin todella vähän TV-lähetyksessä. Toki karttaa ja etenkin ratoja pitää piilotella, mutta silti. Karttahan on jo melkein tiedossa. Minäkin katselin paloista koostettua kisakarttaa näytöltä ja paperilta ennakolta. Vääristetyn kartan käyttö ei ilmeisesti ole ratkaisu, koska nörtit flippavat ja venyttävät sen hetkessä oikein päin. Joskus on näytetty GPS-seurantaa täysin valkoisella pohjalla. Ei tällä kertaa. Paljastaako sekin liikaa?

● Tämän löysin Infosta. Eli kyllä näitä vielä painetaan. Sisältö on toki melkoisen kevyttä verrattuna menneiden vuosien käsiohjelmiin. Ymmärrettävää, koska netistä löytyy kaikki. Yhden otin mukaan keräilykappaleeksi.

● Kisakeskuksessa oli perinteinen tulostaulu. Huomasitko missä? Minä huomasin. Havaintoni mukaan sitä ei sillä hetkellä katsellut kukaan. Joskus tulostaulut ovat olleet isoja litteitä näyttöjä. Niitä ei näkynyt tällä kertaa. Paperisesta tulostaulusta voi luopua kokonaan, jos mikään laki ei sitä velvoita pystyttämään. 

● Tulospalvelusivu ja varsinkin reittihärveli olivat kovasti ruuhkaiset. En onnistunut tallentamaan omaa reittiäni härveliin maanantaihin puoleenpäivään mennessä. Aina kun yritin sitä, sivu ei latautunut tai jäi jumiin. Reitti oli pakko laittaa Liveloxiin, että sain tämän jutun valmiiksi. En yleensä käytä Liveloxia, koska ilmaisversiosta ei löydy haluamiani ominaisuuksia.

Ulos - Exit

Parkkimaksu maksettiin kännykkäsovelluksella. 20 €. Pysäköintimaksuja kuulemma valvottiin kameroilla. Jaahas. Missähän se kamera oli? Lentokenttäalueella sellaisia toki on ollut, mutta näin vain lähestymis yms. valoja. Toki nykykameran voi piilottaa ihan mihin tahansa. Ulosajossa oli peräti yksi liikenteenohjaaja, jolla ei ollut mitään tehtävää. Jono meni nätisti ohi. Hän ei vilkuillut tuulilaseja. Eli jos sähköistä maksamista ei olisi käyttänyt, kukaan ei olisi tarkistanut 25 € pysäköintilappua. Ja jos rekisterinumeron mukaan olisi tullut jälkikäteinen laskutus korkeampaan 30 € hintaan pysäköinnistä, olisi aina voitu sanoa, että maksoimme sen käteisellä infossa. Lappu ja kuitti meni roskiin, ei voi todistaa enää mitään. En nyt analysoi tätä enempää tässä, mutta mutta...

Kiitos järjestäjille, huoltojoukoille, ilmoittajalle, seurakavereille, joukkueellemme ja ennen kaikkea autokuskille - en ollut sunnuntaina ajokuntoinen vaikka selvin päin olinkin.

Jukola on Kokemus.