keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

KRV2015 2. kisa

Kainuun Rastiviikon 2015 toinen osakilpailu on takana.

K-1:

Kesti hetken ennen kuin löysin kolmion, vaikka se oli keskellä arkkia, siksi ensimmäinen 10 m menee lievästi vinoon. Suunnalla suon ja toisen suon yli. Loivaakin loivempaa rinnettä ylös. Mäen muoto erottuu ja kumpareet erottuvat selvästi . Tästä suoraan rastille. Hyvä alku.

1-2: Vaikea väli. Tielle, josta ajouralle. Viisi ojan ylitystä, rinteen reunasta uusi suunta, neljä ojan yli ylitystä ja sukellus katajatiheikköön. Suunnalla ja suoraan rastille. Hyvin menee.


2-3: Ajouraa tielle, tien yli, väkisin pusikon läpi, väkisin suon ja ojien yli. Rinne laskee, suunnalla eteenpäin. Stop. Notko näkyy vasemmalla puolella ja sinne rastille. Ihan ok.

3-4: Lyhyt väli. Pitäisi mennä ihan suoraan, mutta kierrän vetelää ja risua ja lipsahtaa hieman vasemmalle. Kumpare erottuu kuitenkin selvästi ja leimaus. Toistaiseksi kulkee mainiosti.

4-5: Kaksi vaihtoehtoa: tien kautta tai suoraan. Viistosti tielle ja sitä pitkin 350m ja siitä vasemmalle nyppylän yli alamäkeen. Rasti pitäisi olla jyrkänteen alla pusikon reunassa. Pusikko näkyy, mutta pakko kiertää rangat ja rojut. Lippu on todella piilossa. Tässä meni 1 min kiemurteluun, mutta ihan ok.

5-6: Suoraan tielle ja siitä yli ja suunnalla eteenpäin. Samaan suuntaan menee useita ajouria, jotka ei ole kartassa. Rasti näkyy etuvasemmalla. Sinne. Olin hieman liikaa oikealla, mutta tuurilla lippu osui silmiin.

6-7: Todella pahan näköinen väli. Suunnalla kovaa pohjaa hakien ja uudella suunnalla kapean suon ja ojien yli. Rinnettä ylös, metsän kuviorajan reuna erottuu ja vierekkäiset kivet. Suunta jatkuu ja loiva vasen ja rastille. Nappi suoritus (joka näkyy myös alla olevassa kuvassa).

7-8: Lyhyt väli.
Suunta. Epämääräistä mätästä, josta ei saa mitään kiintopisteitä. Suoraan tiukalla suunnalla. Kivi tulee vastaan ja sen jälkeen pitäisi olla kumpare, jonka takana rasti. Kivi on ja kumpare on, mutta ei rastia. Nyt gps:ää ja karttaa jälkeenpäin tutkineena ihmetyttää, missä on se kivi, jonka bongasin? Täällähän karttaan on laitettu jopa alle 50 cm kokoisia kivia, mutta ei tätä. Katson kaikkiin suuntiin ja myös takasektoriin. Ei mitään. Tässä tilanteessa olen ollut aiemminkin ja ratkaisu on ollut siirtyä 5 m sivuun ja tehdä uusi tähystys jos lippu sattuu olemaan juuri siinä paikassa katveessa. Ei mitään. Sitten olen näköjään siirtynyt lounaaseen ja jatkanut siitä kompassin osoittamaan suuntaan ja olen palannut rastiympyrän kierron jälkeen alkuperäiselle etenemislinjalle. Kuvioraja tulee vastaan. Siitä ei tarkkaa paikkaa pysty hahmottamaan. Ohi meni. Takaisin. Ei mitään. Tielle. Kumpare tien reunasta. Suunta. Ei mitään. Takaisin tielle. Juomapisteen bogaus. Suunta ja nyt rastille. En tiedä mitä olisi pitänyt tehdä toisin. En panikoinut vaan kun rasti "tuntui olevan" siinä kohdassa. Kävelin hitaasti ja tähystin. Kun se mättää niin se mättää. 15 min hakemista.

Loppumatka menikin sitten hölkkäillessä. Muutama väli ihan hyvin ja loput sinne päin. Se ei harmittaisi niin paljon jos vaikealla pitkällä välillä tekee pummia, mutta tällainen lyhyt vajaan kahden minuutin välin täydellinen perseelleen meno näivettää fiiliksen täydellisesti.

Kaiken kruunuksi rastia 11 piti hakea, kun samaa matkaa tullut kompassinsa rikkonut kaveri tarjosi useampaa rastia kovaan ääneen juuri oikeana rastina meille. Laitetaan vieä pari minuuttia kaupan päälle.

Lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, että kurkku on kipeä. Juoksuun se vaikuttaa, mutta ajatteluun sen ei pitäisi vaikuttaa. Mukavampaa se tietysti olisi jos niellessä ei pistäisi. Sijoitus? Aika? HAH HAA...ÄLÄKÄÄ naurattako!!!

Huomenna on keskiviikko, joka on välipäivä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti